Hyvää matkaa rakas Pupu!

Posted on

Pupu (Scarpebox Brown Canella)

14.9.2007-6.12.2015

”Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää”
(Apulanta)

Palatessamme Voittajanäyttelystä tittelien kera, oli kotona matoilla veritippoja, joiden alkuperäksi löytyi Pupun peppu. Oli viimeisen päätöksen aika. Lääkärissä luiseva neiti oli laihtunut enää 16 kiloiseksi, lihaksettomaksi. Nyt on kivutonta ja hyvä olla.

sininenelaintarha


Tappajarusakko

Posted on

Törmäämme hyvin usein lenkeillä valtavan kokoiseen rusakkoon, joka istuu tyynesti AINA katulampun valokeilassa. Se on melkoisen peloton, ei hätkähdä ihmistä tai koiria. Istuu paikallaan rauhallisesti ja lähtee hyvin rauhallisesti loikkien liikkeelle vasta, kun koirat on vajaassa 10 metrissä. Sillä ei ole kiire mihinkään, eikä se pelkää meitä. Se on valtavan suuri, selkeästi Jekkua isompi.
Hieman hitchcockmainen olo tulee, kun iltalenkillä, kun käännyt risteyksestä ja se yhtäkkiä istuukin ihan edessä valokeilassa. Onneksi, todella onneksi, koirilla on pennusta asti sammutettu metsästysviettiä eli palkittu koirat ”saaliin” jättämisestä ja innostetu ihmisen mukaan saaliin sijaan. Koirat kiinnostuneena jänistä katselee, mutta eivät ryntää perään tai hihku hihna ojossa. Jo mukanani olisi 4 whippettiä, niin mä jo lentäisin hihnat piukeena kiljuvien koirien perässä 😀 .

DSC_3159

Tappajarusakko muutama päivä sitten.

DSC_3178

Ja sitten se ilmestyi taas tänään 😀


Pupun vaihtelevia oloja

Posted on

Pupu voi hyvin tasaisesti, kunhan ruokavalio on kohdallaan. Pienikin harha-askel sekoittaa pakan pahasti pariksi päiväksi ja sen jälkeen heikompaa oloa on useamman viikon. Kaksi viikkoa sitten Pupu onnistui varastamaan palan paprikaa ja sen jälkeen söi vielä palan kangasta, niin ongelmat olivat valmiit. Kaksi yötä se kakoi närästystä, teki pahaa, koska Pupulla sitä ei voi lääkitä, lääke aiheuttaa vain pahempaa närästystä. Sitten pahin helpotti, mitä nyt kävely oli vielä kankeaa, ilmeisesti mahanpurujen takia. Päivä päivältä olo koheni. Tuntuu, että joka kerta Pupu jää vähän entistä huonompaan kuntoon, ettei palaudu ihan siihen normaaliin, ainakaan nopeasti, mutta niinhän se on noissa vatsavaivoissa, että ottavat aikaa.

Surullista on, kun tietää, ettei tämä varmasti ole ainut moka, vaikka miten yritämme estää kaikki mahdollisuudet vaatteiden ja väärien ruokien syöntiin. Lasten syntymäpäivilläkin Pupu vietti aikaa suljettujen ovien takia, turvallisuus syistä, jottei se saisi syötyä mitään väärää. Silti tiedän, että joku kerta on viimeinen, joku kerta se saa jotain hampaisiinsa, joka keikauttaa mahan viimeisen kerran.

 


Näin meillä syödään-

Posted on

Meillä on aina hieman riehakasta tuo ruuanlaitto koirille. Koko sen ajan mitä laitan ruokia ja lisäravinteita kuppeihin, Hupi kävelee ja mörisee vieressä. Ei siis murise vaan pitää omaa örinäänsä. Kun viimein kaikki on kupissa alkaa hysteerinen tanssi, vaikka olen yrittänyt ja yrittänyt opettaa, että ruoka ei tule riehumalla. Pysähdyn aina itse, kun koirat riehuvat ja jatkan liikettä, kun ne pysähtyy. Sisu on oikeastaan parhaiten sisäistänyt tämän, mutta sillä onkin ihan väärä suhde ruokaan 😀

Ruuan jälkeen Sisu alkaa aina maanisesti pesemään itseään. Se yrittää nuolla ruokaroiskeita jaloistaan sekä parrastaan. Välillä se yrittää nuolla myös Hupin partaa…



Mitä mä haluun?

Posted on

Aika ajoin sitä tulee koiria lenkittäessä ja etenkin laittaessa miettineeksi, mitä haluaisi seuraavalta koiralta. Täytyy sanoa, että en oikein tiedä. Karvaamattomuus on tärkeä ominaisuus, mutta näin iän karttuessa, on alkanut kaipaamaan myös helppoa turkkia. Ettei tarvitsisi tuntikausia möllöttää pesuhuoneeseessa pesemässä, föönaamassa ja trimmaamassa koiraa. Tai pestä koiraa 5 päivän välein, että se pysyisi jotenkuten takuttomana. Mutta yleensä tuo karvaamattomuus ja helppohoitoisuus ei kulje käsi kädessä, etenkin jos haluaa vielä käydä näyttelyissäkin 😀
Lenkeillä sitä haaveilee koirasta, joka pärjäisi säässä kuin säässä ja jonka turkkia ei tarvitsisi suojella ja varoa. Jekku ja ceskyt nimittäin kastuu pienestäkin vesisateesta ihan läpi ja sitten on tietenkin kylmä. Ja turkin päälle ei voi pukea, ilman ihanaa takkushowta. Puudelikaan ei pärjää päivää märässä marjametsässä. Mutta jälleen kerran turkin lähtemättömyys ja säänkestävyys ei kulje käsikädessä.
Mielessä aina pyörii tutut villakoira, harjakoira ja cesky, mutta myös irlanninvesispanieli, dandiedinmontinterrieri ym. ei niin tutut vaihtoehdot. Ja se collie… jonka kanssa karvaamattomuudesta ei voi puhua edes samana päivänä 😀

Aika ajoin minulle tarjotaan koiria tulevista yhdistelmistä tai syntyneistä pennuista. Olen otettu aina kun minuun otetaan yhteyttä, mutta usein olen joutunut sanomaan ei, koska koiria on ollut jo tämä kiintiö 4kpl. Tosin jos joku todellinen helmi osuisi kohdalle, niin ei siinä voi enää ei sanoa :D.

DSC_3968-001

Jekunkin tukka kasvaa pikku hiljaa

DSC_4013-001

Pupukin laitettiin tänään kauniiksi, mutta kyllä siinä riitti taas työtä.


Voisiko…

Posted on

…ihminen onnellisempi olla? Piharallia koko joukolla ja Pupukin yritti varastaa partasuilta leluja, tätä ei olla nähty pitkään aikaan <3

Mutta sitä ei vaan jaksa käsittää, että ilman miehen toivomusta yrittää vielä jotain, tämä koira olisi jo mullan alla, kun lääketiede ei pystynyt auttamaan. Ja nyt pelkällä ruualla koira on saatu jo todella hyvään kuntoon, ihan ihme…

DSC_2813


Maistuvaa

Posted on

Pupun ruokavaliota on saanut vähän laajennettua. Nyt menee seiti jo raakana, eikä ainakaan vielä ole havaittu mitään ongelmia. Tämä helpottaa niitä hetkiä, kun unohtaa valmistaa ruuan, niin on jotain heittää eteen. Pupu on saanut nyt myös muutaman lusikallisen koirien kalkkunan jauhelihaa, raakana. Toivon että siitä saisin toisen helpon ruuan Pupulle.

Muutkin kun vetää taas pelkkää raakaa (ja lisiä), niin ajattelin laajentaa niidenkin ruokavaliota ostamalla pari pötköä joka lajia ja lisäksi tuollaista karkeampaa grossilihaa. Yleensähän ne on vetäneet sikaa, mutta nappuloiden kanssa ei haitannut mitä veti. Annokset on nykyään Pupu 500g (puolet aamulla ja puolet illalla), Hupi 250g, Sisu 200g ja Jekku 150g.

DSC_2783

Ostosreissun satoa (osa). Naudan grossilihaa ja erilaisia, eri eläinten lihoja.

DSC_2784

Ruuat kupeissaan, lisät sekoittamatta sekaan.

DSC_2785

Sisu syö edelleen kytkettynä oman turvallisuutensa (ja muiden ruokien) turvallisuuden takia 😀

DSC_2787

Muu poppoo syö rivissä