Seuraava päivä alkoi paremmassa säässä. Aamulla pesasisin Hupin valmiiksi ja klo 12 olimme näyttelypaikalla. Hupi näki ekan kerran kasvattajalta lähdön jälkeen veljensä Opien. Pojat olivat innoissaan kohtaamisesta ja Hupin häntä heilui vimmatusti. Selvisi, että Opie on kaksi kiloa Hupia isompi, Hupi näytti ihan pikku pojalta sen rinnalla. Onneksi alun pienestä painista huolimatta, pojat ei keksineet alkaa leikkimään kehässä :D. Kehässä Hupi toimi normaalilla vakaudella, seisotuksessa oli vähän levottomampi, nami oli liian herkkua. No Hupi voitti tällä kertaa veljensä ja oli näin ROP eli rotunsa paras ja sai toisen sertin. Nyt on sertit kasassa odottamassa 2 vuotispäivää, mutta eiköhän me nyt kyllä kehissä edelleen pyöritä.

Hupi pääsi voitolla taas isoon kehään muiden terriereiden kanssa. Arvasin, ettemme pärjää, kun tuomarina oli Jekun rotutuomari australiasta. Tuossa maassa ei taida montaa ceskyä olla, jos yhtään, joten tuskin tuntee edes rotua. Ja niinhän siinä kävi, että karsiuduimme ulos.

Tuomarina oli Päivä Eerola

Kaunis kokonaisuus. Erinomaiset mittasuhteet. Hyvin tasapainoinen rakenne. Tehokkaat vaivattomat liikkeet. Hyvin kaunisilmeinen pää. Sopiva kaula. Tarpeeksi runkoa. Aavistuksen korkea hännänkiinnitys. Erinomainen karvanlaatu. Kauniisti edukseen esitetty.

ERI PU-1 SA ROP

LISÄÄ KUVIA HUPISTA JA OPIESTA TÄÄLLÄ (SEKÄ MUISTA PÄIVÄN KOIRISTA)

Poikien tapaamisesta video

Hupin ja Opien ensi kohtaaminen

Opie kehässä (Cantabile Xamu)

Hupi kehässä (Tekee mieli koko ajan sanoa Hupie ja Opie 😀 )

Voiton ratkettua yksi roikkui namipussilla.

Hupi tutkittavana isossa kehässä, tuomarina Jekun rotutuomari Seymour Steven, Australia

Menoa isossa kehässä

Hieno ratkaisu teltan sijaan, sateenvarjo jossa irrotettava seinä, mistähän tälläisiä saa, ite en ihan heti netistä löytänyt…