Uudella ruokinnalla on ollut jo vaikutuksia, vaikkei tietenkään vielä turkeissa näy. Pupu nimittäin on ryhtynyt paljon vilkkaammaksi ja sitä joutuu hetkittäin jopa kovempaa komentamaan. Tänäänkin se pihalla pyöräytti Naomia lumihangessa, ihan vain leikkiikseen Naomin kanssa. Naomin murhaava mulkaisu ja haukkaus Pupua kohti, sai Pupun lopettamaan huvin ja lähtemään pois. Pupun ilme oli tosi hauska vaan, kun näytti siltä, että yritti sanoa, että ”mä oisin vaan halunnut vähän leikkiä, mut ei sitte”. Eli oisko noista nappuloista sitten ollut jotain mahavaivaa tms, mikä teki Pupusta hieman alakuloisen ja hetkittäin jopa ylirauhallisen oloisen. No ei nuolaista ennenkuin tipahtaa, katsellaan rauhassa ainakin se 8 viikkoa, mistä eläinlääkäri puhui. Olen joutunut lisäämään puuroon kauran, koska pelkällä riisillä, se oli niin laihaa, että tytöt oli jatkuvasti kauhean nälkäisiä. Arvoin kauran ja tattarin välillä ja päädyin nyt kauraan helpomman saatavuuden takia. Puuro on nyt sitten ollut tälläistä:

3l vettä
4dl puuroriisiä
4dl kaurahiutaleita
1dl rypsiöljyä
900g kesäkurpitsaa
2½dl puolukkaa

Keitetään noin tunti kattilassa. Tuosta määrästä tulee täysi 5L kattilallinen koirapuuroa. Se kestää meillä neljällä koiralla noin 3-4 päivää. Jokaiselle koiralle tulee lisäksi Nutrolin öljyä ja Multidog vitamiinijauhetta (tableteissa on hiiva, joka ei käy Pupulle). Sekä tietenkin Oskarin pakasteliha pötköstä raakaa lihaa. Ruokamäärät on otettu aikalailla nappuloiden määrästä ja ainakaan vielä ei ole tapahtunut lihomista suuntaan jos toiseen.

Pupu saa päivässä
2dl koirapuuroa
2dl lihaa

Uni saa päivässä
5dl koirapuuroa
3dl lihaa

Naomi saa päivässä
1,5dl koirapuuroa
1,5dl lihaa

Ilo saa päivässä
1dl koirapuuroa
1dl lihaa

Jaana kävi Lalin ja Simban kanssa tuossa yksipäivä ja meinasin taas pyörtyä Jaanan poikien tukista! Ne on ihan älyttömän pitkät. Jaanahan syöttää samantyyppistä koirapuuroa, vähän enemmillä aineksilla ja kypsennetyllä lihalla. Pojat taitaa saada kyllä nappuloitakin lisäksi. Mutta Simballa on taukotukkanakin niin paljon tukkaa kuin olisi isovillakoiralla täydessä näyttelykunnossa. Harmi etten ottanut tukasta kuvaa… Uni näytti ihan kaljulta Simban vierssä.
Pupun tukkaa Jaanakin kattoi, että mikä ihme sille on tapahtunut. Se on hyvin kuiva ja semmoisen kummallisen kuolleen tuntuinen latvoistaan. Vartalokarvat ovat jo ok tuntuisia, mutta kun en tukasta halunnut kaikkea leikata, niin siihen jäi tuota, millainen koko turkki oli ennenkuin leikkasin turkin pois. No toivotaan, että nyt tuolla uudella ruualla alkaisi turkkikin toipumaan.

Kuvaa työntouhusta muutaman päivän takaa. En yleensä kuivaa koiraa seisten, vaan koira makaa pöydällä. Päässä olevista RadioPeltoreista en suostu enää luopumaan. Mikään ei ole miellyttävämpää kun kuivaa koiraa tunnin, kuin kuunnella radioasta samalla hyvää musiikkia. EIkä korvat tinnitä föönauksen jälkeen…