Kokemuksia urosten kemiallisesta kastraatiosta, hormonikapselista eli Suprelorin kapselista

Posted on
Meillähän tämä on ollut sekä Jekulla, että Hupilla ja ei kyllä montaa hyvää sanottavaa ole löytynyt. Pääosin ei ihan hirveän huonoakaan, mutta pääpaino sillä, etten enää laittaisi, etenkin kun meillä on myös ”oikeasti” kastroitukin talossa.
Molempia koiria on joutunut käyttämään lääkärissä oudon alakuloisuuden takia, johon ei sitten verikokeissa eikä missään löytynyt syytä. Kummallekkaan ei ole ollut mitään eroa tyttöhajujen kiinnostuksessa ulkona. Jekun turkkiin kapseli ei vaikuttanut, mutta Hupin turkki on ollut aivan kaamea, kuivunut ja kuollut sekä ihan harva. Molemmat lihoivat myös täysin huomaamatta ihan järjettömiksi palloiksi, ei mitenkään hitaasti, vaan nopeasti ja arvaamatta. Jekun silmät vuotivat (koirien silmälääkärin mukaan voi johtua kapselista, kun ei ole ennen valuneet, eikä vikaa ole).
Jos vertaan tätä Sisun normaaliin kastraatioon, niin Sisulla ei tullut lihomista tai turkin muutosta. Ja Sisun luonne muuttui iloiseksi ja pentumaisemmaksi, ärripurri luonne väheni. Kapseloidut taas on olleet enemmin masentuneita ja ajoittain kiukkuisempia. Toki nämä voi olla yksilöllisiä eroja, mutta olen ennemmin normaalin kastraation puolella.
Kaiken päälle myös kaikki pienetkin mystiset oireet laitettiin eläinlääkärissä aina vain kapselin piikkiin. Usein kuulin lausahduksen, että voi olla kapselista, kun se voi tehdä tuollaista(kin), kun ei ole samanlainen kuin peruskastraatio.
Mutta joo, itse en voi kapselia suositella kokeilemaan, mieluummin sitten oikea kastraatio, koska kapseli ei todellakaan näytä millaiseksi koira muuttuu. Eikä ihan mitätön ole kahden vuoden kilpailukieltokaan , jonka koira kapselista saa, oli se 6kk kapseli tai vuoden kapseli (tämä siis koskeen Suomen näyttelyitä).

Helpompaa elämää

Posted on

Meillä on taas koirien kesken elämä rauhoittunut. Adaptil pöhisee rauhoitustuoksujaan pistorasiassa ja aamuisin molemmat saa serene-um ravintolisät. Tämän aloituksen jälkeen rähinää on tullut isän ja pojan kesken vain kerran. Onneksi, sillä meinasin jo viivana viedä Sisun kastraatioon, nyt voimme rauhallisin mielin odotella parin seuraavan viikon näyttelyt.

Sisäsiisteyskin on nyt vakiintunut entistä elämää paremmaksi. Sisu ei enää pissaa öisin vaippaan. Mietin juuri vaipan pois jättöä, sillä se on ollut nyt todella pitkään kuiva. Pari kertaa viikossa saattaa tulla kakat lattialle, mutta tuokin on edistystä ja parempaan päin ollaan koko ajan menossa. Sisu syö nyt koko ajan vain omaa ruokaansa pienellä lisällä eli Sisulla menee edelleen Barking Headsia ja lisänä 50g kypsää lihaa/raakaa lihaa/kananmuna/lohta tms. Jekku söisi tuota samaa, mutta nyt se syö noita ylijääneitä koepusseja pois, Hupille ei nimittäin Barking Headsin viljaton sopinut. Kai se oli se bataatti taas, joka suoraan annettunakin pierettää kauheasti 😀 . No Hupille nappasin ruokakaupasta sen minkä tiesin sopivan varmasti eli Hauhaum Super Premium lohi-perunan.

Jekusta on löytynyt jo joku 5-6 punkkia, mikä on ihme, kun siinä ei ole niitä koskaan kauheasti ollut. Pahin punkkimagneetti viime vuonna oli nimittäin Sisu. En halua käyttää mitään hirmumyrkkyjä, niin ostin koirille Faunattaresta Symppis merkkiset karkotteet, jotka perustuvat luonnonaineisiin. Jekulla ja Sisulla on liuokset niskassa (kissojen, kun se oli helpompi annostella pienille koirille, mutta samaa ainettakuin koirien). Hupilla on panta, otin varuiksi sen, kun jos olisi tullut jotain oiretta, sen olisi saanut nopeasti pois. Ja kun niska on trimmattu turkittomaksi, niin ei ole takustustakaan tms.

DSC_4115

Metsästä löytyi valtava pahka

DSC_4113

Ja isoja majarakennelmia (ja on siellä joku musta koirakin kuvissa 😀 )

DSC_4110

Koirien luonnonmukaiset punkkiaineet.

DSC_4111

Hupilla punkkipanta, että saa pois, jos olisi tullut ongelmia.


Sisun fyssari

Posted on

Sisu kävi eilen kontrollikäynnillä fysioterapeutilla. Pientä kireyttä hartoiden kohdalta löytyi, pahemmin oikealta puolelta, mutta ei mitenkään paha. Se nyt näyttää olevan Sisulle se jumittuva kohta. Niska ei ollut enää ollenkaan jumissa, kiitos valjaiden. Myös kylmillä pukemista fyssari suositteli edelleen jatkettavan, jottei selkä saa kylmää. Nyt selkä taas avattiin ja jos alkaa jumittelemaan, niin sitten vaan uudestaan käymään. Taas kerran Sisu völisi koko käynnin ajan. On niin paljon hajuja, joita pitäisi päästä tutkimaan, eikä maata patjalla hierottavana…

Pissiminen on Sisulla edelleen ongelma numero yksi. Lähes joka yö Sisu pissaa vaippaan enempi tai vähempi. Nyt on mennyt pari yötä kuivana, mutta tiedän ettei se varmasti ole mikään pysyvä tila. Sisulla on muutama näyttely touko-kesäkuussa ja jos se valoituisi jossain niissä, niin sitten laitatan Sisulle kokeeksi kapselin ihon alle. Kastraatioon varmaan päädytään jossain välissä, jos kapselista on ollut apua. Jos koira menee huonompaan päin vaikka käytöksessä, niin sitten ei leikellä, mutta tätä en kyllä usko. Kapselin takia Sisulle tulee 2 vuoden kilpailukielto Kennelliiton kisoihin, mutta tälle ei voi mitään.

Muuten elämä on meillä taas rahoittunut. Isä ja poika ei ole tapellut aikoihin ja muutenkin elo on tasaisen rauhallista laumassa. Toki pieniä rähädyksiä voi leikin tiimellyksessä tulla, muttei entisen veroista.


Sisu lääkärissä

Posted on

Sisu kävi tänään lääkärissä pissailun takia. Sisun virtsarakko ultrattiin, otettiin pissanäyte neulalla sekä ihan perinteinen pissanäyte. Ultrassa näkyi pikkasen jotain sakka höytyvää, mutta pissanäytteet oli sen osalta puhtaat. Eli ei pitäisi olla mitään sakkaa tai kiteitä pissassa, vaikka sellaista jotain näytti leijuvan ultrakuvassa.

Pissan ph oli 6 ja ominaispaino 1,025 proteiinia ja kreatiniinia. Proteiinin /kreatiniinin suhde otettiin jollain toisella koneella, jonka tulosta vielä odotellaan, kun ekan näytteen perusteella oli syytä tutkia se paremmin. Eli diagnoosi on vielä avoin. Pahimmillaan on joku munuaisjuttu, ”helpoimmillaan” korvien välissä vika. Lekurin mukaan voi johtua ihan vaikka ruokavaliostakin, joillakin koirilla ruuanvaihto on auttanut vaivoihin. Meillä tosin ei ole ollut eroa sillä onko annettu pelkkää raakaruokaa vai nappulaa vai molempia. Mutta joillakin on ollut ihan nappulamerkin vaihtokin se juttu, mikä on auttanut.

Sisu sai nyt ensi ”hoitona” virtsateitä tukevia lisäravinteita. Eli aminohappolisää (L-arginiini) väkevöittämään  ja jotenkin sitomaan(?) virtsaa. Ja virtsateiden toimintaa tukeva ravintolisä Urinaid.

Vaikka Sisu juo paljon, siltä ei saa nyt pitää kuppia poissa, vettä pitää olla tarjolla myös öisin. Nythän on otettu kuppi yöksi pois, ettei pissaisi…

Toivottavasti pissanäytteen tulos tulee vielä tänään, sillä olen itse vähän huolesta sekaisin, ettei vaan oo mitään pahempaa. Jatkohoitona olisi sitten tarkempia verikokeita (perusverikokeet otettiin uudenvuoden päivänä, jolloin oli saanut sen kohtauksen) ja ehkä joku sisätauteihin erikoistunut lääkäri tai neurologi jos päässä olevaa vikaa etsitään.

MUOKS. Illalla tuli tekstiviesti, että proteiini/kreatiniin suhde normaali, ei selitä oireita.


Sisun pissaongelmat

Posted on

On jotenkin hirmu vaikea myöntää, että koiralla on sisäsiisteysongelmia. Sitä tuntee itsensä huonoksi kouluttajaksi ja omistajaksi, kun ei ole yhtä saanut sisäsiistiksi. Mutta nyt päätin näistä kirjoittaa… Sisuhan oppi lähes sisäsiistiksi 8kk iässä, mutta senkin jälkeen satunnaisia vahinkoja tuli, molempia laatuja. Alunperinkin Sisun oli vaikea oppia paperittomaksi, pitkään piti olla paperit pihalla, että tajusi pissiä pihamaalla. Edelleen kun viime kesänä jäi sanomalehti pihanurmikolle, Sisu oli super iloinen, kun hänen vessansa oli palannut…

Mutta tuo pissaaminen. Sitä tulee joka yö. Välillä, esim. viime kesänä mökkireissuilla ongelma oli lähes kokonaan poissa ja nyt se on taas joka öinen ongelma. Sisu ei merkkaile, vaan aamulla, ennenkuin ehdin koirien huoneeseen, se tyhjentää koko rakkonsa. Ennen pesuhuoneen lattialle ja nyt vauvanvaippaan, koska kypsyin kuuraamaan lattiaa. Päivisin Sisu on 99%:sti täysin kuiva. Päivät koirat on vapaana koko alakerrassa, enkä ole mistään yhtään lammikkoa löytänyt. Lapset lenkittää Sisun koulusta tullessaan ja päästävät tarvittaessa pihalle. Kakkaamisia sisälle sattuu satunnaisesti.

Kun Sisu kävi lääkärissä kohtauksen takia, oli lääkärin kanssa puhetta tästäkin vaivasta. Sovittiin että, jos selän hoitamisella ei mene ohi, palaamme lääkäriin tutkimuksiin. Niinpä menemme sunnuntaina samalle lääkärille ihmettelemään mitä asialle pitäisi tehdä. Onko rakenteellista vikaa vai voiko sitä lääkitä tai miten tälläisiä vaivoja nykypäivänä hoidetaan?

Olen myös miettinyt auttaisiko kastroiminen vaivaan… Tosin kyseessä ei ole merkkailu, vaan koko rakon tyhjennys, mutta en tiedä auttaisiko se siihenkin. Lisäksi olen miettinyt leikkaamista jo senkin takia, että tapanani on ollut leikata kaikki, joilla ei ole annettavaa jalostusmielessä. Koiralle itselleen elämä on helpompaa, kun ei enää hormonit kiusaisi ja sekottaisi päätä. Sisu on saanut tuon yhden kohtauksen, niin en tiedä olisiko siitä enää jalostuskoiraksi. Ja sekin, että isä ja poika rähisee keskenään päivittäin. Mitään reikiä tms ei tule, mutta Hupi joutuu kerran päivässä pistää tuon röyhkimyksen kuriin…


Sisun fysioterapiakäynti

Posted on

Sisu kävi tänään fysioterapeutilla näyttämässä selkäänsä. Aluksi keskusteltiin miksi oltiin siellä ja fyssari kävi Sisun läpi. Heti alkuunsa selvisi, ettei selässä ollut mitään ihan kauheaa ja mullistavaa. Lapaluista taaksepäin oli selkä jumissa, mutta mistään ei niin, että se selittäisi epilepsiatyyppisen kohtauksen. Se mikä jännittävä löytyi, mikä selittää selän jumiakin, oli, että Sisun oikean puolen takajalan lihaksisto oli vasenta pienempi. Alkuajatus on nyt se, että Sisu on mahdollisesti satuttanut jossain kolhaisussa tai leikin tiimellyksessä oikean takajalan ja alkanut varomaan sitä, kumminkin näkyvästi ontumatta. Siitä sitten on virheasennosta oikeapuolen lihaksisto heikentynyt ja selkäkin jumittunut.

Sikäli surullista, että selkä ei nyt ilmeisesti ei ole kohtauksen syy, vaan joku muu. Nyt ei auta kuin odotella, uusiiko kohtaus vai ei, se voi kumminkin jäädä koko elämän ainoaksi. Faktaa on, että epilepsiatyyppinen kohtaus se oli, mutta oliko syy epilepsia vai joku muu, se jää vielä tietämättä, ehkä se ei paljastu koskaan.

Mutta mitä nyt hoidoksi… Jumppaa ja kahden viikon päästä uudestaan fyssarille selkää avaamaan lisää. Sisun oikeaa puolta pitää aktivoida työntelemällä koiraa ohjeiden mukaan niin, että se joutuu käyttämään enemmän oikeaa puolta ja vahvistaa sen lihaksia. Joku litteä jumppatyynykin pitää Sisulle hommata reenaukseen. Ja namipalalla maaten houkutella Sisua ojentamaan selkäänsä. Hieroakin saa. Kaikki tehdään koiran ehdoilla, jos on vastenmielistä, niin lopetetaan heti.

Selän kuvauttamista 2-vuotiaana fyssari suositteli, etenkin, jos koiran toispuolisuus ei ala nyt helpottamaan ja selän kireyttä ei saada pois. Käsin ei siitä löytynyt rakenteellista vikaa. Ceskyjen lihaksistoa ihaili, kyseessä on kumminkin ”pikkukoira”, jolla on kumminkin bullterrierin lihaksisto 😀 Kyl sitä jäi miettimään lopuksi, että kuinkahan jumissa nuo muut koirat mahtaa olla. Oli kumminkin puhetta juuri siitä, että selät trimmataan hyvin kaljuiksi (millisiiliin) ja ei ole puettu takkujen pelossa, niin selkä on tosi pahasti pakkasilla ja kylmillä keleillä säiden armoilla. Lisäksi on käytetty kaulapantaa, joka näillä pitkäselkäisillä ei ole välttämättä turvallisin. Myös agilitynharrastamista näiden etupainotteisten painavien tappijalka lihaskimppujen kanssa suositteli miettimään tarkoin. Etenkin se A-esteen ylitys, mitä olen itsekkin miettinyt, on melkoinen rasitus tälle kroppamallille.

Sisu sai myös luvan jatkaa tokossa, kunhan jätetään nyt hyppytreeni vielä hyppimättä.

Mitä Sisu itse tykkäsi…No kusaisi heti kärkeen merkkauksen hoitopatjalle (aaagggh, että häpesin)… Ja hoidon aikana se vinkuin ja vonkuin, koska oli mahdottoman tylsää vaan maata paikalla, kun siellä ois ollu vaikka mitä hajuja ja rasiassa oli namejakin! No parasta oli namit, joita sai kun treenattiin kotiharjoituksiin selän ojentamista 😀

DSC_3545


Raakaruokinnan turvallisuudesta taas…

Posted on

Tuli taas uutisia raakaruokinnan turvallisuudesta tai turvattomuudesta. Ruotsissa oli tutkittu 39 näytettä raakaruoasta Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Jokaisesta näytteestä löytyi suoliston E.Coli-bakteeri ja 9 näytteestä löytyi antibiooteille vastustuskykyistä kantaa. E.Colihan aiheuttaa yleensä esimerkiksi ruokamyrkytyksen (LISÄÄ TÄÄLTÄ). Tässä taas muistutus, että koirankin raakaruokaa pitää käsitellä yhtä varoen, kuin mitä tahansa muuta raakaa lihaa, niin ettei se pääse kosketuksiin ihmisten ruokien kanssa. Lisäksi pitää muistaa, että koirat jotka syö jatkuvasti raakaruokaa, voivat olla myös näiden bakteerien kantajia. Erityisesti nämä asiat pitää huomioida pikkulapsiperheessä ja riskiryhmien kanssa. Mutta kyllä sitä miettii itsensäkin kohdalla, että miten taas toimia ja varoa.

TÄSSÄ AFTONBLADETIN ARTIKKELI

TÄSSÄ LINKKI TUTKIMUKSEEN

Aikaisemmin olen aiheesta kirjoittanut TÄÄLLÄ


Ehkä tämä tästä

Posted on

Eilisestä on jo vähän toivuttu. Sisu on ollut samanlainen, kuin ennen kohtausta. Kipulääkkeestä ei ainakaan ole vielä näkynyt mitään apua/eroa entiseen. Tosin Sisu ei ole kipua edes näyttänyt, joten en tiedä näkyisikö edes eroa. Kohtauksia ei ole ainakaan tänään bongattu, tosin oltiin pari tuntia poissakin. Mutta yritetään jatkaa elämää kuten ennenkin ja tulee jos tulee jotain eteen.

Tokokurssille menen kyllä mutta joko Hupin tai Jekun kanssa, ainakin nyt aluksi. Parin kuukauden päästä voi jo harkita Sisuakin, kunhan selkäkin saadaan eka kuntoon.

Tänään on lenkkeilty vähän lyhyemmin kuin normaalisti ja hyvin puettuna. Mutta ei olla rajoitettu normaali elämää, on saanut porhaltaa omien tuntemuksiensa mukaan.

DSC_3515

Lumiset pojat

DSC_3517

Sisukin sai nauttia lumesta entiseen malliin.

DSC_3524

Jekku joutui lainaamaan Sisun takkia, kun pissi omansa eilen ja sen muut takit ei ole vielä tulleet.