Maasulaiset

Posted on

Nyt ne sitten tuli, poikien marsulaiset. Neidit sai nimikseen Pehmis ja Helmi. Koirat sai pikaisesti tarkastaa tulokkaat, jotta eivät sitten turhaan pyörisi häkin ympärillä häiritsemässä. Pupu oli intoa täynnä, jee kavereita, mutta Ilo. Se katsoi minua, että miksi ihmeessä olen tuonut nuo oudot haisevat otukset meille. Prinsessa luulee varmaan arvovaltansa horjuvan ja palvelun huononevan marsujen tultua. Otettiin rouvista kuvat ja sitten ne pääsivät häkin rauhaan (kuvissa saattaa näkyä ruskea nenä…).

imgp6234-1.JPG

Pehmis:

imgp6241-2.JPG

imgp6243-2.JPG

Helmi:

imgp6245-1.JPG

imgp6248-1.JPG

imgp6251-1.JPG
Tytöt ja ruskea nenä

imgp6252.JPG
Hitaasti hivuttamalla Pupu yritti päästä pussaamaan marsuja… (koira kyllä hätyytettiin kauemmas häiritsemästä tulokkaita).


Pesuaikoja ja marsuttimia

Posted on

Monet on kysyneet, kumpi koirista on helpompi turkiltaan. Vastaus on ihan selvä, vaikka Pupua pestään ja laitetaan harvemmin, on Ilo paljon helpompi. Ilon pesuun kuuluu vain naaman ajelu, sitten ammeessa lilluminen aj lyhyt kuivaus ja siinä se. Tämä toki tehdään noin 7pv välein. Mutta Pupu, tuskaisinta isovillassa on kuivaus ja kun olet saanut koiran siltä osin valmiiksi alkaa trimmaaminen. Harjakoirassa jää koko trimmivaihe väliin. Afgaani ihmiset usein sanoo, että isovilla on työläämpi kuin afgaanikin, vaikka affe pestään yhtä usein kuin ilo. Affen pesuun ei kuulu myöskään tuntien trimmaus sessiot. Voisi verrata koirien kokonaisaikoja (nää on noin aikoja, tarkemmat ajat pitäisi ottaa erikseen):

Ilo:

Naaman ajelu 5min
Tassujen pesu marseille saippualla 5min
Koiran uittaminen ammeessa ja suihkutus 6-10min
Koiran uittaminen ammeessa hoitoaineessa samalla tukka läpikäyden kammalla 10-15min
Koiran kuivaus 30min
Kokonaisaika: 56min- 1h5min n. 7pv välein

Pupu:

Takkujen avaus: 20-30min
Pesu kaksi kertaa vaahdottaen, ei hoitoainetta: 20-30min
Kuivaus pyyhkeillä ja ravistellen: 10min
Föönaus: 60min
Konetyöt, kuono, tassu, takapää, etujalat: 30-60min
(Muu trimmi (kasvattaja hoitelee 😉 ): 20-60min riippuen trimmi välistä)
Kokonaisaika: 2h20min- 4h10min, 2 viikon välein

Kannattaa tosin muistaa, että Ilo on pieni kokoinen ja vielä vähäturkkinen, samoin Pupu ei ole vielä täydessä turkissa.

Ensi maanantaina tytöt saavat kotiin uutta ihmeteltävää. Perheeseemme muuttaa kaksi rex-marsua. Poikien nimikkolemmikit ovat tässä kevään aikana kuolleet ja lupasin pojille jotkut uudet jyrsijät. Marsuistahan meillä on paljon kokemusta näyttelyiden ja pennuttamisen saralta, mutta nyt kaukaa viisaana meille tulee kaksi ”eläkeläis”naarasta. Toinen on tehnyt jo kaksi poikuetta ja toinen on jo liian vanha saamaan poikasia. Muuten multa lähtisi taas mopo käsistä ja marsulapsia riittäisi 😀 . Neidit tulee Amarillon marsulasta ja molemmilla on rekkarit ja käyvät ulkomuotoluokkiin näyttelyssä (joten saattaa olla, että meitä sielläkin suunnalla sitten näkyy). En usko, että tyttöjen suunnalta olisi ongelmia, kilpikonnatkin pussataan lauman jäseninä. Marsuja tunteville, nämä tytöt meille tulee: Peek-a-Boos Cute Lolita, silver agouti/white, s. 11.1.2007 ja Amarillon Yippie, cream/white, s. 1.10.2007. Kuvia ja muuta laitellaan jahka kotiutuvat.


Liikuntoa ja prinsessointia

Posted on

Tytöt on nyt saaneet paljon lenkkeilyä, kun Ossikin aloitti koulun ja häntä on saatettava tuo noin 2km matka. Mutta Ilo on ollut ihan järkyttynyt! Hänen majestettinsa joutuu kävelemään hihnassa kilometri kaupalla päivittäin! Pihallakin Pupu juoksee ja tohottaa omiaan, mutta mitä tekee Ilo, se makaa aurinkoisimmassa paikassa paistattelemassa päivää 😀 . Semmonen Gremlins se on, että illan pimennettyä se lähtee saalistamaan. Iltapissistä ei meinaa tulla mitään, koska ruohikossa lentelee niin paljon kivoja pieniä öttiäisiä, joita pitää ottaa tassut tanassa kiinni. Pupu menee Ilon viereen ihmettelemään mitä se tekee, mutta Pupu ei ymmärrä ollenkaan homman jujua. Lenkkeily tekee Ilolle ihan hyvää, koska vatsan kohdalle uhkaa nopeasti kertyä vararengasta tällä neidillä, kun on tommonen pötkylä muutenkin. Pupukin saa sopivasti tuossa purettua toimintatarmoaan, pihasuunnittelun lomassa.

Ilo prinsessoi muutenkin. Pupu hyppää hienosti takakonttiin häkkiinsä kerta heitolla. Ilo on hypännyt pari kertaa ja tiedän sen pääsevän. Mutta usein, kehotuksista huolimatta, neiti tuijottaa minua kuin vähäjärkistä ja selkeästi nyreissää vaatii: ”Missä palvelusväkeni on? Palvelija, nosta minut autoon! Henkivartijani meni jo”. Ja onhan se nostettava, muuten jää lähtö tekemättä 😀

Pupu on nyt syönyt vähemmän vaatteita, kun lisättiin paljon puruuita lattialle. Nyt vaan huomaa mitkä kuluu sillä hetkessä. Kovat puristetut krokotiilit meni hetkessä, vaikka niiden piti kai kestää pidempäänkin pureskelua… Samoin menee keskikokoiset ja pienemmät normaalit nahkaluut. Isot luut sentään kestää hetken. Mutta pisimpään on kestänyt ja ehdottomana suosikkina ollut, Mustista ja Mirristä ostamani poron sääriluut. Ne on semmoisia paistettuja, ettei tule veriroiskeita pitkin lattioita ja näyttää huvittavasti ihan semmoisilta sarjakuva-koiraluilta. Ilokin innostui näitä syömään. Nahkaluista se syö vain Pupun aloittamia jättiläisiä ja noihin krokotiileihin se ei ees koske 😀 .


Heinolan näyttely -kiirettä piti

Posted on

Heinolan näyttelystä on kotiuduttu. Aikataulujen mukaan tyttöjen piti olla lähes samalla hetkellä kehässä, vaan toisin kävi. Huiskaisin Ilon tukkaa hyvin pikaisesti harjalla, en edes joka kohdasta ja lähdin katsomaan missä vaiheessa kehä on. Harjakoiria ennen oli russian toyterrierit. Kehän luona havaitsin sen olevan tyhjä ja jäin odottelemaan, että mikä kutsutaan seuraavaksi, kun korvani kuulivat: ”kiinanharjakoiran pennut kehään!”. Siis mitä, kääk! Ilo maahan ja niiltä suorilta kehään. Tukka oli varmaan pystyssä ja kuvia ei saatu, koska kukaan ei tiennyt minun olevan vielä kehässä, kehään piti olla aikaa vielä puoli tuntia! SIlti Ilo oli ROP-pentu ja sai KP:n. Tuomarina oli Roberto Schill. Arvostelussa luki näin:

Correct head, wellset ears. Good top & underline. Wellset tail. Correct front & rear legs. Free movement. Good temperament. Very promising.

Hyvä pää, hyvin asettuneet(?) korvat. Hyvä ylä ja alalinja. Hyvin asettunut(?)häntä. Oikeanlainen etuosa ja takajalat. Vapaat liikkeet. Hyvä tempperamentti Erittäin lupaava.

Pupu trimmatessa alkoi tihuttaa ja saimme onneksi tunkea Nerian kennelin telttaa (kiitoksia paljon suojasta, unohdin vallan kiittää lähtiessä!). Pupun kasvattajan telttaan emme voineet mennä, sillä Pupulla oli tärppi päivät juoksussa ja teltassa oli kaksi urosta (Bruno ja ENska), joiden pää olisi seonnut tytöstä heti. Mutta kehässä, voi että… Pupu oli ihan kuutamolla. Pää pyöri kahtasataa ja koira pyöri kahta sataa, ollen välillä missä sattuu. Tuomari sanoikin arvostelun jälkeen tomerasti: ”movement, movement”. EIhän siinä auttanut kuin myönnellä, koira oli ihan hukassa… Juoksu vaikutti selkeästi sen päähän, olihan ympärillä laumoittain uroksiakin. Pupulla oli tuomarina: Annamaria Tarjan. Ja Pupu sai erinomaisen, ollen junioriluokan 3. ja neljänneksi kaunein isovillanarttu. Peppi sisko vei taas sertin ja oli VSP (vastakkaisen sukupuolen paras). Arvostelussa luki:

Good feminine head. Good topline & chest. Correct legs & tail. Colour is not ready yet. Good movement.

Hyvä feminiininen pää. Hyvä ylälinja & rinta. Oikeanlaiset jalat ja häntä. Väri ei ole vielä valmis. Hyvä liikkuminen.

Tässä vielä kuvia näyttelystä: PAINA TÄSTÄ LINKISTÄ

imgp6013.JPG

imgp6038.JPG

imgp5882.JPG

imgp5950.JPG


Seisottamista

Posted on

imgp5813.JPGimgp5804.JPG

imgp5814.JPGimgp5823.JPG

imgp5806.JPGimgp5817.JPG

imgp5802.JPG

Otatin tuossa kuvia Ilon erillaisista seisottamisista. Olin nimittäin selaillut näyttelykuvia ja katsellut mikä näyttää muilla hyviltä. Koira näyttää aivan erillaiselta riippuen annetaanko sen seistä vapaana vai asetellaanko se ja kiristetäänkö hihnasta. Iloa ei nyt lähinnä asetella, mutta tuetaan päätä. Jostain syystä vapaasti seisovissa kuvissa jalat oli vähän miten sattuu. Ylimmät kuvat paljastavat todella paljon. Olen aina ollut vapaan seisottamisen kannalla, mutta kun kyseessä on 23cm korkea koira, niin se ei toimikkaan. Koiralta häviää täysin kaula, kun se tuijottaa taivaisiin… Opetin jo naksulla Iloa seisomaan panta ”kurkulla”. Ryhti näyttää paremmalta, samoin selkälinja ja koira on saanut vielä kaulaakin. Jostain syystä turkkikin näyttää kasvaneen muutaman minuutin aikana 😀

Jos voisi olettaa, että noissa yläkuvissa on kaikki eri koiria, niin minkä tuomarina laittaisi voittamaan? Laittaisin varmaan sen kuvan 2…

Pupulla ero ei ole niin ratkaiseva, sillä naminkin kanssa koiran pää pysyy samassa linjassa kuin tuettuna KUVIA NÄKYY ESIMERKIKSI TÄÄLLÄ: KLIK. Pupua voi siis esittää vapaasti tai tuettuna, kumpi vaan onnistuu. Lähinnä olen pitänyt Pupusta kiinni, jos tuomari tulee kopeloimaan, sillä silloin pompitaan muuten tuomari muussiksi. Pöydän edessä ollaan sitten seisty vapaammin arvioitavana.

Seuraava näyttely siis ensi sunnuntaina Heinolassa 😉

JA MUOKS. Mittasin tytöt… Väitetään että juoksuu loppuu kasvu, ei pidä enää uskoa. Ilo oli kasvanut 23cm:stä 24,5cm:ään ja Pupu oli edelleen n.55cm kuten Rantasalmen näyttelyssä. Nämä ei nyt ole virallisia, mutta suuntaa antavia.


Ryökäleet…

Posted on

Neidit eivät saaneet aamupalaa ja jäivät keskenään kun läksimme kaupoille. Kun tulimme iltapäivällä oletin nälän olevan jo kovan.  Laitoin reilusti ruokaa ja koirien eteen. Kumpikin tuskin koski kuppiinsa. Ihmettelin moista ja mietin mikä niille on iskenyt, kunnes tajusin, että olin jättänyt kulmasta avatun ruokasäkin lattialle. Neidit oli tietysti meidän poissa olessa popsineet mahansa täyteen nappulaa 😀 .

Pupulla juoksu jatkuu ja neiti vuotaa todella paljon. Edelleen saa olla koko ajan pöksyt jalassa. Pupu siivoa tosi harvakseltaan itseään. Ilo kun ei tarvinnut juoksun aikana pöksyjä ollenkaan.

Takkuja löytyy molemmista. Ilosta harvemmin, sillä pesurytmi on jotenkin oikea, kun ei ehdi menemään umpitakkuun, alkusolmuille vain. Ilon pesen 5-7 päivän välein. Pupu taas takkuaa ja takkuaa, pesu väli 1-2 viikkoa. EN tiedä onko parempi laittaa korvat kiinni vai antaa olla auki, mutta takussa ne on jokatapauksessa. Paketteja pitäisi tietysti avata, unohdin pariksi päiväksi paketit korviin ja voi elämä mitkä takut oli… EI siinä auttanut kuin avata ja avata ja toivoa, että korviin jää vielä jokunen haituva näyttelyyn. Olen nyt parin päivän välein käynyt turkkia läpi kammalla, jotta isoja takkuja ei pääse syntymään.

Ilppa tänään pestiin ja kuvattiin, kun oli niin nättinä.

imgp5659.JPG

imgp5669.JPG

imgp5686.JPG

imgp5701.JPG