Voikukkia, mörköjä ja ponnareita

Posted on

Ilolla on hassu tapa. Pihalla neiti popsii voikukkia! Normaalistihan koirat syövät heinää mutta Ilo on erikoistunut voikukan lehtiin. Olen sen antanut rauhassa niitä popsia, terveellisiähän ne on, mutta samalla mietin puuttuuko ruokavaliosta jotain kun noin hassuja popsii. Pupun olen joskus nähnyt myös niitä maistelevan, mutta popsiminen ei ole niin määrätietoista kuin Ilolla, joka syö niitä aina pihalla ollessa eli monta kertaa päivässä.

Tänään oltiin katsomassa Leevin jalkapallo ottelua kehän laidalla. Pupu on selvästi rauhoittunut, pikkasen purnasi vinkumalla, mutta muuten jaksoi odotella sen vajaan tunnin. Eikä kentällä potkitut pallotkaan saaneet koiraa sekoamaan, kuten ennen. Mutta olemme saaneet tilalle jotain aivan muuta… eli märköiän! Eli hysteerisiä pelkokohtauksia aivan tuttuja asioita kohtaan. Kuuluu kuulemma ikään. Tänään pelotti jalkapallo katsomossa ollut vanhempi mies, rullaluistelija, pihoilla haukkuneet koirat, trampoliinilla ollut lapsi jne. Koira saa mörön nähdessään haukku ja paniikkiryntäyskohtauksen, eikä kuule eikä näe mitään. Yritä siinä sitten olla, kuin asia olisi maailman tylsin… Näihinhän ei saa reagoida, jottei koira ala todenteolla pelät.

Ilo on saanut viikonloppuisen murina episodin jälkeen tipautuksen arvoasteikossa. Neidiltä kiellettiin mun kyljessä kyhnyttäminen, Ilo kun ois 24h mun kainalossa. Nyt ei ole enää asiaa sänkyyn tai sohvalle, joutuu olemaan ihan koirana lattialla ja pehmeissä koiran pedeissä. Syliin pääsee vain silloin kun minä haluan, eikä silloin kun silmät kosteina minua vasten tapittaa (ja voi että on vaikeaa olla ottamatta 😀 )

Kyllä huomaa ettei meillä ole tyttölapsia. Mä sitten laittelen mun koiratyttöjen tukkia. Pupulla siitä saa jo taidetta kuten kuvista huomaa…

imgp1811.JPG

imgp1812.JPG

imgp1814.JPG