Kun taas uusi pentu on tulossa, on syytä miettiä ruokinta-asioita taas tarkemmin. Vanha sanonta, että ehjää ei kannata korjata, pitää kyllä. Nyt on menty aika hyvin raaka ruokinnalla, aikalailla ihan oikella BARFfilla, mitä nyt Naomi rikkoo sitä syömällä pikku neidin tiputtamia maissinaksuja 😀 . Hiivoja ei ole näkynyt sen jälkeen, kun nappulat viskattiin mäkeen. Muttamutta, pentu on aina pentu. Setvin ja tutkin pentujen barffia ja totesin sen ehk hieman liian mutkikkaaksi meille, siis ihan oikean barffin. Toinen nouseva ruokintabuumi on lihaan perustuva ruokinta. Tässä ei ruokintaa perustetan lihaisille luille vaan ihan lihalle ja sen lisukkeille ja mukana voidaan antaa sitä nappulakain, kunhan pääruoka on liha. Tätä ruokamallia edustaa hyvin KATISKA, jossa on paljon juttua ruokinnasta. Eikä mutua, vaan ihan laskennallisia arvoja mitä koira saa mistäkin (TÄSSÄ LINKISSÄ setvitään juuri barffia ja sen järkevyyttä). Tosin arvioidakseen, onko kirjoittaja oikeassa, pitäisi tietää mitä koira tarvitsee ja kuinka paljon ja osata hieman itsekkin laskea, tosin eikös kaikkien meidän pitäisi tietää 😉 (vai luotetaanko me vain sokeasti siihen mitä koiranruokafirma meille ilmoittaa).Suureen ääneen ja tieteellisiin faktoihin perustaen on ennenkin kaupattu vaikka mitä, joten en ihan purematta niele, vaikka ihan hyvää asiaa tuolla onkin.
Naurattaa itseänikin, että kotiin tulee pentu ja pitää kauheasti miettiä, saako se kaiken tarpeellisen, ettei kasva kieroon. Meillä on kotona myös ihmispentu, joka on aloittanut jo kiinteän ruuan taipaleensa, toki äidinmaidon ohella, mutta mietinkö hänen kohdallaan tai hänen 3 veljen kohdalla, että saako hän kaiken tarpeellisen, ettei kasvaisi kieroon? No en mieti. Mietin vain, että missä vaiheessa vauvan ruokinta menee siihen, että käytetään kasvuiän elintarviketuottajien tekemiä valmiita ruokacoctaileja oikeaan kasvuun. Ja kohta kukaan ei osaa ruokkia lapsia ilman tasapainoisia täysravintoja. Sanomattakin on varmaan selvää, että meillä ei syödä juurikaan valmiita purkkiruokia, koska en halua ruokkia lastani hedelmämehulla, riisitärkkelyksellä ja hedelmäsokerilla, oikean hedelmän sijaan… Tässä ehkä on se avain myös koiran ruokintaan. Miksi käyttää eineksiä koirillakaan, kun voi ruokkia yhtä vaivattomasti ihan oikeilla aineilla. Totuushan on, että kaikki elintarvikefirmat tarvitsevat voittoa menestykseen ja miten sitä saadaan, no käytämällä edullisia raaka-aineita.
Mutta onko se barf avain onneen? Vaikka meillä voidaan suhtkoht hyvin silmämääräisesti, niin silti mietin noiden luiden kanssa pelaamista. Katiskassa oli puhetta mitä luonnossa tapahtuu kun susi saa saaliin kiinni… Se ei syö ekaksi vatsalaukkua vaan jättää sen syömättä, eli siinä meni se kasvisten tarve, vatsasta on vaan helpoin tie sisälle. Susi syö saaliinsa lihaa, paljon. Ja saattaa mennä jotain luitakin. Mutta susi ei aina syö isoja saaliseläimiä vaan usein myös myyriä tms jotka se voi syödä kokonaan ja näin saada viljaa/kasvisainesta otuksen mukana, sekä rustoa ja pieniä luita, mutta lihaa tuossakin otuksessa on eniten. Mutta koira ei ole susi, vaan se on muokkautunut vuosien kuluessa lähinnä raadonsyöjäksi ja tunkioiden tonkijaksi…
Pupulla on myös välillä vaikeuksia luiden kanssa, kakka on välillä luupurua ja pepunreikä helottaa punaisena ärsytyksestä. Eli välillä luuta tulee liikaa. Mutta pääsoin koirat voivat hyvin. Koirat syövät Murren murkinan valmiita BARF pötköjä ja lisänä sitten satunnaisesti luita, joskus lohta, naudanmahaa jne. Nappuloita en aio aikuisille koirille ruokintaan palauttaa,me jatkamme varmasti suunnilleen näin kun nytkin, ehkä lihan määrää lisäten jaluitakin voidaan syödä edelleen. Lisänä tietenkin edelleen erilaiset öljyt.
Pentu saa varmasti sekaruokaa, samaa mihin on tottunut nytkin. Ruuan osana nappulat, raaka liha, valmis barfpötköt, koirapuuro, NEU jne. (NEU on valmis koirapuuro pakaste). Tästä sitten siirrytään pikkuhiljaa varmasti kohti nappulattomuutta, kunhan ikä lisääntyy. Pennulla tietty kaverina myös lisäravinteet ja öljyt.
Koirien ruokinnasta on vuosien kokemukset ja tieto, että koirat tuntuvat elävän ja kasvavan vaikka millä sapuskalla. Oskun ja Tessun pääruoka oli kotiruoka, täysin ihmisruokaa makkarakeitosta-lettuihin. Lisänä oli aina esillä nappuloita (sertistä eukanubaan), pojat eli pitkän ja terveen elämän, turkki kiiltäen. Roosan kasvattaja antoi ohjeeksi syöttää riisiä ja jauhelihaa sekä citro-oskaa (nyk. multi-puppy). Pilven kasvattajan ohje oli sen aikainen suosikki Yrjölänpuuro (no on se nykyäänkin suosittu) ja siihen citro-oskaa. Sitten on syötetty pelkästään nappuloilla pentua, nappuloiden ja pienten lisukkeiden kanssa, nappuloiden ja raa’an lihan kanssa ja kaikki on kasvaneet ja kehittyneet ihan normaalisti. Tiedän todella komean turkin omaavia koiria, joita on syötetty pääasiassa koirapuuroilla sekä koiria, joilla samanmoinen turkki nappularuokinnalla. Koira on sopeutuvainen otus, hirveän suuria virheitä ei voi tehdä, jos on perusasiat kunnossa (etenkään, kun kyseessä ei ole jättirotujen pentu).
Kesäloma tuo oman maustensa meillä ruokintaan. Elelemme paikallisesti saatavilla sapuskoilla, kun pakastustilaa ei juuri ole ja aikuisillakin koiralla se lienee tarkoittaa kypsiä puuro/kasvis pohjia raa’an tai kypsennetyn lihan kanssa.