Naomin vaatekaappi

Posted on

Nyt kun Naomilla on tukka lyhyenä, neidillä pitää olla usein vaatteita. Naomi on sen verran kylmän arka tuon tautinsakin takia, että huppari on yleensä päällä sisälläkin. Ja jos ei ole, neiti yleensä nukkuu koirahuoneessa, jossa lattialämmitys… Mieluummin pukee koiran ja se voi olla muiden seurassa. Vaatteet on myös etu Jekun kanssa leikkiessä, Jekun hampaat eivät pureudu nahkaan vaan vaatteeseen 😀

dsc_8809.JPG
Naomin eniten käytetyt vaatteet: (vas)Velour/trikoo vuorinen ruskea puku, noppa gollege, joka juuri ja juuri menee, Pompan mantteli (hitusen liian iso, mut ei se oo niin nuukaa), syntymäkodista mukaan saatu verkkaripuku, kirpputorilta ostettu Hurtan vanha ulkohaalari (vedenpitävä kangas/fleece). Vielä pitäis katsella löytyiskö fleecehaalaria ja paitaa sekä kunnon toppahaalaria. 

dsc_8816.JPG
Naomin asenne gollege 😀

Posted in Nao

Silkkitipat, ystäväni

Posted on

Jekun takkuikä on todenteolla päällä, eikä sitä helpota yhtään tuo syvä lumi. Koirat leikkivät hangessa juosten, joskus 45min putkeen ja siinä vaiheessa alkaa Jekkuun jo kertymään lunta siinä määrin, että leikin katkaisee, kun koiraa häiritsee lumipaakut. Nuo lumipaakut vaan takuttaa aivan hirveästi. No silkkitippojen kanssa siitä on selvitty, toiset käyttää öljyä samalla lailla. Eli takkupalloon reilusti silkkitippaa, pikkasen pyöräytän sormella, että menee sisään asti ja sitten hetken odotus. Sen jälkeen varovasti harjalla avaten ja tiheällä kammalla viimeistellään. Tuloksena on siten ei-revitty turkki ja turkista irronnut pieni pentukarvapallo. Näin useimmat takut aukeavat ilman tuskaa, koiralla, sekä omistajalla. Jekun pesuväli on nyt 3-4 päivää, riippuen miltä turkki näyttää. Katselen turkkia päivittäin ja pyöräytän pojan selälleenkin, jotta mahapuolenkin näkee kunnolla. Jos on takkuja, niin viimeistään seuraavana päivänä pyykkiin, jollei heti pysty.

Noita silkkitippoja käytin paljon myös Unilla. Sen jalkapallot kun siveli silkkitipoilla, ei ne takkuuntuneet kurakeleistä huolimatta.

Huomenna olisikin vuorossa näyttelypesu, sunnuntaina kun suuntaamme kohti Turkua ja talven ainoaa näyttelyä. Seuraavat onkin vasta huhtikuussa, kun ei ihan viitsi talvikeleillä lähteä Tuusniemelle tai Enoon, haluis kyllä, mutta yli 5 tuntia autossa, niin joo ei. Ulkomailla olisi näyttelyitä, mm. virossa. Mutta kun ei ole koskaan matkustellut koirien kanssa ulkomailla, niin ei yhtään tiedä miten sinne pitäisi varustautua. Mitä rokotuksia olla ja miten ne madotuksetkin hoidetaan, että pääsisi takaisin Suomeen. Kunpa joku näyttäisi kädestä pitäen, että tämä pitää olla ja tämä ja tänään sitten se matolääke ja tämä matkaan jne. No kaikista helpoin olisi laittaa vaan Jekku matkaan, niin ei tarvitsisi miettiä lastenhoitoja sun muita.

dsc_8799.JPG

2012-01-020.jpg
Koe kuva miltä Jekku näyttäisi korvakarvojen kera 😀 Jekun korvat vaan ei varmaan kestäisi ikinä tuollaisia määriä karvaa, luppakorviksi vääntyisi varmasti korvat… Jekulla on niin valtavat korvat muutenkin, että pää ois järjettömän kokoinen tollasilla karvoilla 😀


Kokoeroa

Posted on

Kyllä sen vaan taas huomaa, että Naomi saa Friskiessiä, se on niin kumma, niiiiiin mystistä. Silmät ei vuoda juuri yhtään ja ovat hyvin hyvin siistit. Ja mikä parasta, tuossa yhdessä vaiheessa iho oli jo hyvin kärsinyt jatkuvasta vuotamisesta, eikä kestänyt oikein ajeluakaan silmien alta, kun meni heti ihan verille. Nyt iho on parantunut, eikä ajelukaan tuota ongelmia. Koiran ilme ihan muuttuu, kun valumat on poissa.

2012-01-12-kokoero.jpg

Välillä näyttää, että Jekku on paljon Naomia isompi, mutta ero johtuu varmasti siitä, että Naomi on kalju ja Jekulla turkki suurentaa. Koska sitten kun ne laittaa vieretysten, niin eihnä se Jekku nyt niin iso ollutkaan 😀

dsc_8749.JPG
Naomi niin reippaana kerrankin seisomassa 😀


Banzaiiiii!

Posted on

Alat imuroimaan, yhtäkkiä nurka takaa hyökkää pieni punainen kommandokoira, joka rähähtää imurille ja poistuu paikalta… Niin, arkea Jekun kanssa 😀 . Olen yrittänyt opettaa sille, että poistuu toiseen huoneeseen, kun ei muiden koiriemme tavoin oikein tykkää imurista. Juu kyllä se häipyy muiden kanssa, hyökätäkseen pahaa aavistamattoman imuroijan eteen. Siinä meinaa saada sydänkohtauksen, kun kaikessa rauhassa imuroit ja yhtäkkiä VÄYH!

Ja virtaa tuossa pienessä miehessä riittää. Ei pakkaset tänäänkään haitanneet kun puolisen tuntia veti rallia ensin yksin pihalla ja sitten Pupun kanssa. Vaihteina oli vain täyttä laukkaa tai lyhyt täyspysähdys . Loputtomasti pieni mies jaksoi jahdata hangessa, lelu suussa juoksevaa Pupua. Nauratti vaan, että Pupun piti mennä lelu suussa edellä karkuun, mutta jostain syystä Jekku meni vahingossa metrin edellä 😀 Naomi katseli hetken terassilta sisäpaidassaan ja sitten päästin sen sisälle lämpimään, pidempi lenkki oli tehty jo aamulla, niin sai neiti lepäilläkkin.

dsc_8634.JPG
Ystävät yhdessä


Ruokintaa ja takkuikää

Posted on

Ruokinnan kanssa ollaan menty pitkään jo samoissa uomissa, eikä ole tarkoitusta muuttaa, kun mitään ei näytä olevan vialla. Pientä hienosäätöä on toki matkan varrella ollut, mutta pohja pysynyt samana. Kaikki syövät omia nappuloitansa ja lisänä tulee erilaisia öljyjä. Ja useamman kerran viikossa kupin pohjalta löytyy myös ihmisten ruuan ylijäämiä, ei niitä makaroni tms osia van lähinnä ylijääneet lihat ja kastikkeet. Nappuloina meillä on käytössä ANF holisticcina ja lightina. Naomilla on puoli annosta aina Friskies nappulaa, sillä se on ainut millä tuota silmävuotoa sillä saa hillittyä.

Nappularuokintakaan ei ole välttämättä niin autuaaksi tekevää ja vaaratonta. Savu koira kuoli syötyään nappularuokaa, jonka riisi oli viallista. Vähän tulee mieleen Kiinan melamiinia korvikkeessa juttu… Äärimmäisen ikävää ja todella huonoa tuuria 🙁 TÄÄLTÄ LÖYTYY JUTTU SAVU KOIRASTA.

Pääosin ruoka uppoaa mukisematta, mutta Jekkukekku välillä kokeilee saisko parempaa. Se ei tule kupille kun se tarjotaan vaan lähtee kiertelemään ja kaartelemaan. Ainut tehokas keino on ollut ottaa kuppi tylysti pois ja palata asiaan seuraavana päivänä. Lisäksi kun pariksi päiväksi tiputtaa ruokamäärästä ½dl, niin jopas taas kupille juostaan. Kaikki syövät meillä omista kupeista samassa tilassa, jos toisen kupille lähtee, voi sanoa hyvästit omalle ruualleen, se nimittäin nostetaan sitten pois.

Jekulla on nyt todellinen takkuikä, pesu tapahtuu 3 päivän välein ja siten pysytään juuri ja juuri takkuja edellä. On nimittäin miellyttävämpää pestä takuton koira, kuin availla takkuja pesussa. Jollekkin tuolla ei varmaan ole vielä juurikaan takkuja, mutta itse olen semmoinen perfektionisti turkin kanssa ja tietysti haluan päästä helpommalla huuhtasemalla koiran usein, kuin monen tunnin tukan availuilla ja tuskailulla. Ei Jekun laittoon mene kuin max. tunti, se ei ole aika eikä mikään, kun vertaa esim. Unin laittoon aikanaan, 3 tuntia ei silloin meinannut riittääkään.

Veikkaisin että Naomin lääkitys ei ole vieläkään kohdallaan. Se ontuu taas noustessa, samaa oli viimeksi, kun meni liikatoiminnalle…

dsc_8603.JPG
Koko poppoo syömässä.

2012-01-04-ystavat.jpg
Jekku ennen ja jälkeen pesun. Ja tässä siis ennen kuvassa 3 päivää edellisestä pesusta, toki on juostu kurassa ja loskassa 🙂

dsc_8658.JPG
Turkki kasvaa, mutta vielä saa tulla lisää mittaa.

dsc_8706.JPG
Pilkettä silmäkulmassa…


Mitäs menin tilaamaan…

Posted on

Sitä lunta. Plussakeli ja kymmenen senttiä lunta on huono yhdistelmä, koirien kannalta. Kierrettiin lenkki, mutta ei voitu mennä kauhean pitkää, sillä Jekku alkoi muuttumaan lumipalloksi… Ei se tosin pojan menoa lainkaan haitannut vähän yritti juostessa ravistella pahimpia pois ja sit taas mentiin kahtasataa. Pupulla onneksi on niin lyhyt turkki, ettei siihen tarttunut. Kotiin tultua suihkutin pallot jaloista pois lämpimällä vedellä, koska ne saattaisivat aiheuttaa paleltumia jalkoihin. Naomilta ei saanut haalariakaan pois ennen suihkutusta 😀 . No enpä sitten muistanut, että lumipalloista on tuloksena takkuja. Ajattelin kevyesti harjata Jekun märät, eilen pestyt jalat ja voi kääk, ne oli menny ihan söheröksi. No ei siinä auttanut kuin valella turkkia silkkitipoilla, odottaa hetki ja avata varovasti takut. Selvittiin ja toivottavasti tästä lähin lunta on pakkasen kera 😀

dsc_8607.JPG
Tälläinen Jekku pallero lenkiltä tuli 

dsc_8613.JPG
Mut ei ne menoa haitanneet 😀

dsc_8625.JPG
Naomillakin oli omat, niin ettei pukua saanut pois.

dsc_8626.JPG
Lumipallona luokses pompin…

Muistin virkistykseksi kaksi kuvaa ilosta aikanaan… 🙂


Vuosi 2011

Posted on

-Opettelimme elämään ilman Unia
Pojat kävivät harjakoirien kanssa tokon-alkeiskurssin
-Taisteltiin Ilon ihottumien, allergioiden ja laihtumisen kanssa
-Valkovuokkojen aikaan menetimme Ilon
-Kyllästyimme Pupun 4kk juoksu väleihin ja Pupu leikkautettiin
-Pieni Jekku muutti meille
-Naomi kävi muutaman näyttelykehän, mutta ei jaksanut juosta
-Naomi sairastui kilpirauhasen vajaatoimintaan ja väsymykselle saatiin syy
Niin Naomi kuin Jekku osoittautui PLL-testissä terveiksi (ja Ilo kantajaksi)
Jekku teki uskomattoman hattutempun olemalla niin kaunis, että tuli 4 kertaa ROP-pennuksi, 2 kertaa VSP-pennuksi ja sijoittui 2 kertaa ryhmissäkin
-Jekku oli vuoden harjakoiran pentu 2011
-Lukemattomia kilometrejä ympäri Suomen näyttelyihin
-Satoja tunteja koirien turkkien parissa, pesten, laittaen, nyytittäen ja leikaten. Puhumattakaan föönaukseen käytetystä ajasta
-Tuhansia euroja
-Useita syötyjä sukkia ja pikkuhousuja
-Useita kuratassujen pesuja sekä pukemista ja riisumista
-Monia pusuja ja nuolaisuja
-Tuskaa ahdistusta ja stressiä
-Onnea, iloa, toivoa ja onnistumista


Kiitos, niin Maaritille, kuin Oliviallekkin, näistä hienoista koirista.

 Hyvää UuttaVuotta kaikille!

 

 jekun-vuosi1.jpg

 

 2011-05-30-suihku-ja-viimeinen-paiva.jpg

 

 


Kalenteritytöt ja -poika

Posted on

Loppuvuodesta sai lähettää kuviaan Kiinanharjakoira yhdistykseen kalenteria varten ja kuvista sitten kaikki saivat äänestää halutuimmat. Ja meidät harjakoirat pääsivät kaikki koristamaan kalenteria. Ilo aloittaa kansikuvassa isona kuvana lumihangessa juoksemassa. Jekku poika pääsi huhtikuun kalenteripojaksi ja Naomin koirapuistoilu kuva koristaa heinäkuuta 😀

2011-12-30-kalenteritytot.jpg