Jekulla oli toiseksi viimeinen kerta rallytokoa, jos oikein laskin. Poika on edistynyt huimasti ja on todella innokas tekijä. Viime kerralla meillä oli kokeeksi leikkimielinen kilparata. Eka kokeilu meni ihan pilalle, kun olin hermostunut, enkä tajunnut palkata tarpeeksi tiheään joka suorituksen jälkeen. Jekku alkoi miettimään, että mitä kun ei mitään tipu ja emäntäkin on ihan kummallinen. Jekku vaan halusi koko ajan haistella, kun ei keksinyt mikä ihme emäntään meni ja mitä hänen pitäisi tehdä. Kun rataa tehtiin toiseen kertaan rauhotuin itse, leikin, että suoritan yhden kyltin kerrallaan, enkä mieti, että tässä olisi joka rata. Lisäksi palkkasin koiran joka kyltin oikeasta suorituksesta. Nyt Jekku sitten toimi niinkuin kuuluukin, iloisena, innokkaana ja hyppivänä.

Näyttelytaustasta on etua treenaamisessa. Jekku osaa rentoutua pöydälle jätettynä ja odottelee rauhassa omaa vuoroaan. Myös radan harjoittelu ilman koiraa sujuu, koska Jekku pysyy kyllä pöydällä, kun sen sinne laittaa. Lisäksi Jekku on tottunut möykkääviin koiriin, eikä provosoidu toisten haukunnasta.

Harmiksemme rally-toko muuttaa tuosta vierestä tattarisuolle ja emme sitten jatka siellä. Olin niin miettinyt aloittavani myös Hupin kanssa treenin… No ilmoitin jo Jekun takaisin harjakoirien agilityyn, jatketaan sitten siellä harjoituksia lokakuusta.

Kohta pitäis lähteä suoritukseen…

Tossa ois lähtö

Näyttelytausta on kätevä suoritusten välillä. Koira osaa rentoutua pöydällä.