Että tuota vettä ja kuraa riittää. Joka lenkin jälkeen saa Jekun pestä, jottei kura ja hiekka rasita liikaa turkkia. Onneksi leikkasin Pupulle tuon kaljukampauksen, sille ei ole tarvinnut tehdä mitään. Naomi ilmeisesti jollain tavoin hylkii likaa, koska se ei likastu edes kurassa käveltyään . No onneksi tänä aamuna kurasta huolimatta ei satanut (no ilta sitten pelasti tilanteen ja tulee kaatamalla vettä), niin koirat saivat juosta pihalla pihatöitä tehdessä.

Pienessä Hupissa näkyy sisäinen terrieri, koska mikään ei ole hauskempaa kuin harava, sen heiluminen ja lentävät lehdet. Siellä on pakko juosta seassa ja äristä kovaan ääneen. Ja ihan kuin Jekku olisi tänään aamupäivällä vähän yrittänyt leikkiä Hupin kanssa. Juoksi Hupia karkuun, mutta eihän Hupi pysy perässä ja sitten unohtaa koko takaa-ajon, niin Jekku muutamaan kertaa palasi Hupin näkösälle ja pinkoi karkuun, kun huomasi pennun hyökkäävän. No leikki sitten kuihtui. Hupin ja Pupun leikki oli koomisempi, Pupu toi palloa, mitä Hupi hyppien tavoitteli Pupun suusta. Kun Pupu tiputti pallon maahan, jotta heittäisin, pieni musta salama pölli aina pallon ja Pupu oli ihmeissään, että mihin ihmeeseen se pallo hävisi, justhan se oli tässä! Ja Pupu meni tähän uudestaan ja uudestaan

Käytiin tänään Mustissa ja Mirrissä etsimässä kuljetushäkkiä pojille ja mukaan lähtikin vain uusi vinkulelu. Hupi rakastaa vinkuvaa raatoleluaan ja aina vinguttaa sitä. Ikävä kyllä, sitä vinguttaa usein myös 3 poikaa… No kaupasta löyty ”’äänetön” vinkulelu, Hear Doggy ultraääni pallokalapehmo. Sen vinkuääni on asetettu sellaisille korkeuksille, että ihminen ei sitä kuule. Koirat kiinnostuivat lelusta selkeästi kun sitä ”vingutti” ja Hupin mielestä se oli ihan ykköslelu.

Äänetön vinkupallokala.

Vähän huonoa videota pienestä jänisloikkijasta pihalla.