Kuka niitä ostaa?

Posted on

Halpoja koiranruokia. Nauratti tänään kun taas S-marketissa kävin ja hain koirille pötkön pakastelihaa ja samalla vilkaisin halpisruokien kilohintoja… Halpaa 😀 . Mutta kuka niitä ostaa? Harvoin jos koskaan olen nähnyt kellään kärryssä jättisäkkiä Xtra tai pirkka koiranruokaa. Jonkunhan niitä pitää ostaa, koska ei kaupat niitä tyhjänpanttina pitäisi hyllymetritokulla. Selviääkö niiden koirat silti terveenä ja elinvoimaisina? Saako koirat muutakin kuin halpaa nappulaa? Pitääkö mun alkaa väijyä koiranruoka hyllyllä ja haastatella ostajaa 😀

Jokainen kunnon koiranomistajahan tietää, että markettiruuissa on vain pari kohtuullista merkkiä, muut pitäisi olla ns. huonoa koiranruokaa. Valveutunut koiranomistaja hakee säkkinsä aina eläinkaupasta ja eläinlääkäristä ja pulittaa siitä 13-15 kilosta 50-90e (kun markettiruuan saa 25-40e hintaan, ehkä jopa halvemmallakin). Meidän perheessä tuommoinen 15kg kuluu noin kuukaudessa, Unin ollessa talossa, alle 3 viikossa. Eläinkaupan pussit kiiltelevät ja on mitä hienoimpia juuri tämän näköiselle ja ikäiselle rekulle olevia ruokia, on ilman sitä ja tätä, luomua jne. Mutta niitäkin säkkejä pitää osata lukea, niidenkin joukossa on ns. huonoja koiranruokia vaikka hintaa on 80e/15kg. Ja osa näistä merkeistä on ollut ennen, 80-90 luvulla sitä huonoa marketti ruokaa ja nyt jostain syystä siirtyneet eläinkauppojen valikoimiin, siihen parempaan kastiin ja kalliimpiin hintoihin, vaikka tuoteseloste kertoo laadun olevan edelleen markettitasoa. Jokuhan sitäkin ostaa, ei se muuten kannattaisi.

Ja sitten on vielä ne ruuat, joista se halpis tulee samalta tehtaalta ja ilmeisesti vielä samalta linjastolta, kuin se kalliimpi. Mutta silti on iskostettu kuuliaisen koiranomistajan mieleen, että vain se kallis voi toimia. Ja entäs kun sanotaan, ettei nappulan tuoteselosteeseen voi luottaa. Proteiinipitoisuutta nostetaan kalliissakin ruuissa muulla kuin koiralle tärkeällä eläinperäisellä aineella, kuten soijalla. Ja onhan koirien ruuassa ollut oma melamiiniskandaalityyppinen juttu, jossa koiranruuan pitoisuuksia paranneltiin koirille sopimattomilla aineilla.

Joskus jossain artikkelissa eläinlääkäri sanoi, että koira tulisi toimeen köyhemmälläkin ravinnolla, kuin mitä nää multiympätyt luxusruuat on. Eli koira tulisi toimeen myös niillä halpiksilla, mutta voisiko se kumminkin paljon paremmin niillä kalliimmilla? Onko tämä vain tehty mainostuskupla 😀 Jollainhan ne isot katteensa noistakin ruuista vetää.

Entäs sitten se kupla, että markettiruuilla kakkaa tulee paljon enemmän. Kyllä meillä tulee eläinkaupanruuistakin kakkaa, toisista paljon enempi ja toisista niukasti, ei tarvitse olla edes halpismuonaa…

Meillä on syöty nappuloita laidasta laitaan, on syöty markettiruokia, halpoja eläinkaupan ruokia ja nyt sitten hyvin hintavaa viljatonta hienoa erikoisruokaa. Ja mikä on lopputulos, tuntuu, että se on aika sama mitä syöttää, jossain vaiheessa joku pikkujuttu alkaa tökkimään ja kokeilemme jotain muuta merkkiä 🙂 Joskus tuntuu, että koirat syö hienompaa ja ravitsevampaa ruokaa, kuin perheen ihmiset…

Ja kyllä, nappulasäkin pohja alkaa taas näkymään, pitäisi taas keksiä mitä ostaa, kun ei ole kovin tyytyväinen tohon viljattomaan kallissapuskaan… No pari päivä menee, kun pakastinta tyhjentelin koirien herkuista ja keitin herkullista lohi-puuroa koirille…

dsc_1938.JPG

dsc_2013.JPG

dsc_1989.JPG

dsc_2010.JPG

12042012881.jpg
Heskullista, eikö? Lohta, riisiä, kukkakaalia, parsakaalia, porkkanaa, rypsi-ja oliiviöljyä sekä puolukoita. Oikeaa superruokaa 😀


Jekku, huskyksi syntynyt…

Posted on

Vauhtikaksikko kävi jo aamulla pitkällä hihnalenkillä ja nyt iltasella käytiin pieni 3km pyörälenkki. Kiinnitin molemmat koirat kauhukaksikosta pyörän springeriin, koska tiesin, että pääsiäisen takia ihmisiä oli vähän liikkeellä. Kiinnitin koirat aluksi vierekkäin, kuten Unin kanssa Pupu oli aikaisemmin ollut, mutta se ei toiminut ollenkaan. Jekku veti hulluna ja ajautui Pupun eteen, saaden Pupun kompastelemaan. Laitoin sitten vain Jekun Springeriin oikein kiinni ja Pupun kiinnitin hihnalla Springerin mutkaan ja nyt molemmat sai oman tilan juosta. Joku fiksaus pitää keksiä Pupun valjaisiin sillä ne kääntyy ikävästi, jossain näin lenkin valjaissa kyljenkohdalla, pitäis joku siihen kohdille laittaa, niin ei niin kääntyisi. Ja Jekku tarttis jotkut muut varmaat, se vetää niin hulluna, että tuo malli ei ole hyvä.

Pupu meni tällä kertaa melkoisen rauhallisesti ravaten, mutta Jekku, voi vitsit, se kai luulee syntyneensä huskyksi valjakkoon. Oli täysi työ pitää sitä ravissa, vaikka kuinka hidasti, niin koira laukkasi lähes paikallaan. Pää hienosti alhaalla koira vetää onnessaan ja kuin viimestä päivää ja sai nyt hetken juosta kovaakin. Pupu vaan ei tykännyt, että alkoi Jekku kauheasti rynnimään, se teki mulkaisun ja hetkeksi Jekun tahti hidastui mut sitten taas mentiin yhtä hulluna kuin ennenkin. Jekku vaan rakastaa juosta, juosta ja vetää… <3

Kotiin tultua menin jäähdyttelemään koiria pihalle ja joo, se siitä jäähdyttelystä, sillä Jekku ja Pupu veti ainakin sata kierrosta pihaa ympäri. Hetken pysähdys ja sitten taas mentiin… Tuntuu, ettei ne hyydy millään, mutta kotona nukkui sitten kaksi hyvin tyytyväistä koiraa, niin ja olihan Naomikin tyytyväinen, koska sen ei tarvinnut juosta 😀

07042012864.jpg
Tämä malli ei toiminut näillä kahdella, Jekku ajautui vetohulluuksissaan Pupun eteen.

07042012865.jpg
Näin se homma sujuu paremmin.

Video pyöräilystä:

Ja sitten kotona oli tälläistä menoa:



Pesussa

Posted on

Pääsiäisen kunniaksi tuli pestyä harjakoirat. Taivaalta tuli räntää, mutta pakko oli silti saada koirat välillä siistiksi. Naomin pesusta oli jo ikuisuus, se kun ei niin likastu, turkki ei oikein kasva ja ainut hoitoa vaativa kohta on silmän aluset, mutta pitää sekin silloin tällöin pestä 😀 . Ajelin siltä taas kropan sentin turkkiin, niin pysyy varmaan syksyyn asti lyhyenä, jollei lääkityksen parantuminen ala vaikuttaa tuohon karvankasvuun lisäävästi. Silmän aluset oli yllättävän hyväss kunnossa, oisko nyt ruoka hyvinkin sopivaa Naomille. Koirathan saa Acanan viljatonta nappulaa ja vähän viljaa syödessään lapsilta tippuneita ruokapaloja.

dsc_1748.JPG
Kekun hieno pää

dsc_1768.JPG
En saanut mielestäni tarpeeksi valkeiksi jalkoja, mutta riittää nyt kotioloihin… Ja taas turkki öljyn suojissa.

dsc_1828.JPG
Ihan kuin Naomi ois hoikistunut…

dsc_1844.JPG
Nakkiiii!!!


Paremmin

Posted on

Naomilla menee selkeästi paremmin. Mä vaan pelkään, että on siksi niin reipas, kun saa varmaan liikaa lääkettä ja on liikatoiminnalla, no toivottavasti ei ole sitä… Naomin piristymistä on huomannut, että se eilen veti piharallia Jekun kanssa, juosten lumi hankeen kasan päälle Jekun perässä, ihan ennen kuulumatonta. Eilen myös sanoi ekan kerran vuosiin vastaan Pupulle, joka yritti saada Naomia leikkimään. Tavallisesti Naomi vaan lyyhistyy liikkumattomaksi ja komennan itse Pupun pois kiusaamasta, Naomia joka ei Pupun kanssa suostu leikkimään. Lenkillä myös Naomi on suorastaan spurttaillut ja kävellyt vierellä reippaana, perässä hinaamisen sijaan… Itseasiassa paleluakaan en ole huomannut, vaatteita ei ole tarvittu vähään aikaan ollenkaan, niin ulkona kuin sisällä, tosin on se karvakin vähän kasvanut suojaksi. No taudin kuvaan kuuluen, hyvin lyhyttä se vielä on.

02042012835.jpg
Naomi tekee hyökkäyksen Jekun kimppuun, niin että ankatkin lentävät.

02042012832.jpg
Ja sit välillä leikittiin Pupun kanssa. Jekun korvat on koomiset, kun reunassa on sentti karvaa, niin ne näyttää entistä isommalta.

05042012839.jpg
Naomi suorastaa rynnii lenkillä vaunujen edellä.

02042012829.jpg
Ja siis tätä on meidän pihan kevät, korkeat hanget edelleen 😀


Jekku ja pelottava virpomisvitsa

Posted on

Tänään tapahtui Jekun mielestä jotain suunnattoman kamalaa. Keittiöön ilmeistyi jotain kummallisia, oudolle haisevia juttuja. Ne oli todella pelottavia, että piti olkkarista käsin haukkua niille. Höyhenet! Jekku pelkäsi höyheniä. Edes perinteinen, tule nyt katsomaan, ei auttanut. Eikä se, että Pupu yritti syödä kaikki sen tasolle laitetut höyhenet 😀 . Sitten vielä pojat kiinnitti höyhenet tekopajunoksiin, ihan kauheaa. Aamun pitkällä kävelyllä sitten niitä ihmeellisesti pukeutuvia lapsia höyhenkeppien kanssa oli joka kulmassa… Joskin vain se ensiksi nähty kissaksi pukeutunut sai aikaan hyvin suuren ihmettelyn Jekulle, ei niinkään enää muut, koska juttuhan oli jo niin vanha ja nähty. Mutta vitsat oli epäilyttäviä. Ilmeisesti joku höyhenten hajussa oli Jekun mielestä maailman etovinta.

No ei siinä auttanut muu kuin härkää sarvista. Ensin vitsat lattialle ja sekaan ripoteltiin nameja ja Naomi näyttämään mallia. Kun tämä jotenkin toimi, otin naksun ja poistin muut koirat oven taakse. Katsomisesta sai namin, askeleesta kohti sai namin, lopulta koskemisesta vain sai namin, enää ei katseet riittäneet. Sitten vitsa olikin lapsen kädessä, kosketus ja nami. Vitsoja oli monta, taas jonkun niistä kosketuksesta nami ja lopulta vitsoja liikuteltiin ja siitä sai namin. Tuotiin vielä yksi ylimääräinen vitsa, mutta se ei aiheuttanut enää muuta kuin kosketuksen tarpeen Jekulle. Aikaa meni alle 5 minuuttia ja Jekku rakasti koskea höyheniä ja vitsoja. Poika kun oppi tyylillä kahdella katseella, että vitsaa pitää katsoa jne. että tuosta tulee namia ja yritti enemmän ja enemmän. Koska kosketuskeppi oli tuttu, oli helppo edetä koskettamiseen.

Ja näin, mörkö nimeltä virpomisvitsa oli poissa. Mieletöntä taas todeta tuon vastaehdollistamisen voima ja nopeus, kuinka epämiellyttävästä saadaan maailman parasta. Ja se, että miten koirat voi olla joskus noin hassuja, että ihan itselle arkinen asia voi ollakin mörkö, höpsöjä ovat 😀

dsc_1617.JPG


Kuinka paljon koira tarvitsee liikkumista?

Posted on

Mietin tätä nyt, kun on taas Jekunkin kanssa tuo pyöräilykausi nykästy käyntiin ja muutenkin lisätty lenkkien pituutta muidenkin osalta. Pupu veti lähes 7km juosten ja ei tuntunut missään, kotona oli edelleen virtaa. Jekku veti (paino sanalla veti) tänään vartin pyörälenkin ja kotiin tuntua vauhtia edelleen riitti, eikä illan aikanaan ole huomattu väsymisen merkkejä. Koirat jaksaisivat selkesti lenkkeillä ravaten loputtomasti, ainakaan vielä ei ole rajaa tullut vastaan. Siitä tulee mieleen entiset lenkityksemme määrät ja perus kotikoirien lenkityksen määrät, että miten vähäisiä ne oikeasti olivat/ovat, vaikka meilläkin koiria liikutettiin ihan normaali määrä. Mutta oliko se kumminkin riittävää, tuskin. Koira tarvitsee oikeasti valtavasti liikuntaa, ainakin tuollainen ad/hd isovilla ja nuori harjakoirapoika, mutta toissalta tuntuvat tyytyvän vähempäänkin, niinä päivinä, kun ei mennä hirmulenkkejä. Naomihan meillä jää osalla lenkeistä kotiin, eikä se juokse lainkaan pyörän vierellä. Parhaitenhan koirat saisi kulutettua energiansa vapaana metsässä vaeltaen ja leikkien toisten koirien kanssa, mutta kelit on nyt semmoiset, että metsään ei vielä pääse (lunta ja jäisiä puolisulaneita polkuja).

Jekku todella aloitti tänään pyöräilykautensa ja ne kaksi kokeilua olivat selkeästi juurtuneet hyvin mieleen. Päällensä Jekku sai Naomin vaaleanpunaiset nahkavaljaat ja ei onneksi väri haitannut menoa. Springerin päässä tuntui olevan enemmin husky, kuin kääpiökoira. Tehtäväni oli lähinnä painaa jarrua, kun Jekku veti hurjalla voimalla koko polkupyörää haluten laukata niin kovaa kintuista irtoaa. Kovalla alustalla laukkaaminen ei vaan ole järin terveellistä, joten yritin pitää pojan ravissa. Mutta olihan se annettava välillä spurtata, kun niin halusi. Hauska oli kyllä katsoa, että on nuori poika hihnan päässä, kun eka juostiin kahta sataa ja toisessa hetkessä piti katsella mitä tuolla ja sitten taas juostiin ja mitäs tuolla on, välillä pää pyöri kuin hyrrä (ne hormonit…).

Jekulle nuo juoksutukset sopii pesupäiville. Valjaat kun saattaa takuttaa, niin on hyvä päästä sen jälkeen pesulle. No 1-2krt viikossa pyöräilyä onkin ihan riittävä määrä.

31032012819.jpg
Pikku husky menossa 

31032012820.jpg
Mitäs tuolla on?


Video Jekun menosta (valitettavasti kamerakännykän videointi on jotenkin epäkunnossa ja tämäkin pätkii…)

2012-03-31-vikapaiva.jpg
Pesun jälkeen sekoilemassa, isäntä tässä heilutteli vain likaista sukkaa koiralle… 😀

2012-03-31-vikapaiva2.jpg
No emännän ja kinkun kanssa sitten seisottiinkin jo turkki taas öljyhoidossa. Kuvassa näkyy Jekun uusi näyttelyhihna 🙂


Parantunut ja pyöräilykausi avattu

Posted on

Pupu taitaa olla aikalailla parantunut. Lenkit menee jo melkoisen rennosti. Välillä saattaa hakeutua taakse, mutta tulee kutsulla pois ja jatkaa rennosti matkaa. Kaiken kaikkiaan lenkkeihin on palannut se entinen rentous, kyttäämisen sijaan. Hirmuisesti koira ottaa vielä kontaktia, mutta rento kontakti on aina hyvä asia, siitä aina palkitaankin katseella tai kevyellä sipaisulla. Se pakkomielteinen tuijotus on onneksi poissa vaikka mentäisiin koko sakki lenkille ja pikku neitikin kävelisi.

Pyöräilykausi avattiin Pupun kanssa tänään. Pyöräilimme postille hakemaan pakettia ja takaisin, joten matkaa kertyi noin 6,8km. Pelkäsin, ett koira menisi ihan puhki, mutta ei, kotiin tulessa ja kävellen verrytellessä juoksun jälkeen, koirasta ei edes huomannut, että se olisi juuri juossut pitkän matkan. Pupu selkeästi nautti menosta ja askel oli pitkä ravatessa.

28032012803.jpg
Rennosti lenkkeilevä koira ja vauhin määräävä pikku neiti.

28032012801.jpg
Jekun arkiminä eli se kurainen resupekka 😀

26032012796.jpg
Jekku ja yksi pojista leikki omaa leikkiään. Poika yritti Naomin avustuksella harhauttaa Jekkua ja kun Jekku ei huomannut, poika meni piiloon lelun kanssa. Usein vaan kävi niin, että pojan kyykistyessä piiloon, koira olikin jo selän takana 😀

29032012806-001.jpg
Postilla pakettia hakemassa, pikku neiti kulkee peräkärryssä.

29032012808.jpg
Pupun rento ja pitkä askel, tässä vaiheessa matkaa on tehty 5km verran.

29032012812.jpg
Nelvivarvaskilpikonnamme Julia herätettiin talvihorroksesta. Nyt vaan odotellaan, että lumi sulaa äkkiä ja yöpakkaset loppuu, niin Julia pääsee pihahäkkiinsä (jossa asuukin kesällä vuorokaudet ympäri syksyyn saakka)