Ajatuksia koirien sairaaksi jalostamisesta

Posted on
Eilen tuli hyvä dokumentti, joka on näkyvissä Yle Areenassa. Se kertoi pentutehtailusta mutta myös sairaaksi jalostetuista roduista. Ohjelma oli pintapuolinen, mutta hyvä alkusukellus pennunhankintaa ajatteleville, etenkin ruttukuonon hankintaa suunnitteleville. Vähän sivuttiin sitä, että monet muut rotukoirat ovat sairaita. Omalla näppituntumalla sanoisin, että terveitä rotuja ei juuri ole. Toki ruttujen terveysongelmat on pahempia, kun koira saa hädin tuskin hengitettyä, mutta monissa roduissa on liikkumista ja ihan peruselämää estäviä sairauksia, jotka aiheuttavat turhaa kärsimystä. Pelottavinta tässä on, että monet rotujen piirissä olevat kasvattajat ja ihmiset, pitävät näitä ihan vain rotuominaisuuksina. Koira ei välttämättä tarvitse hengityselinten leikkauksia, koska korina kuuluu rotuun tai lonkkavikoihin ei tarvitse puuttua, koska rotu on pieni ja se on vikana joka ikisellä rodun yksilöllä… Surullista. Usein koiranäyttelyt ohjaavat jalostusta ja silloin ei mennä terveys edellä, vaan ulkonäkö edellä. Lisäksi jotkut ei edes tutki koiriaan ennen astutusta, koska meidän moppe on niiin kiva koira. Sekarotuiset ei ole yhtään paremmassa asemassa, ne on sekoituksia rotukoirista ja saavat samoja sairauksia kuin rotukoiratkin, etenkin kun samoja sairauksia löytyy monilta roduilta.
 
Tuli mieleen listata omien rotujeni perinnöllisiä vikoja, joihin itse on törmännyt, omien koirieni kohdalla.
 
Ceskyterrieri (oma kokemus kahdesta)
-lyhytjalkaisuuden tuomat ongelmat, eli epänormaalisti kasvavat luut, jotka vaikeuttavat esim. lonkkakuvien tulkintaa (ihmismaailmassa ceskyt olisi lyhytkasvuisia),
-Pitkäselkäisyyden ongelmat, selkäkivut, nivuskivut
-Lonkkavika, terveet lonkat ovat harvassa vai onko niitä edes, ei juuri tutkita
-epilepsia
-kutinat ja allergiat (on muuten todella rasittavia arjessa, kun katsot loputtomasti itseään raapivaa koiraa, jolla on tuskainen olo)
 
Kiinanharjakoira (kokemus neljästä, joista vain Jekku on säästynyt kaikelta tältä, ollen tervein koira ikinä minulla)
-silmien krooninen vuotaminen
-kilpirauhasen vajaatoiminta
-sydänvika
-allergiat
-silmäsairaudet (PLL)
 
Villakoirat (kokemus viidestä koirasta, 3 isoa, 1 kääpiö ja 1 toy)
-epilepsia
-kroonisesti vuotavat silmät
-autoimmuunisairaudet (imha)
-hiiva
-korvatulehdukset
-patellaluksaatio (polvivika)
-lonkkavika
-olkapään vika
-allergiat
 
Lisäksi näillä kaikilla roduilla on jalostettu sellainen turkki, että koirat ei selviä ilman turkinhoitoa ja kylmillä ilmoilla ilman pukemista. Nakukaverilla pitää huomioida, näpyt ym sekä tietenkin se pukeminen.
 

Remu elämää

Posted on

Tässä on pätkää Remun arjesta.
Lähdemme tietenkin aamusta, jolloin kömmin yläkerrasta koirien valtakuntaan. Sisu on portin takana, epilepsian takia se on eristettynä yksinolot muista (ettei muut lynkkaa sitä, jos kohtaus tulee).
Aamulenkillä näkee sitä Remun normaalia käytöstä, kun kotipiha on jätetty taakse. Polvessa kiinni kävelyä, pörräämistä, jatkuvaa itkemistä. Osuipa tälle lenkille koirakin, jota väistämme pitkälle sivutielle (jonne oletin, ettei tämä vieras koira tule, eikä tullutkaan). Tässä on pakko heti sanoa, että normaalisti EMME TOIMI NÄIN!. Nyt en pystynyt kuvaamisen takia namittamaan ja estämään riehuntaa. Mutta tässä on kumminkin tulos 6 viikon tiiviin ohitusharjoittelun jälkeen, ei mitään mahdollisuuksia ohituksiin. Jostain syystä Jekku provosoituu Remusta myös säätämään, mutta se on tapansa mukaan hiljaa ja vain juoksee eestaas. Normi oloissa, Jekku seisoo terriereiden tapaan vieressä ja odottaa palkkaa.
Normaaliohituksessa tai meidän tapauksessa tälläisessä liian lähellä olevassa väistämisessä Remu otetaan niin lyhyelle, ettei saa lietsottua itseään riehumaan lisää ja sitä joko syötetään tai jos siihen saa kontaktin, niin palkataan kontaktista. Jos onnistumme siinä, että koirakko on +30m-50m päässä, Remu on pitkällä hihnalla ja saa kontaktista palkkaa (katsoo koiraa ja kun katsoo minua, saa palkan). Kaikki koirasta poispäin tuleva toiminta palkataan.
Loppu lenkki meneekin sitten siinä normaalissa häsläämisessä. Kotona voikin sitten pureskella luuta ja aloittaa päiväunet.

Remun elämä jatkui huilailun merkeissä ja välillä pyyteli pihalle pissille (ja lintuja jahtaamaan)sekä aurinkoa ottamaan. Päivälenkille lähdettin autolla viileään metsään. Remu järjesti taas saman piiloleikkinsä kuin aina hihnan pukemiseen. Luulin ennen, että välttelee pukemista, mutta niin se vaan samaa tekee ilman vaatteita. Se on tosi hassu, vaikka kiireessä joskus ärsyttää tuo tapa 😀 . Lenkiltä unohdin KAIKKI namit! Mikä moka. Onneksi yhtään koiraa ei tullut vastaan, pari pyöräilijää vain, jotka ei isompia reaktioita aiheuttaneet (joskin nekin olisi ollut kiva namittaa sille). Tunnin lenkin jälkeen edelleen virtaa riitti, lämpimästä ilmasta huolimatta. Kukaan koirista ei olle irti metsässä, koska yleensä tuolla liikkujia riittää. Ja Remua ei voi pitää irti, jos saa jonkun riistahajun, niin voi lähteä. Olemme lomalla, joten kotosalla pääsee enempi pihalle, mutta teen lyhyttä työpäivää, joten nämä päivälenkitkin on ihan arkea.

Iltaan kuuluu usein pihaelämää ja iltalenkki. Koirat lenkkeilee 2-3 kertaa päivässä, pyrkien kolmeen. Tosin jos ovat olleet pihamaalla peuhaamassa tuntikausia, niin eipä juuri ole lenkille lähtijöitä. Videolla näkyvä auton jahtaus on todella ärsyttävä tapa. Hupi sen on aloittanut ja saanut muut mukaansa. Olen alkanut siihen puuttumaan, mutta aina ei vain ehdi millään, vaikka tuossa menee vain muutama auto päivässä. Nytkin koirat tulee nopeasti pois norkoamaan herkkuja. Ilta päättyy yleensä ruokailuun, jonka jälkeen ihmiset siirtyy yläkertaan nukkumaan ja koirat jää alakertaan. Videolla Remulla on hyvin naurettava ruoka-annos, mutta se on syönyt isot määrät kuivattua lihaa päivän aikana, joka on vähennetty annoksesta.


Remun silmäoire

Posted on

Remu kävi tänään lääkärissä kun hetken olen jo seuraillut kirkasta vuotavaa silmää, joka kummallisesti kiertyi sisäänpäin sulkeutuessaan. Eilen sitten aloin kyselemään onko se normaalia, kun nakuilla on muitakin hassuja piirteitä. No ei ollut ei. Tänään sitten silmälääkärillä käynti ja onneksi Remulla se ei ollut silmäluomen kääntymistä sisäänpäin. Luomi ei onneksi pienen silmän ansioista pääse kääntymään täydellisesti, joten leikkausta ei tarvita. Jos Remu olisi ollut labbis ja omaisi noin paljon nahkaa silmän luona ja avoimet löysät silmät, niin lääkärin mukaan silmä olisi takuuvarmasti kiertynyt. Harjakoirilla ei vaivaa onneksi tavata, lääkäri ei ollut törmännyt vielä yhteenkään ja tämä lääkäri on tarkannut ison kasan harjakoiria. Silmät tuli tarkastettua epävirallisesti samalla ja mitään vikaa niistä ei löytynyt. Tämä pieni kääntyminen nyt, ei ollut onneksi aiheuttanut silmään mitään vaurioita. Oletus on, että jonkin sortin siitepöly ms allergia ärsytystä silmissä ja ovat hyvin turvoksissa ja ärtyneet. Remu sai siihen lääkkeet.

No helpotuksen huokaus, pelkäsin jo, että Remulla on silmäluomet kiertyneet koko ajan ja koira on kärsinyt kivuliaista silmistä. No koira onkin vaan mopsi myös pään nahastaan, jota on liikaa, kun nielussahan sillä on jo mopin löysä ja repaleinen kitapurje (tms).


Harjakoiran korvien teippaaminen vol.2

Posted on

Olen tehnyt aiemmin sivun korvien teippaamisesta TÄNNE. Mutta muoti näissäkin asioissa muuttuu, joten nyt tein päivitetyn version uuden Remu pennun kanssa.

Harjakoirilla nakuilla vaaditaan pystyt korvat, puutereilla saa olla pystyt tai luppakorvat, mutta tuomarit kehissä yleensä suosii pystyä korvaa. Osalla, korvat on hyvin vahvat ja tönöttävät pystyssä pienestä asti. Aina korvat eivät ole vahvat ja vaativat aluksi tukea. Joillakin riittää pelkkä ajelu hampaiden vaihtumisen aikaan, jolloin korvat ovat pehmeimmillään, toisia joudutaan teippaamaan vuoden ikäiseksi, eikä ne siltikään välttämättä pysy.
Varo pakkasella, nahkalle ajellut korvat voivat helposti paleltua, etenkin kun teipattuna koira ei saa taitettua korvia suojaan niskaan. Paleltuminen voi johtaa siihen, että korvat alkavat lurpottaa, eikä niitä saada enää ollenkaan pystyyn.

Kaikille koirille ei toimi samat ohjeet, joten nämä ohjeet ei välttämättä toimi kaikilla harjakoirilla. En ota vastuuta ohjeiden toimivuudesta.

Tarvitaan:
Micropore teippiä
Leukoplast teippiä
Sekä Microporeteippiä, että Leukoplast teippiä löytyy valkoisena ja ruskeana, kannattaa miettiä minkä väriset korvat ja pääkarvat pennulla on ja ostaa sen mukaan teipit. Vaalealle vaaleaa ja meillä tummemmalle ostin nyt tuota ruskeaa, niin ei niin paista satunnaisille rapsuttelijoille ja aiheuta niin paljon lisäkysymyksiä.

Tarvitaan: Micropore teippiä ja Leukoplast teippiä. Molempia teippejä löytyy valkoisena ja ruskeana, kannattaa miettiä minkä väriset korvat ja pääkarvat pennulla on ja ostaa sen mukaan teipit. Vaalealle vaaleaa ja meillä tummemmalle ostin nyt tuota ruskeaa, niin ei niin paista satunnaisille rapsuttelijoille ja aiheuta niin paljon lisäkysymyksiä.

Otetaan Micropore teippiä 2kpl n. 15cm pätkä

Leikkaa myös Leukoplastista kaksi 15-20cm pätkää. (tarttuu helposti sormiin ja kaikkeen kiinni!)

Koska Leukoplas on niin tarttuvaa, itse kiinnitän sen valmiiksi jo keskeltä (ettei koko otsatukka ole sitten siinä kiinni) ja päät liimaan kevyesti rullaan ja rullan suojukseen.

Korvien kannattaa olla ajellut aivan lyhyiksi karvoista, jotta teippien poistaminen ei ole koiralle tuskaisaa. Lisäksi liiat karvat painavat korvissa ja turhaan painavat korvia alas, kun niitä yritetään saada ylös. Aluksi ojennetaan pennun korva kaikki rypyt suoriksi.

Pidetään korva etusormen ympärille rullattuna, jotta se pysyy suorana ja oikeassa asennossa.

Aloitetaan teippaamaan korvan takaa, pitäen samalla edelleen etusormi korvaa tukemassa. Kierretään teipillä koko korva. Ei tiukasti vaan kevyesti.

Pidä sormi paikallaan siihen asti, että teippi on kierretty loppuun asti ja painele teippi kevyesti korvaan kiinni, tukien samalla korvan sisällä olevaan sormeen. Näin korvaan jää oikea muoto ja teippi tukee korvaa.

Tee sama myös toiselle korvalle. Ja sitten tärkeä vaihe, tarkista, ettei yhtään pitkiä korvakarvoja ole jäänyt teippien väliin kiinni. Ne nipistelevät pentua ikävästi ja tekevät teipeistä todella tuskaa.

Ota leukoplast irti toisesta päästä rullaa ja kiinnitä päät molemmin puolin korvaa, mieluiten korvan ympäri. Ei kireälle, vaan vain ympäri.

Tässä niksipirkka idean ydin. Keskiosa ei liimaannu pennun päätukkaan, kun se on jo valmiiksi kiinni, kevyt suojus, ei ole häirinnyt ekan korvan kiinnitystä, nyt vaan irrottaa toisen pään suojuksesta ja kiepauttaa toiseen korvaan.

Ei haittaa, vaikka teipit menisi vähän vinksalleen tällä kertaa, ne kumminkin joutuu vaihtamaan 1-2vrk kuluttua, niin sitten voi taas yrittää laittaa paremmin…

Oikein laitetut teipit eivät pitäisi mitenkään vaivata pentua, eivätkä juuri näy pentutukan seasta.

Korvan sisäpuolelle voi laittaa tukiteipin pitämään korvaa paremmin pystyssä. tselaitoin kolminkertaisen microporen.

Korvia voi myös teippailla tarpeen mukaan miten itsestä tuntuu. Tässä olen teipannut leveästi litteästi vain alhaalta toisen ja toinen on teipattu tuki teipeille tavallisesti.