Haistelin yöllä kakan hajua ja mietin koiran vaan piereskelleen, kun ei ollut pyytänyt ulos. Aamulla klo 8 nousin ja ihmettelin missä Pupu on. Koirilla kun on öisin rajoitettu kulku, ne pääsevät meidän makkariin sekä keittiöön. Portti oli murrettu ja koiraa etsiessäni katsoin onneksi lattialle. Eteinen oli kuorrutettu ripulilla, sitä jatkui nauhana olohuoneen suurelle matolle asti. Paikka paikoin oli isompia seinälle nousevia räjäytyksiä. Koira itse makasi sohvalla(!eihän se sinne osaa mennä!) ja heilutti vain häntäänsä. Luulin, että koira oli ihan tilt ja kuivunut ja mietin jo seuraavaan siirtoa, että lähteäkkö tästä suoraan Viikin eläinsairaalaan. Hetken yritettyäni kutsua koiraa alas sohvalta, tajusin vetää sen pois siitä… Koira ei ollut vaan osannut tulla sohvalta alas!! Sohvalta päästyään koira oli oma reipas itsensä, lukuunottamatta kakalla kuorrutettua takapääntään, jalkapallojaan ja juoksuhousujaan. Ei siinä auttanut kuin heittää koira pihalle, pestä lattiat, kantaa matot pihalle ja pesuun sekä pestä koira.

Päivän aikana maha on rauhoittunut eikä koiralla enää ole mitään oireilua. Ruuaksi on saanut vain riisiä. Tiedän kyllä mistä tämä tuli. Pupu kun oli muutama päivä sitten syönyt taas niitä vaatteita ja kakannut pari päivää trendikästä Marimekko-raitakakkaa, niin suoli oli taas ärtynyt

Piti vielä laittaa kuva trimmausreissulta, kun Pupu sovitti hienoa syöntihuppua kasvattajan luona. Siinä oli sarvet ja kaikki 😀

.