Mä mietin onko tuo Hupi vähän hidas mieleltään vai onko se vain niin viisas, että esittää vähän tyhmää, koska tyhmä pääsee helpommalla…
Koiraan meinaa kaatua monet kerrat päivässä ja silti se ei opi millään, että ois syytä siirtyä pois jaloista, muut osaa kyllä livahtaa jaloista ennen yhteen törmäystä.
Kun pitää lähteä lenkille, laitan muille pannat ja Hupi katselee sivummalta. Istuu ja ihmettelee, kun pyydän sitä pukemaan omansa. Jossain vaiheessa lamppu syttyy ja koira tulee pukemaan pantansa.
Lenkillä kun kävellään ja koira alkaa vetämään, pysähdyn, niin koira vaan seisoo ja seisoo ja miettii, miksi ei pääse eteenpäin 😀 Pienellä avituksella löysää hihnansa ja matka jatkuu. Jos yritän muille toimivaa äkkikäännöstä, niin eihän Hupin aivot ehdi mukaan, Se ei tajua, että suunta on vaihtunut, ei vaikka sen tekisi 10 kertaa peräkkäin. Muut osaa jo ennakoida ja varovat vetämästä, mut yks ei vaan hoksaa 😀
Pihalta sisälle pyydettäessä koira juoksee ovelle ja jää sihen miettimään, että pitikö tästä tulla sisälle vai mitä mä olin tekemässä…Tätäkin on harjoiteltu jo koko meillä olo aika nameilla ja leluilla, jolloin se toimii moitteettomasti…
Ruokakupilla tai sen kolahtaessa, koira ei vaikuta ollenkaan hidasälyiseltä. Myöskään jos vaikka hihnan löystämisestä on palkkiona nami, se osaa salamana löysätä hihnansa…
Iltalenkillä upottavassa hangessa…
Yhet hullut vähän paini ja tätä yhtä hieman kieriteltiin hangessa 😀
Ah tätä talvea ja takuttavia lumipaakkuja
Oli Kekkukin mukana, mutta fiksuna seisoi vieressäni, eikä mennyt jahtaamaan Pupua hankeen (ja saanut sitten lumipesuja)
Suomen talvi, pimeä, kylmä ja luminen…
Eikä ketään ollut missään, oltiin ainoat hullut ulkona…