Tänään oli Pupun ensimmäinen rally-toko tunti. Pyörällä pöräytettiin paikalle. Pupua jännitti selvästi, haukku oli herkässä. Koira ei oikein tiennyt pitäisikö ystävystyä vai mitä kurssitovereiden koirien kanssa. Kavereina treenaamassa meidän kanssa oli afgaani ja greyhound.Kun päästiin treenaamaan ensin kontaktia ja sitten jo ihan vähän rataakin, niin Pupu alkoi pikku hiljaa toimimaan paremmin ja paremmin. Nameja upposi koura kaupalla ja naksutinta naksuteltiin urakalla. Jostain muistinsa lokeroista Pupu kaivoin pentuna opetut opit. No kentällä koira toimi, mutta kun tuli ihminen tai koira liian lähelle, koira syöksyi niitä kohti. Koiria kohti epävarmana haukkumaan ja ihmisen luo tietenkin, hyppimään.

Koska Pupu ei osaa sivulle tuloa kiertäen, saimme tämän kotiläksyksi. Ensiksi pitää opettaa kosketuskeppi, jolla ohjaten sitten opetetaan kiertäminen.  Kosketuskeppi on keppi, jonka päässä on pallo. Koira opetetaan tökkäämään nenällä palloa. Keppiä liikuttamalla saadaan koira kulkemaan haluttuun suuntaan, koska se yrittää tökätä palloa. Keppi sitten voidaan helpommin häivyttää, kuin perinteisesti käytetty käsi, jossa nami. Aiemmin siis pidettiin namia kädessä ja sillä ohjattiin koiraa. Koira oppi vain odottamaan milloin nami on kädessä, eikä seurannut tyhjää kättä.

Keppi oli myös kätevä, kun Pupu yritti hyppiä, tarjosi kouluttaja kepin nenän eteen. Pupulle oli juuri näytetty, että keppiä koskemalla saa naksun ja palkan. No sen oli sitten pakko koskea ja unohti hyppiä 😀