Päästiin pitkästä aikaa agilitytreeneihin. Sisukin oli mukana ja tällä kertaa ilman häkkiä, odottelemassa omia näyttelytreenejään. Pelkäsin miten käy, kun on vain hihnalla kiinni, että haukkuuko ja hilluuko, kun Jekku menee radalle. Mutta ei, ceskymäisene tapaan Sisu istui ja pötkötti kaikessa rauhassa katsellen radan tapahtumia.

Näyttelytreenit sujui Sisulta hyvin ja huisin hauskaan oli loppuleikeissä. Jekku on niin onnellinen nakupoika harjakoiraystävästään. Harjakoirat kun usein on vähän roturasisteja ja leikit oman rodun kesken toimii parhaiten. Jekulla on kumminkin nykyään kotona vajausta harjakoiraystävästä. Hassuinta on, että Jekun ystävä on uros, narttujakin on paikalla, mutta näillä pojilla leikki toimii.

Sisullakin oli kavereita harjakoiraporukassa 🙂

Jekku ja paras ystävä