Pesasin Pupun ja mun piti jättää sille turkkia, edes palleroita jalkoihin tms. Mutta Pupun turkki oli taas onnistunut vanuttumaan todella kivasti, joten en alkanut sitä enää availemaan. Ajelin sitten lopulta kaikki pois ja meillä on nyt kalju mutta onnellinen vappujuhlija. Mallin nimi olkoon villakoiran ydin 😀
Tänään oli sitten Lahden näyttely Jekulla. Tuomarina oli tiukka täti, tuli hylättyjä ja keltaisia nauhojakin. Silti Jekku sai ERInomaisen ja oli ikäluokkansa toinen. SA:ta ei tänään Jekulle tippunut, joten tie päättyi siihen. Tuomarin tiukkuuden huomioiden, tulokseen sai olla tosi tyytyväinen. Mut voi tota Jekkua, pikku pullukka… Kun vastassa on kaksi ahmivaa leikattua narttua, niin toki poikakin siinä sakissa syö sapuskansa.
Liikkuminen oli Jekulla tänään tosi nättiä ja kuviakin tuli lähinnää liikkeessä. Niin ja turkki ei ollut super pöf, vähän pöf vaan, kiitos uusien aineiden.
Tuomari: Leni Finne
Oikeat mittasuhteet. Sopiva luusto. Melko kookas. Oikean mittainen pää. Tummat, hieman ulkonevat silmät. Hyvä kaula. Riittävä eturinta. Hyvät etukulmaukset. Melko voimakas rintakehä. Saisi olla tiiviimmässä kunnossa. Turhan kippura häntä. Oikea askelpituus.
ERI, JUK-2
Onnea Naomille! 7-vuotta tuli täyteen ja toivottavasti ainakin 7 olisi vielä jäljellä!
Koska Jekusta tuli pöffi, otin kiireisesti yhteyttä Raijaan, joka on mieletön velho aineiden ja turkkien kanssa. Ja jälleen kerran, Raijan avustuksella, pöffi saatiin taltutettua. Onhan se vielä tietysti vähän, kun se kuuluu ikään ja tuohon turkin kasvuvaiheeseen, mutta nyt turkin saa alaspäin harjallakin ja se käyttäytyy nätisti koiran liikkuessa. Koira ei enää näytä siltä, että se olisi saanut sähköiskun 😀 . Turkki oli ilmeisesti öljyistä tukossa ja nyt kun öljyt poistettiin ja aloitettiin ikäänkuin puhtaalta pöydältä, niin tukka on taas lähes entisensä.
Illalla koirat sai painella taas pihamaalla ja alkaa näköjään olemaan enempi sääntö, kuin poikkeus, että Naomi lähtee ralliin mukaan. Jekku raukka, molemmat tytöt sen perässä. Kun yrittää piiloon terassille, hyökkää Naomi ja kun menee karkuun pihamaalle, niin perässä on Pupu :D. Ihaa raukka koki saman kohtalon kuin tarinassa, Jekun ja Pupun riehunoissa sen häntä irtosi 😀 . Korva nyt on irronnut jo aiemmin…
Juuri pesty jätkä vähän isottelee jalan noston jälkeen.
Mun pieni collieni <3
Tänne se Ihaa! Jekku aina pomppaa täysiä päin Pupua, että saisi lelun.
Pupun mielestä Jekku on ilmeisesti niin helppo, että voi maaten vetää lelua…
Ja sitten, byhyy, kesken vetämisen irtosi Ihaan häntä 😀
Nao jänes, Kun Jekku menee terassille, on perässä Naomi.
Kun se menee pihamaalle, on perässä Pupu….
Turkki elää nyt kauniisti juoksussa mukana.
Naomi paineli Kekun perässä.
Toi koira osaa olla todella urpon näköinen joissain kuvissa 😀
Et pure mua jalkaan penikka!
Alkaisko olee trimmin tarvetta… Vetäiskö kaljun vai säästelläänkö vielä mahdollisiin kehiin…
Eilen kävimme kankaanpään näyttelyssä. Olin pessyt Jekun edellisenä päivänä ja päivällä suuntasimme kohti Parkanon mökkiä. Pesun jälkeen vaan koirasta tuli ihan kummallinen… Toki olin jo tottunut Jekun öljyiseen turkkiin, mutta nyt se oli ihan kaamea ja mahdoton. Koira näytti ihan talviturkkiselta sheltiltä! Koira oli ihan pöff. En tajua miten se tuollaiseksi tuli, ihan samat aineet oli käytössä kuin pentukehässä, jolloin tuloksena oli kaunis kiiltävä ja laskeutunut turkki. Toki turkinvaihto on kesken, vaikka Jekku ei juurikaan takkua, mutta silti olin kauhuissani 😀 Mieleen tuli myös, että tekikö jatkuva öljyäminen turkista nyt pesussa sitten erilaisen, aina olen vähän laittanut öljyä, mutta viimeiset kuukaudet tosi paljon. Olen halunnut suojata turkin öljyllä, mutta olikohan se kumminkaan nyt sitten Jekulle sopivaa vai mikä sen turkkiin on iskenyt (tornado ulkonäöstä päätellen).
No mökillä oli myös täysi työ pitää turkkia suorana ja puhtaana, oli paljon lunta pihassa ja siellä missä ei ollut lunta oli sitten kuraa. Tossut oli jalassa, mutta silti tuntui että pöff-ilmiön lisäksi turkki myös kihartui. No aamulla yritin pelastaa mitä pelastettavissa oli.
Jekku on niin ihana noilla näyttelypaikoilla. Se istuu ja makaa pöydällä, eikä turhia hillu. Sen voi jättää huoletta pöydälle oleskelemaan, eikä se lähde siitä mihinkään. Kehässäkin käytös oli hillittyä, jopa niin, että minä olisin vähän kaivannut lisää särmää. Mutta kai se yö ennen näyttelyä vieraassa paikassa oli poikaa vähän väsyttänyt. No sen verran hyvin poika siellä meni, että tuloksena oli ERInomainen ja junioriluokan kolmas. Poika sai myös SA:n (sertifikaatin arvoinen), joka on pääsylippu paras uros kehään. Oletin, että koska olimme ikäluokkamme kolmas, että meidät dumpataan ulos kohtuullisen nopeasti, mutta hämmästys oli suuri, kun luokan kakkonen käteltiin ulos meidän edestä ja meidät jätettiin kehään! Tuomari saa hyvällä syyllä vaihtaa koirien järjestystä vielä paras uros kehässä, mutta hyvin harvoin sitä tapahtuu. Nyt syynä oli tuomarin mukaan, että Jekun ohittaneen luokka kakkosen liikkeet olivat muuttuneet epätasapainoisiksi paras uros kehässä, jossa juoksutettiin monta kierrosta. Jekku sitten sijoittui nyt paras uros 4 paikalle ja olin tosi tyytyväinen!
Tuomari: Tanya Alhman-Stocmari
Hyvä koko, oikeat rungon mittasuhteet. Oikea ilmeinen pää, jossa oikein meislautunut kuono-osa. Riittävä kaulanpituus. Hyvä runko ja raajaluuston voimakkuus. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä karvapeite. Liikkuu oikealla ulottuvuudella. Hyvä ryhti.
ERI, SA, JUK-3, PU-4
Jekun arvostelun jälkeen esitin mustan puuterinartun Zitan (Aquacrest Empress To Crestinys). Neiti on kuulemma vähän temppuileva, mutta sain sen kulkemaan suht koht hyvin. Tai no niin hyvin, että neidistä tuli paras narttu ja lopulta VSP (eli vastakkaisen sukupuolen paras). Aivan ihana narttu, tietenkin värikin vaikutti, mutta rakastuin neitiin. Sillä oli todella kaunis musta kiiltävä turkki. Kyllä mustilla puutereilla on vain paikka minun sydämessä…
Kekku ja uuden hihnan hienot bling-blingit
Missä se on se kaunis kiiltävä turkki?
Jekun normi meininki, minä menen, emäntä tulkoon parhaansa mukaan perässä.
Asennetta… Tällä lailla Jekku möllöttää kehään pääsyä odotellessa.
Zita neiti
Zita liikkeessä.
Vasemmalla ROP koira Edi (Adventurous Spirit Akwen ) ja VSP Zita (Aquacrest Empress To Crestinys)
Jekku vielä kotipihalla, pöf-pöf.
Naapurin koira Roki normi toiminnassa, eli aukoo päätään, niin ettei kukaan kuule meidän pihalla toisen puhetta…
Näin lähellä koira on, meidän piha jatkuu tien toisella puolella tuonne koirahäkille asti, mutta siinä on onneksi edes vähän kuusia välissä. Aidan tolppa etureunassa on meidän aidan.
Aamupäivän ulkoilu vietettiin pihamaalla ja Pupua pomputti, kun pihalla oli kaadettujen puiden runkoja. Tahalleen sitten heittelin Pupulle palloa niin, että joutu pomppaamaan yli. Pupulla nyt onnistui nuo hypyt noin niinkuin ulkoisesti, mutta pikkaisen oli tuota ilmaa hypyissä. Jekkukin näytti muutaman hienon pompun, mutta kamera ei ehtinyt mukana. Jekku ja Nao käyttikin paljon aikaa riehuen keskenään. Mutta Naomimaiseen tapaan, ne leikkivät vaan kuivalla terassilla. Jekku olisi leikkinyt muuallakin, mutta eihän Naomi voi tulla märälle nurmelle.
Ajakuluksi otin jokaisen kanssa vuorotellen treeniä. Opetein huvin vuoksi naksuttimella keirtämään pihalampun. Taidosta voi olla joskus hyötyä, jos menee agilityyn, mutta nyt vaan tuo oli semmoinen päähänpisto. Naomi oli selkeästi eniten kartalla tässä harjoituksessa, se äkkäsi hyvin nopeasti mikä oli se juttu. Tai sitten sillä oli eniten nälkä 😀 . Lisäksi otin muutaman ohjatun hypyn tuon rungon yli, Pupulle ihan toko hyppynä, istumisineen.
Iltapäivällä lähdettiin pyörällä hakemaan poikaa koulusta, molemmat hullut, olisi tarvinnut pyöräjuoksutuksen, mutta koska perässäni oli uusi peräkärry, niin otin vain Jekun. Sen meno ei ole vieläkään rauhoittunut yhtään. Poika veti taas kuin hullu ja vaikka miten yritin ajaa hiljempaa ja hiljempaa, että saisin koiran asfaltilla raville se ei onnistunut. Veikkaan, että vaikka olisin pysähtynyt, olisi Jekku laukannut paikoillaan 😀 Jekku on varmasti edellisessä elämässä ollut husky suuressa valjakossa… Valjaiden lukko vaan oli selkeästi hangannut toista kainaloa, joten Jekku tarvitsisi jonkun toisenlaiset valjaat, joissa lukko olisi muussa kohtaa.
Pihan porukka
Pompottaa
Alastulo
Äkkiä karkuun!
Sekoilevia harjakoiria
Söpis
Melkoisen samaa kokoa nämä kaksi ovat.
Husky palannut kotiin noin 6km juoksulenkiltä, joka ei taaskaan tuntunut missään…
Husky juoksee, niin että vain henki pihisee. Vauhti on hidas, mutta niin se vaan laukkaa melkein paikoillaan 😀 Pakko saada se oppimaan ravaaminenkin tai muuten kärsii kroppa tulevaisuudessa.
Tänään tein Jekulle näyttelyn esipesun. Näin koiran turkki on avattu ja melko siisti sitten, kun näyttelypesun tekee. No ei pojassa takkuja ollutkaan ja kevyesti nyt öljysin turkin. Otettiin sitten pojan kanssa vähän liikevideota, kun uusi näyttelyhihnakin saapui. Pojalla oli virtaa, ihan liikaa. Saapa nähdä minne se sinkoaa sitten näyttelykehässä. Kehässä kun sillä on usein vielä tuplasti lisää virtaa…
Eilen koirat paineli illalla pihamaalla. Naomikin oli hirmuisen virkeällä tuulella ja jahtasi moneen otteeseen Jekkua. Pupu vähän innostui leikkimään, mutta selkeästi eilen tärkein oli se pallo, kunpa joku olisi koko ajan sitä heittänyt. Aidat on viimein näkyvissä ja hanki sulanut, eilen parantelin niitä ja laitoin uusia keppejä, niin eivät kaadu ihan heti, jos joku niitä menee kokeilemaan. Nyt alkaa vaan vähäksi aikaa ”pihaton” aika, että pihan nurmikko ehtii kuivahtaa ja pääsee uuteen kasvuun. Koirien rallijarruttelut siinä muuten tuhoavat sen, nyt kun se ei vielä kestä sitä. Onneksi tämä piha ainakin viime kevääni kuivahti hyvin nopeasti, toisin kuin edellisen kämpän piha…
Jekku harjoittelee
Naomilla on Jekku hukassa
Yhdellä on niin rakas pallo suussa ja muut kaksi pinkoilee
Mä ajattelin käydä metsässä lenkillä, jotta Jekku ei niin kuraantuisi, kun ulkona satoi vettä ja räntää. Huono valinta… Olisi pitänyt tajuta ekoista risuista, että tämä ei pääty hyvin, mutta kun koirilla oli niin hauskaa. Jekun vauhti ei hiljentynyt siihen keräytyvistä risuista. En käsittänyt kuinka paljon risuja oikein oli… Kotiin tultua Jekku ei ollut kyllä kovinkaan kurassa, mutta… Jestas sitä risujen määrää!! Lorotin koiraan kasoittain hoitoainetta (tätä varten on hyvä olla tallessa, niitä pulloja, joita ei tykkää pesussa käyttää) ja sitten vaan käsin varovasti haromaan keppejä irti. Niitä riitti ja riitti, kasa vieressäni sen kuin nousi. Ja pakko oli tämän perään pestä ja öljytä koira… 1,5h meni, mutta kannatti. Ensi kerralla kun näen risun koirassa, nostan sen kainaloon ja poistun paikalta…
Pupussakin oli muutama risu, mutta ei mitään tämän veroista…
Illalla vielä nyytitin puhtaan turkin kokeeksi, jos se näin ei kurautuisi selkää myöten ja pysyisi pidempään siistinä. Nuo on vaan tarkistettava päivittäin, mutta kokeillaan…
Tämä näky ei juuri naurattanut
Jekkua nämä ei kyllä ollenkaan haitanneet.
1,5h urakan jälkeen kaunis ja puhdas.
Testinyytit
