Kävin Pupun kanssa tokon kaupunkiharjoittelu tunnilla. Tunnilla ei koiria treenata kuten kentällä, vaan opetaan arkielämän lenkitystä. Kuvittelen Pupun kulkevan ihan mainiosti, mutta sainpa todeta aivan muuta. Pupu oli hyvin haukkuherkkä ja säpsy, kun koko oman lauman tuki puuttui ja puolet ajasta menikin haukkumalla kommentoimiseen. Tosi kiva kouluttajan kouluttaessa oli todeta toimineensa aina täysin väärin. Ei ihme että villat kulkee miten kulkee. Omat reaktiot on olleet aika primitiivisiä ja täysin vääriä. Yritetään nyt näillä uusilla opeilla aloittaa pikku hiljaa korjaaminen… Listaampa tähän mitä tapahtuu ja miten pitäisi toimia (ja sulkuihin miten  olen aiemmin toiminut, väärin).

Tärkein:
Kun koira käyttäytyy sopimattomasti, käyttäydyt kuin sinulla ei olisi koiraa. Kun koira toimii oikein sitä kehutaan hyvin rauhoittavasti, ehkä jopa sipaistaa vähän päästä tai huulien kohdalta, edelleen hitaasti ja rauhoittavasti.

Normaali lenkillä kävely. Koira kulkee hyvin lyhyellä hihnalla vierelläsi. Näin estetään kaikenlainen hötkyily ja poukkoilu. Hihnan pitää olla niin lyhyt, että pysty estämään koiran puolen vaihdon ja pysty yhdellä askeleella astumaan koiran eteen, jos se yrittää hypätä jonnekkin. Lyhyydestä huolimatta hihnan pitää roikkua löysällä. Omien käsien pitää olla rentoina, ei hartiat kireällä. Kun koira kulkee valmiiksi lyhyellä, ei sitä tarvitse erikseen keriä, kun joku tulee vastaan ja aiheuttaa näin koiralle tunteen, että pelottavaa tapahtuu. Lenkin aikana koira päästetään erillisellä käskyllä välillä esimerkiksi haistelemaan. Koiran ei tarvitse seurata tms, vaan kulkea lyhyellä hihnalla hallinnassa. (Normaalisti Uni on poukkoillut pitkin ja poikin muita solmien ja olen yrittänyt komentaa ja saada koiraa kulkemaan, mutta nyt tylysti lyhenee hihna).

Koira tulee vastaan, ohitus. Koira kulkee edelleen löysällä hihnalla vierellä. Koira kulkee niin, että jäät itse koiran (tms vastaantulevan mielenkiintoisen asian) väliin. Jos koira haukahtelee, jatketaan vain matkaa omaa koiraa huomaamatta. Aina kun koira kulkee hyvin, koiraa kehutaan hitaalla ja rauhallisella äänellä. Jos koira sekoaa, pysähdytään seisomaan koiran ja kohteen väliin, pyritään pitämään lyhyt hihna edelleen löysällä. Seistään selin koiraan, koira siis pidetään selän takana. Näin koiralle osoitetaan, että omistaja tässä hoitelee asian (pitää seistä ryhdikkäästi) Koira huomioidaan vasta kun se on rauhoittunut, meni siihen miten pitkään vain. Liikkeelle lähtiessä ollaan tarkkana, jos koira ryntää ja hötkyilee, pysähdytään taas, odotetaan että rauhoittuu ja jatketaan rauhassa matkaa. (Normaalisti ohitukset on silkkaa sekoamista, yritän tempoa riehuvaa koiraa, saatan nykäistä, kieltää ja komentaa, eipä ole tehonnut, koira on saanut ihanaa huomiota käytöksellään, sitä ei haittaa, vaikka se olisi negatiivista).

Vetäminen. Jos koira vetää hihnassa on mahdollisuutena kääntyä ympäri, kävellä pari metriä ja kääntyä takaisin. Toinen vaihtoehto on nykäisemättä koira vetää takaisin rinnalle, vapauttaa hihna ja kehua sen hetken, kun koira kävelee hihna löydällä. Käännyttäessä ja muussakin kävelyssä esimerkiksi jos pysähtyy aina kun vetää, ei pidä kehua koiraa kun se palaa sivullesi tai sinua kohti, vaan liikkeelle lähtiessä, kun koira hetken vetämättä kävelee. (Tässä me olemme toimineet sentään suht koht oikein, käytän pääasiassa kääntymistekniikkaa ja pysähtymistä, mutta olen aina kehunut koiria sivulle tulosta, en eteenpäin nätisti kävelystä).

Tärkein hetki lenkille lähtiessä on ensimmäiset kaksi metriä. Jos koiran saa silloin lähtemään rauhassa ja kuuliaisena, koko lenkki lähtee paremmin käyntiin ja koiraan saa paremmin kontaktia muutenkin.

Itselleni on nyt tärkeintä toimia jämäkästi ja sulkea korvat haukulta ja rähinältä. Jos sitä tulee, minun pitää leikkiä, ettei ole koiraa ollenkaan. Pitää varmaan pistää kännykkään kuulokkeet ja kuunnella radiota lenkit. Ja ehdottoman tärkeää on kouluttaa koiria erikseen tuohon lenkki käyttäytymiseen, mutta heti kun koira toimii, kuljettaa sitä lauman mukana, niin kuin aina normaalistikkin mennään.

Seuraavaan kaupunkikoulutukseen kouluttaja käski tuoda joko koko lauman tai ainakin lauman huonoimmin käyttäytyvän, eli Uni. Muitakin hyviä neuvoja varmaan sain, mutta nopeasti ne päästä haihtui (ja muutenkin teksti on aikamoista tajunnan virtaa).