Mitä tapahtuu kun menee keittiöön? Sinne tulee aina yksi pieni musta kaveri. Vaikka Hupi olisi juuri syönyt, se on varma, että sillä on ruoka-aika ja istuutuu odottamaan ruokatynnyrin viereen. Tämä tapahtuu siis kymmeniä ja kymmeniä kertoja päivässä 😀 Aikuiset tulevat vasta kun kuulevat kuppien kolisevan tai jonkun oikeasti syövät jotain keittiössä.

Voi vitsi tuota lunta on tullut. Hupi uppoaa ja pieneen määrään ja kaiken lisäksi Jekusta ja Pupusta on hurjan hauskaan kaadella Hupia tuonne hankeen. Pentupoloa pyöritellään hangessa, tosin se ei ole moksiskaan moisesta hevosenleikistä. Se kaataisi varmasti Pupun jos pystyisi 😀 Hetken pihalla olon jälkeen turkilliset koirat joutuvat vähänksi aikaa kuivumaan koirahuoneeseen, sillä lumi tarttuu turkkiin heti.

Tänään pestiin poikien kanssa sarjassa koko porukka. Leevi aloitti Naomin pesulla, Ossi jatkoi Pupun kanssa ja minä hoidin koirapojat. Pikkasen huvitti, kun pesun jälkeen leikkasin koirapoikien kynnet niinkuin normaalistikkin. Hupi kiljui ennenkuin sakset edes koskivat siihen ja kauhea raivoaminen. Sille onneksi auttaa, kun vain sanoo tiukasti Ei! ja se lopettaa hölmöilyn siihen, kunnes on seuraavan kynnen vuoro 😀 . Jekku kiljuu myös, silloin jos hetken haet saksien kanssa oikeaa kohtaa, on Jekku varma, että koko jalka menee poikki. Varsinaisia prinsessoja nämä meidän pojat…

Me ootellaan tässä ruokaa, joka on tuossa pöydällä… Jekkua ei tapansa mukaan niin (muka) kiinnosta koko sapuska…

Ensin ruuan saa Naomi, joka syö hillitysti.

Seuraavaksi ruuan saa Pupu, joka syö hyvin hitaasti, eikä Hupillakaan ole asiaa varkaisiin kupille.

Seuraava kuppi menee Jekulle, joka ei voi rynnätä kupille vaan hillitysti kierrellen ja kaarrellen tulee, mutta tyhjentää sen kumminkin mukisematta.

Viimeisenä kupin saa Hupi, jota ei enää tarvitse pitää sylissä, vaan se on oppinut, missä järjestyksessä kukakin kupin saa. Hupi tyhjentää kupin nopeammin kuin ajatus.

Parrakkaan koiran parta ruuan jälkeen… Nopeasti kieli puhdistaa parran, eikä se ole ainakaan vielä haissut tai ollut likainen.

Oisittepa nähneet sen hymyn mikä oli kasvoillani, kun poistuin silmätarkastuksesta koirien kanssa. Sitä ei aiheuttaneet urpolisti käyttäytyneet koirani vaan tulos, paremmin ei voisi olla. Jekulta löytyi täysin terveet silmät, täysin terveet polvet ja sydän. Pupulla löytyi muutama piste, jota pitää parin vuoden päästä seurata, mutta tällä hetkellä niillä ei ole merkitystä. Värikalvo oli ohentunut, mutta se on ikään liittyvää muutosta. Naomin silmät oli myös ok, kaihipisteitä oli tullut muutama lisää, mutta mitään muuta ei, mikä viittaisi, ettei koira näkisi tms. Erityisesti Naomin silmistä olin niin iloinen, ainakin joku paikka, mikä ei ole hajonnut koirasta käsiin.

Silmätarkastuksissahan haetaan tiettyjä, Kennelliiton määrittelemiä, perinnöllisiä silmäsairauksia. Näiden tiettyjen ulkopuoliset sairaudet merkataan, mutta niillä ei ole Kennelliitolle merkitystä, mutta koiranjalostuksellisesti usein on. Koiran jalostuskäyttöä kannattaa miettiä tarkkaan, jos jotain löytyykin ja vaivasta riippuen kannattaa itse jättää pois jalostuksesta tai katsoa huolellisesti kumppani.

Mutta urpolien käytös… Päästiin sisään lekuriin, niin Pupuhan loikki jo rakkaudesta kaikkia kohtaan takajaloillaan… Jekku murrasi muille koirille ja Naomi tärisi ja huohotti kuin sydänkohtausta olisi saamassa. Yritä siinä sitten ilmottautua, maksaa ja täyttää lomakkeita. Puhumattakaan tipoista, jotka silmiin laitettiin, Pupu olisi halunnut ihan vaikka kaikkien tipat, Jekku mulkoili tippojen laittajaa ja Naomi hyytyi silkasta kauhusta. No silmätarkastuksessa osasivat sentään olla, mitä nyt Pupun oli hyvin vaikea olla tarvittava aika paikallaan, etenkin kun katsojia oli kaksi, toinen silmätarkastuslääkäriksi valmistuva…

Silmien vuotamisesta puhuttiin lääkärin kanssa. Naomilla ei vuoda ei värjäänny nyt silmät, vaikka kyynelkanavat puuttuu. Kerroin vuodon loppuneen viljattomalla ruokavaliolla ja lekuri sanoi monien kertoneen, että tietty ruokavalio auttaa värjäytymiseen sekä usein myös vähentää vuodon määrää. Jekun vuotoa ihmetteli, sillä koiran silmät oli sellaiset, ettei pitäisi vuotaa, no kerroin sen vaan johtuvan Jekun saamasta Royal caninin erikoisruuasta (jota sai niihin kiteisiin), omalla viljattomalla Acana nappulalla, ei vuoda ikinä. Tuo royali oli hyvin oranssia nappuloinakin, mitä lie väriainetta sisälsivät.

Tässä vielä tulokset, tarkastajana ell. Sari Jalomäki

Jekku, Xtra Bold Comic Sans
Silmät: TERVEET
Polvet: 0/0
Sydän: ok
***
Naomi, Scarpebox Scandal love
Silmät: ok, kaihipisteitä muutama lisää, ei merkitystä vielä. Yläkyynelkavat puuttuu edelleen.
***
Pupu, Scarpebox Brown Canella
Silmät: ok, silmissä pisteitä, joita seurattava (1,5-2v päästä), ei tällä hetkellä merkitystä. Värikalvo ohentunut, iänmukaista muutosta, ei merkitystä.

Olinkin jo vähän odottanut milloin tämä tapahtuu. Olin unohtanut pikkuneidin kakkavaipan pesuhuoneeseen ja tadaa, se oli syöty… se tuotos. Eilen illalla valitin kakan hajua ja etsin kaikki kolot mihin Hupi olisi jemmaan sen tehnyt, enkä löytänyt mistään! No en kai kun 3 koiraa olivat sillä herkutelleet ja haisivat itse. Kolmea koiraa odottaa pesu…
Koirallehan on luonnollista syödä pikkupentujen ulosteet, ettei saaliselämet löydä pieniä. Lisäksi koiria viehättää ihmisen kakka, siinä missä hevosenkin tuotos…

Kun Jekku sairastui, luovutin Jekun agilitypaikan pois. Nyt paikkaaja ei pääsekään, joten Jekku palaa treenaamaan kahden kerran tauon jälkeen. Että mä oon iloinen, tuota on ihan turha pitää sairaslomalla, kun se on täysin oma itsensä. Otetaan viimeisellä kahdella kerralla muita kiinni, se mitä pystytään 🙂

Blogia ei ollut koskaan päivitetty sitten aloittamisen vuonna 2007. Oli ehkä jo aika uudistaa hieman, kun kävijälistaa selattua totesin päivittäin täällä käyvän keskimäärin 60 kävijää, välillä enempi, välillä vähän vähempi. Homma jatkuu entisenlaisena uudesta ulkomoudosta huolimatta 🙂

Blogi sai myös uuden osoitteen, mutta vanhallakin osoitteella pääsee tänne. Uusi osoite on

http://www.jekkula.com

Koska koiratkin opettelevat koko ajan uutta, niin pitihän itsekkin uudistaa. Tänään Hupi opetteli korketuskeppiä ja oppikin sen muutamassa minuutissa, fiksu poika.