Pupu pääsi tänään kokeilemaan taas mitä oli olo aisojen välissä. Viime talvena ei vetänyt ollenkaan ja aikaisemmin on vain alkeita opeteltu. Pikkasen piti muistia virkistää, mikä juttu tämä oli, mutta herkkujen voimalla sitä tekee mitä vaan. Viitisen minuuttia vain otettiin, jottei alussa liian kovaa menoa. Mutta huomenna taas jatketaan harjoituksia.

Palkkioksi sitten pääsi myös riehumaan muiden kanssa pihamaalle. Uusi pehmo oli suosittu ja jokainen sitä olisi halunnut. Kaikesta hankihyppelystä Hupi oli niin lumipaakuilla, että se oli pakko suihkuttaa. Lämpimällä vedellä ne lähtivät onneksi helposti. Äkkiä voisi tulla ihoon paleltumia, jos möykyt jättäisi itsekseen sulamaan.

Hupi kävi muutenkin pesussa illalla ja samalla trimmasin pojan. Se on kasvanut ihan hurjasti viimeisen kahden viikon aikana, että turkin alta kuoriutui iso jätkä. Hupia trimmatessa mietin, että ennen en pitänyt parrakkaista koirista, ajattelin parran haisevan ja keräävä  ruokaa ym. Mietin Hupin tullessakin, miten ihmeessä tulen parran kanssa toimeen. Voin sanoa, että oikein hyvin, nykyään rakastan tuota partaa ja se tekemään ylvästä päänmuotoa.

Pupu vetämässä. Vähän on aisat päässeet säilytyksessä leventymään, mutta laitoin ne nyt taas narulla kiinni, että palaavat entiseen muotoonsa.

Kuka saa lelun..

Kukaan ei luovuttaisi.

Ohensin vähän saksilla Jekun korvia, josko ei ois niin patalaput, mutta eipä tuo juurikaan auttanut.

Hupi pieni ärrieri 5kk, on kasvanut huimasti.

Ihana partanaama