Kekku on niin hyvä agility radalla. Nopeasti poika on oppinut nuo esteet, joita ei alkeissa käyty ja hirmuisella innolla tekee töitä harjoituksissa. Edes tytöt ei kiinnosta Jekkua, kun se tekee töitä. Tänäänkin se vain esteiden välillä vilkaisi radan vieressä seisovaa Luumu-nimistä narttua ja näytti kuulemma siltä että: ”sori, olen töissä, en ehdi nyt” :D. Ainut hankaluus oli tänään putkella, joka kääntyi vajaa 90 astetta eli mutkaputki. Normaalin suoran putken Jekku on mennyt ja nyt se selkeästi mietti, että tuo ei voi jatkua. Se aina meni jonkun matkaa ja sitten palasi tuloaukolle. Lopulta menin vähän matkaa putkeen ja kouluttaja tukki menoaukon ja lopulta poika saatiin tajuamaan, että tulee läpi. Sen jälkeen se sitten tulikin ilman ongelmia.

Jekulla on jännä treeneissä, että kehu on hyvä palkka, hyvät namit on hyvä palkka, mutta koskea ei saisi. Se menee ihan littanaksi maata vasten kun yrittää sitä innostaa ja innoissaan yritti antaa fyysistä kehua. No mitäpä sitä paijattavaksi, kun pitää tehdä töitä, ajatteli Jekku varmaan 😀

Hupi odotti treenien ajan kevythäkissä ja kerran melkein murtautui ulos. Lopulta tyytyi oloonsa ja mökötti boksissaan. Sitten kun oli Hupin vuoro olla näyttelytreeneissä agilityn jälkeen, niin Jekku pirulainen avasi oven ja murtautui ulos kevythäkistä. EI noilla voi näemmä olla kuin kunnon häkkejä…

Hupi on niin hauska bodari, kun se vakavana menee näyttelyharkoissa, niin tärkeänä. Pojalla tuntuu olevan asenne kohdallaan, seisominen vaan meinaa vähän mennä pompuiksi, olen varmaan palkinnut väärään kohtaan välillä… Kivointa oli, että Hupi löysi painiystävän lopun leikkituokiossa, kerrankin joku harjakoira hyväksyi sen leikkeihin mukaan ja Hupikin sai painia. Ihan pientä harjakoiralasta yritti kanssa leikittää, mutta se pirulainen roikkui vain parrassa kiinni 😀 . Jekulla ja urospennulla oli ihan omat leikit… poikien leikit…

Hellää hoivaa Naomille, molemmat pojat käy aina nuolemassa Naomin silmän alusia puhtaiksi.