Aikaisin aamulla startattiin Hämeenlinnan näyttelyyn. Edellisen illan urakka särki käsissä, lähes 7 tuntia (tosin rennolla asenteella), kahden isovillan laittoa. Ensin kehissä oli Uni, joka pokkasi rotunsa parhaan pennun palkinnon.
Tuomarina oli Jasna Matejic, Romania
7 months old. Nice size and proportions. Lovely head. I would like stronger underjaw and tighter bite. Good neck. Very nice front and rearangulation. Good topline. Nice tail carriage. Nice movement.
7 kuukautta vanha. Hyvä koko ja mittasuhteet. Ihastuttava pää. Haluaisin vahvemman alaleuan ja tiiviimmän purennan. Hyvä kaula. Erittääis hyvä edestä ja takakulmaukset. Hyvä ylälinja. Hyvä hännän kanto. Hyvä liike.
PEK-1, KP. ROP-pentu
Sitten vuorossa oli Pupu kera siskojensa. Pupun käytös oli kehässä mielenkiintoista. Seisominen ei huvittanut ja juostessa oli innostuksissaan kiva nappailla minua reiden kohdalta housuista kiinni. Pupu tulikin kolmanneksi ja käytöksestä tuli maininta papereihin, että olisi harjoituksen tarpeessa. Pupun nyörisisko Doris oli toinen ja Peppi oli ykkönen saaden viimeisen sertinsä ja tullen tänään Suomen muotovalioksi. Onnea Peppi!
Pupun arvostelu:
2 years old. Very nice feminin and refine head whit good width. Nice eyes colour. I would like a little bit almoud eyes. Good neck and front angulations. Little bit open rearangulations. Needs little bit more showtraining.
2 vuotta vanha. Erittäin kaunis narttumainen ja muotoutunut pää, hyvällä leveydellä. Hyvä silmien väri. Toivoisin vähän lisää mantelinmuotoa silmiin. Hyvä kaula ja takakulmaukset. Hieman avoimet etukulmaukset. Kaipaa vähän lisää kehäharjoittelua.
ERI, AVK-3, PN-3
Olin yksin liikenteessä, joten omista koirista ei ole kauheasti kuvia,
Laura yrittää seisottaa villiä Unia.
Ja sitten Lauran tehtävänä oli pitää aisoissa koko voittaja kolmikko, kuvausta varten. Ei niin helppoa, kun hihnojen päässä oli sekopäiset ruskeat sisarukset.
Jep, jep…
No olihan ne hetken kauniistikkin. Vasemmalta Peppi, Doris ja Pupu.