Vauhti päällä

Posted on

Taas koko neiti poppoolla tänään pihalla. Etunenässä meni Pupu pallonaru suussaan, perässä tuli Ilo ja Ilon perässä painalsi Nao. Nao juoksee nyt lähes päivittäin pihalla, mutta vain Ilon perässä. Nao ei leiki Pupun kanssa. Välillä Pupu painaltaa yksin karkuun, kun harjakoirat menee jo toisessa suunnassa.. Kyllä luulis nyt Naon viimeiset kilot karisevan, jos ei niin ainakin koko porukalla on hauskaa 😀

06102008-1.jpg
Pupu painelee karkuun ja pikku tytöillä on omaa kivaa…

06102008001-1.jpg
Pupu eellä, Ilo perässä ja Nao peesaa perässä.

06102008002-1.jpg
Mutta kyllä siitä Naosta jo vauhtiakin löytyy…

06102008004-1.jpg
Naolla on hieno metsästys taito, se oikaisee toisten juoksureitille.

06102008005-1.jpg
Ja sitten sitä taas mennään!

Club shown viralliset sivut on julkaistu. LINKKI SIVUIHIN. Ilo siis FINE DESING POWDERFINGER ja kuva löytyy juniori nartuista. Naomi on SCARPEBOX SCANDAL LOVE ja kuva on avoimen luokan nartuissa. Ja molempien kuvia minun kanssa, sekä Ilo lainaesittäjän kanssa löytyy sekalaisista kuvistakin.


Yövieras

Posted on

Eilen meille tuli yökylään omistajineen shih tzu Tuike (Lovelion’s So Much Fun). Tuike osallistui tänään shih tzujen Cub showhun tuossa Tuusulan Onnelassa. Tytöillä meni hyvin yhteiselo, ainoastaan Pupun innokkuutta piti aluksi hieman hillitä, Tuikella kun on isot ulkonevat silmät ja Pupulla tapana tökkiä tassuillaan. Loppuilta menikin Tuiken ja Pupun peuhatessa keskenään. Ilo nimittäin päätti, että tunkeileva Tuike on ärsyttävä. Nao ei paljoa Tuikeen kiinnittänyt huomiota ja Tuike jätti kiltisti lauman ylimmän rauhaan. Tänä aamuna Tuike pestiin ja Tuike sai järkyttyä turboföönistä, kun ei ollut tottunut moiseen. Tuikella kun on lyhyeksi leikattu tukka, eikä noin voimakkaita föönejä tarvita.

Lähdin näyttelypaikalle mukaan Naomi seuranani. Nao sai taas tutustua näyttelyiden maailmaan turistina. Nao on kyllä unelmapari näyttelykäynteihin. Ei turhia hötkyile tai ryntäile muiden koirien perään. Muutamaa koiraa vain halusi mennä katselemaan tarkemmin. Suurimman osan ajasta Nao makasi jaloissani kehän laidalla, välillä tärisytti hieman, kun toisena rotuna olevat tiibetinterrierit esittelivät äänivarojaan. Mutta häntä nousi kauniisti kun vähän liikuimme siellä. Ainoa harmi oli (etenkin Naon mielestä), että unohdin lihapullat kotiin 😀 Tuike tuli hienosti turistiluokan 3.

Illalla otettiin vähän harjoituksia. Naksun sijaan käytin Naolla (ja lopulta kaikilla) vinkkiä oikeasta toiminnasta. Minulla oli naminyrkissä ja aina kun koira teki toivotusti nostin etusormeni nyrkistä ja koira sai namin. Äänetöntä naksua siis. Tein ensin harjoitukset Naolla, sitten Ilolla ja lopuksi Pupulla, vaikka olen kerännyt ne tuohon alas liike kerrallaan. Muut odottelivat toisen harjoitusten ajan portin takana.

Ensin oli kaikilla kontaktia, eli palkkion sai katsomisesta. Nao oli hyvin innokas koko ajan ja osasi jo odottaa mitä pyydetään. Ilo yritti kauheasti vain namia, mutta lopulta käsitti, että katsella namin saa. Pupulla taas oli vaikea nähdä milloin katsoi, kun tukka hapsottaa aina silmillä. Lisäksi isovilla liikkuu huomattavasti hitaamin kuin vikkelät harjakoirat, katsetta saa siis hieman odotella… Mutta kaikilla onnistui hyvin.

Tästä siirryttiin, että pyysinkin seisomista. Nao ymmärsi hämmästyttävän nopeasti, että nyt palkkion sai seisomisesta, yhdistin Naolle jo käskyäkin mukaan. Ilo tiesi heti mitä tehdä, Ilolla yritin jo sitä, että pyysin katsetta silmiin ja seisomisen samaan, eli koira seisoi edessäni minua katsoen. Pupulla harjoitteluun kuului myös se, että siirsin takajalkoja ja kohotin häntää. Asennolla ei ollut periaatteessa väliä, kunhan koira taas antaisi kunnolla asetella itseään.

Seuraavaksi pyysin, makaamista. Nao osaa jo hienosti tarjota ja kokeilla mistä namia saisi. Nytkin se äkkäsi muutamasta kokeilusta, että maahanmenoa haettiin. Yhdistin tähänkin jo sanaa. Ilolla meni hieman kauemmin tajuta, että makaaminen on se juttu, sitä ennen piti yrittää seistä, katsoa, istua, repiä namia kädestä jne. Mutta lopulta Ilollakin sujui. Pupu älysi heti, joskin ison koiran makuulle käyminen on aina hidasta. Pupu ei myöskään pomppaa makuulta heti ylös kuten pikkukoirat, vaan pienellä avustuksella aina pyysin koiran ylös ja sitten taas maahan.

Lopuksi otin vielä seisomista pari kertaa, jotta se jäisi vahvimpana mieleen. Istumista ei meillä ihmeesti harjoitella, kaikki osaavat sen pyydettäessä, mutta näissä harjoituksissa siitä ei palkita. Ihan sen takia, että koirilla istuminen on jotenkin hyvin voimakasta ja  jos sitä treenaa paljon, etenkin nami kädessä, niin sitä sitten esitellään myös mm. näyttelykehässä. Naomi on ihanan innokas oppimaan, se suorastaan imee kuin sieni kaikkea uutta opetettavaa, varsinkin jos siitä saa lihapullaa. Ilo tekee hyvin täsmällisesti ja selkeästi on jo ”ammatilaisen” elkeet. Pupu taas on näistä ehkä höppänöin, tekee mitä pyydetään, mutta mitä sitä kiirettä pitämään… Tosin ulkoharjoittelussa ja liikeharjoittelussa Pupu on selkeästi energisin ja vauhdikkain.

dscf0128.JPG
Tuike

dscf0134.JPG
Ei se kuono niin lyhyt shih tzuilla olekkaan, kun karvat on poissa…

dscf0141.JPG
Nao shih tzujen club showssa.

dscf0165.JPG
Tuike (Lovelion’s So Much Fun)
, turistiluokan 3.

dscf0154.JPG
Tuiken sisko Uni (FIn Ch V-06 JV-06 Lovelion’s Someone Like Me) näyttää mallia miltä tukan tulisi shih tzulla näyttää.


Kuvauspäivä

Posted on

Taas on kuukausi kulunut ja tässä tuotosta…

Pupu ei suostu millään seisomaan pideltynä, tämä oli sarjan paras kuva seisotettuna ja siinäkin neiti pakittaa jne. En tiiä mitä tehdä, vapaana seisoo edelleen kauniina. Turkki on jo aika hervoton 😀

dscf0023.JPG

Ilppa kauniina kuten aina

dscf0049.JPG

Eikä oo isot korvat, eipä…

dscf0053.JPG

SItten Nao napsukka

dscf0070.JPG

Nao seonneena sekopää-kehoituksella (harjakoirille opetettu käsky, jonka kuultuaan ne pomppivat villityksen vallassa).

dscf0076.JPG

Tässä on sitä jotain…

dscf0099.JPG


Kurakelejä ja hankalia hihnoja

Posted on

Ah nää on niin ihania nää kurakelit. Pesenkin koirat yleensä vasta iltalenkin jälkeen, jolleivat ihan rapasiksi tule. Muuten pyyhin vaan tassut pyyhkeellä. Naoa vaan ällöttää vesisateessa kävely niin, ettei halua kakata ollenkaan. Tänäänkin sitten käveltiin ja käveltiin ja käveltiin ja seisottiin pihalla ja ei. No mä luovutin ennen Naoa, ei kai sillä sit niin hätä ollut. Aina kun kehotin tekemään pyynnöllä ”Käy siinä, käy käy” (mitä käytän aina pihalla käydessä), niin neiti kyllä kuuliaisesti pissasi 😀 . No vielä ennen nukkumaan menoa käydään kokeilemassa…

Hihnojen kanssa on nyt tullut ongelmaa. Naon ja Pupun hihnat tarttuu kaikkiin tarranauhoihin, mun takin hihoihin sekä koirien heijastinliiveihin.  Lisäksi sateella huomasin, että ne myösjotenkin imee vettäkin. No juuri viikonloppuna siivosin hihna/panta laatikkoa ja nauroin Janille, että onko liikaa 12 nahkaista hihnaa ja 10 muuta aineitta olevaa hihnaa, pannoista ja valjaista puhumattakaan. No ainut millä voin puollustautua, että ne on kertyneet 20 vuoden aikana, vanhimmat on Oskun ja Tessun. Hyvä laatu kestää näköjään vuosia. Sieltä löytyikin suht helposti 3kpl noin 180cm pitkää nahkahihnaa. Oli myös 2m hihnat, mutta ne on auttamattomasti liian pitkiä (aikanaan niistä tykkäsin). Noista hihnoista 2 on Oskun ja Tessun vanhoja ja 1 Wilman ja Pilven. Täytyy nuo nätin väriset laittaa laatikkoon ja keväällä ottaa sitten taas käyttöön, kun ei tarvitse takkeja ja heijastinliivejä, eikä enää niin sadakkaan.

Tuosta tuli mieleen ihanaiset pannat, jotka Raija vinkkasi. Ne ei kuulemma takuta ja ovat laadukkaita. Ja niissä on ihania värejä ja vähän bling-blingejäkin. LINKKI PANTOIHIN.

Mulla menee myös usein koirat sekaisin. Pupu on hyvin usein Pilvi, edesmennyt isovillamme. Ja Iloa komennan usein Wilma nimellä (edesmennyt kääpiövillamme). 😀


Usko alkaa loppua

Posted on

… tuon Pupun turkin kanssa. EIlen avasin takut, pesuväli kun oli sairastelun takia venähtänyt. Tänään pesin ja flöönasin, sekä föönauksen jälkeen taas avasin takut… Sitten vielä ajeltiin konetyöt. Onhan se nyt tosi hieno, ei sitä voi kieltää. Mutta silti joka kerta ryhtyessä pesulle tekisi mieli hujauttaa tukka pois 😀 . Pupulla on pisin ja tuuhein turkki kuin muilla koirillani ikinä. Ja mun ei pitänyt ees ottaa näyttelyisovillakoiraa, vaan Pupun piti tulla vain kotikoiraksi. Mietinkin, että kumpikohan on lopulta helpompi, tuo mannermainen leijona vai moderni (KUVAT MOLEMMISTA LEIKKAUKSISTA)? Modernissa koiralla on täysi turkki, mutta se on kauttaaltaan lyhyempi. Leijonassa taas koira on puoliksi kalju ja täten turkkia on vähempi, mutta se jäljellä oleva turkki on todella pitkää. Kehässä pärjäämiseen tuo turkki vaikuttaisi varmasti, harvoin näkee veteraanikehän ulkopuolella kehässä moderniin leikattuja koiria. Lisäksi Pupun hieno pylly tulee tietenkin paremmin esiin kaljuna. No parin viikon päästä Hämeenlinnassa tietenkin pysytään tässä, mutta sen jälkeen en tiedäkkään kuinka käy 😀 . Voi olla etten kumminkaan raaski sitä leikkauttaa mihinkään muuhun. Sen tiedän, Pilven kokemuksella, että jos leijona lähtisi, en varmaan enää koskaan jaksaisi kasvattaa sitä noin pitkänä takaisin. Mutta tässä kuvia Pupu pörröstä ja pikkutytöistä, kunnon kamera on edelleen huollossa.

dscf0075.JPG

dscf0091.JPG
Montako kättä tarvitaan kuvaukseen? 😀

dscf0093.JPG

dscf0101.JPG


Jokke kävi eilen kuvaamassa

Posted on

… tyttöjä kunnon kameralla, joskin tytöt näytti räjähtäneiltä. Erityisesti Ilo 😀 Neidillä tuota pomppuvoimaa riittää kokoonsa nähden.

dsc_3094.JPG

dsc_3098.JPG

dsc_3096.JPG

dsc_3133.JPG

dsc_3186.JPG

Pupulla ja Ilolla vauhtia riitti muutenkin

dsc_3137.JPG

dsc_3158.JPG

dsc_3141.JPG

Nao tyytyi poseeraamaan ja näyttämään kauniilta häntä heiluen. Nao ihastui Jokkeen ja istui loppuillan Joken sylissä.

dsc_3110-1.JPG

dsc_3210_jay-2.JPG


Kotisivuja päivitetty

Posted on

Kotisivuja on taas päivitetty lähinnä Naon osalta sekä marsujen tilalle tulleen uuden Yoda asukin osalta.

http://ysv-foorumi.com/sininenelaintarha/

Niin, meille tuli tänään Yoda niminen syyrialainen hamsteri ukkeli, poikien (ja äidin) lohdukkeeksi. Hamstereilla ei käytetä ollenkaan heiniä.

dscf0043.JPG


Itku pitkästä ilosta…

Posted on

tai lyhyestä. Palautimme marsut tänään kasvattajalle. Jostain syystä en kestänyt niiden heiniä ollenkaan, silmiä alkoi kutittaa ja koskettaessa käsiin tuli valtava kutina. Sinniteltiin ja yritettiin siirtää marsut pois nenän alta ja käyttää hanskoja, mutta ei auttanut. Pojat on niin pieniä, ettei hoitoa voi heille yksin sysätä, jouduin kumminkin päivittäin hoitamaan marsuja. Aikaisempien marsujen kanssa ei tämmöisiä oireita tullut. Marsuista itsestään ei oireita tullut, niitä sai pusutella ja sylitellä rauhassa, syyllinen oli se heinä. Nyt on kolme surullista poikaa… jotka kyselevät, voisivatko ottaa jonkun toisen lemmikin, jolla ei ole heiniä… (niin siis kilpikonnat x3, koirat x3 ja akvaariohan eivät ole lemmikkejä).

Naon pelokkuus vieraita kohtaan on kadonnut. Tänään vanhempani tulivat kylään ja heti oli Nao tunkemassa äitini syliin. Ja sylissä puolet ajasta taisi kököttääkkin 😀  Myös naapuruston naiset on hurmattu suurilla silmillä.

Yksinolokin (vai kolmistaan) olo neideillä sujuu, tänään oli sitten yhteistuumin tyhjennetty roskiskin, kun oltiin marsuja viemässä. Se oli siis levitelty ja kaikki syötäväksi kelpaava syöty ja jugurttipurkit nuoltu… Saa nähdä pitääkö palata siihen, että roskiksessa ovessa on lapsilukko, kuten Pilvellä aikanaan. Lieden suojaahan meillä ei ole poistettu, vaikka pojat on isoja. Monet koirat kun on sytytelleet taloja hyppiessään lieden päälle, tavoitelleessaan sieltä ruokia  ja samalla napsaisseet lieden päälle.