Pupu on keksinyt, että ikkunat on matalalla ja ikkunasta katsellen on kiva viettää iltaa. Onneksi se ei kuin joskus harvoin sano ikkunasta näkyville kulkijoille, tosin silloinkin se saa lähtöpassit ikkunalta, ettei tavaksi tule. Pupun istuma-asento on tosi koominen, sen vahtiessa ikkunaa, yksi kapea pötkö vain.

Uskomatonta oli tänään lenkille lähtiessä, että pihan ohi tuli pieni saksanpystykorva ja taluttajan kanssa sai vaihdettua muutaman sanan. Kun ois ollut Uni tässä ja koko muu lauma, niin huuto ois ollu niin kovaa, ettei ois kuullut yhtään mitään. Saati että kukaan olisi tuskin jäänyt juttelemaan . Nyt koko porukka katseli kiinnostuneena, mutta hiljaa ohi menevää koiraa. Vaikka elämä on 100 kertaa helpompaa ilman Unia, niin silti ikävä iskee. Etenkin kun näin kuvia, kun Liisa ja Erno olivat vieneet Unin leikkimään Lauran Dollin kanssa. Mamman pikku hoopo siellä oli päässyt nauttimaan ja purkamaan energiaansa. En ole pystynyt laittamaan Unin pokaaleja ja ruusukkeitakaan esille, liian kipeää ottaa. Mutta silti tiedän että on parempi näin, Uni on varmasti paljon onnellisempi nyt…

Pupu vähän ehkä kaipailee myös leikkikaveria, sillä harjakoirat eivät ole suostuneet sen kanssa leikkiin, mutta täytyy mennä käyttämään neitiä vaikka koirapuistossa. Pihalla on painaltanut heitettyjen lelujen perässä ja saanut siten purettua tarmoaan. Mutta Pupun tarmon kuluttamiseen tarvitsee niin vähän, että se on helposti hoidettu.

Ikkunaistuja (tosi huono kuva, kun kamerakänny jotenkin kämmäili).

Pupu lenkillä, ei pakkaset haittaa.

Tukka alkaa kasvamaan jo huimalla vauhdilla takaisin, jostain kumman syystä, eniten tuntuu kasvavan kuonossa

Ulkona on kylmä ja tosi inhottavaa, pääsiskö kohta jo sisälle…

Sitten muutama Lauran ottama kuva tampereelta:

Dolli pinkoi edellä ja Uni perässä.

Uni vasemmalla ja Dolli oikealla.

Elämä on kyllä tosi rauhaisaa, tämmöistäkö se on normaaleissa koraperheissä? Koirat makaa sisällä ollessa lähinnä olohuoneessa olevassa koiransängyssä, yhdessä kasassa. Kun isäntä tulee kotiin, ne tyytyvät vain nostamaan päätään ja jatkavat asian todettuaan uniaan. Lasten tullessa koulusta, ne hääräävät eteisessä, mutta ihan hiljaa. Vain auton tuleminen parkkiin saa Pupun haukahtelemaan ja ilmoittamaan, että joku tuli. Muutaman kerran muutenkin Pupu on haukkunut aamusella, mutta en tiedä mitä, oisko joku naapuri möykännyt lähtiessään tms, mutta on hiljentynyt sitten (ja tätä on tapahtunut ihan muutama kerta).

Hieman Pupu vaikuttaa apealta, mutta pihalla on intoutunut leikkimään lelujen kanssa. Saa nähdä alkaako Ilo taas leikkimään Pupun kanssa. Ilo lopetti leikkimisen Pupun kanssa, kun Uni tuli meille. Lumien ja pakkasten tultua, on pitänyt talvikamppeet kaivaa esiin koirillekkin, kun kaljuturkkisina ovat, sekin hieman hidastaa menoa.

Uni aloitti juoksunsa Liisan ja Ernon luona ja Crino joutui lähtemään evakkoon. Mutta ilmeisesti muuten on sujunut hyvin. Eilen avasin muutolaatikoita ja eteen tuli koirien pokaalit, silloin ikävä valtasi mielen.

Kävelylenkillä koirien ja pikkuneidin kanssa ennenkuin tuli lunta.

Muutama päivä on totuteltu Unitta oloon. On hyvin hiljaista ja rauhallista… Koiria tuskin huomaa sisällä. Unin lähdettyä Pupu illan itkeskeli hiukan ja kulki etsimässä Unia. Naomi nautti tilanteesta täysin siemauksun ja kieriskeli onnessaan eteisen matolla! Enää ei tarvinnut pelätä, että uni tulee ja nappaa. Nyt koirat on todella sisällä hyvin hiljaisia ja rauhallisia, eilen juuri mietittiin, että tuttu Unin tohina ja läähätys puuttui, matotkin pysyvät paikallaan… Ulkona Pupu oli aluksi hieman varautunut, kun oma hälytinjärjestelmä oli poissa, mutta tänään kulki jo vapautuneemmin.

Kai tähän tottuu.

(blogissa on ollut nyt vähän kuvia, kun aikaa kirjoittaa on vauvan ansiosta hyvin vähän ja kuvia ei ole ehtinyt pahemmin siirtelemään koneelle).

Muutto on nyt suoritettu ja pikkuinen neitikin taloon saatu :). Koirat on olleet ihmeissään mylläkän keskellä ja tuo tuhiseva vauvakin on suuri kummastus. Pupu yrittää nuolla, Ilo yrittää tutkia ja Naomia ei nyt paljoa puristele. Uni ei varmaan ole edes huomannut touhotukseltaan. Koirat ovat joutuneet viettämään paljon aikaa takkahuoneessa, kun tavaraa on useana päivänä kannettu sisään ja ihmisä on rampannut. Naomi tosin tykkää huoneesta, koska siellä on lattialämmitys, joka lämmittää mukavasti koiranpedit No siellä ne saavatkin aina yksin ollessa olla.

Kaikki koirat on pesemättömiä karvanaamoja ja näyttävät ihan kaameilta. Mutta nyt ei ole yksinkertaisesti mahdollisuuksia vetää neljän koiran pesurumbaa läpi, joten saavat näyttää vielä tovin metsäläisiltä.