Tänään oli viimeiset villakoirajuoksutukset vinttikoiraradalla. Lähdin taas Urpon ja Turpon kanssa katsomaan muiden juoksua. Ja voi että alku oli silkkaa urpoilua. Pahoittelut kaikille, joita Pupu järkytti… Pupu haukkui aikalailla lähes koko ajan, lukuunottamatta viimeistä 20 minuuttista, jolloin ilmeisesti virta alkoi loppumaan ja koira hiljeni istumaan viereen ja näytti jopa hetken sellaiselta viisaalta ja ylväältä isovillakoiralta. 😀 Mutta Pupu olisi vaan halunnut juosta vapaana ja riehua joka koiran kanssa.

Jekulla oli ihan eri taktiikka. Tarkoitus oli murrata jokaiselle kielloista huolimatta. Kun lähikontaktiin pääsi murina jatkui ja vähän piti isotella. Turvallista, kun oltiin villakoirien keskellä, ne katselivat vaan hölmönä moista egoilijaa. No jos joku olisi sanonut murr Jekulle, olisi Jekku juossut karkuun… Erityisesti Jekku ihastui Lalin poikaan, pojat ei edes huomanneet tyttöjä, kun niiden piti röyhistellä rintaansa toisilleen 😀 Jekku ei jotenkin osaa leikkiä vieraiden koirien kanssa ja sen leikki on sitten toisen kylkeen nousemista ja kevyttä murinaa, toisessa seurassa tulisi moisesta käytöksest köniin…

Naomi raasu kun ei ollut päässyt mukaan, niin se oli taas ulvonut kauheasti kotona.

Wowwowwowwoooo, leikkikäää mun kaaaaaaa!

Meille tuli tälläinen, nyt vasta alkutekijöissä. 100L vettä.