Aivan ihana auringonpaiste tänään, joten lenkin jälkeen koirat jäivät peuhaamaan pihamaalle. Tarkkana tosin sai olla, sillä nyt hanki kantaa jo koiria melkoisen hyvin ja 80cm korkuiset aidat ovat peittyneet paikoin kokonaan lumen alle! Onneksi tuntuvat pysyvät tuossa samoilla kohdilla ja etenkin pomppivat tuon kasan päälle, ylös, alas, ylös, alas…
Auringonpaiste on tuonut toisenkin ihanan asian, Jekun naama on taas alkanut saada väriä. Tykkäsin niin viime kesänä, kun sillä oli tumma naama, talvella noiden harjakoirien rusketus häviää ja nyt, kiitos auringonsäteiden, siihen on alkanut tulla taas väriä pintaan. Pitänee kohta ajella Naomin karvanaamakin, sillä Naomi saa ihanan rusketuspilkut kaulaansa 🙂
Tuskaisen hitaasti kasvaa tuo Jekun karva tai ehkä odottavan aika on pitkä. Korvat kun on edelleen aikamoisen kaljut terrierin korvat ja siksi ne sojotteleekin välillä vähän miten sattuu. Vajaan 2kk päästä on seuraava näyttely Kankaanpäässä ja toivottavasti silloin niissä on jo jonkunlainen karvoitus…
Kukkulan kunkkuna on kiva olla
Ja pomppu mäkeä ylös
Pallokin löytyi
Pupun rasittava riippakivi, joka hidastaa matkaa tuoda lelu heittäjälle 😀
Onnea on…oma kaveri
Jekku tönöttää
Pikkasen alkaa olemaan väriä naamasta (maailmallahan ne antaa koirillekkin solariumia, että värit säilyy)
Jekun tapporavistus Jekunraadolle
Ja tästä saa ja tästä…
Kutsuiko joku minua?
Naomi ei ymmärtänyt yhtään miksi sen ois pitänyt pompata mäelle kuvattavaksi, ihan turhaa (pakko ajella tuo Naon naama kyl, kun nuo silmät on taas valuneet)