Meinasi kyynel vierähtää, kun selasin ihan blogin alkuun. Tämä blogihan alkoi lokakuussa 2007 kun Pupu oli muuttamassa meille. Pieni ruskea suklaakuono kuvissa, enkä edes muistanut millainen riiviö se oli jo tullessaan 😀 Vuodesta 1999 asti meillä on isovillakoira ollut, parin viikon tauko täysin koirattomana tuli Pilven kuoltua, ennenkuin Pupu oli luovutusikäinen, mutta muuten on ollut melkein aina. Ja villakoira jotain kokoa vuodesta 1997… Tyhjää on… on vaan kaksi partanaama ja Kekku.

Onhan minulta jo kysytty, että millä täytän neloskoiran paikan. Juuri nyt en millään, aukko sydämessä on aivan liian suuri vielä täytettäväksi. Ehkä jonain päivänä tai sitten ei ollenkaan.

Poikakoirat otti suht leppoisasti Pupun lähdön, mitä nyt pientä laumajärjestyksen boostausta on ollut. Pupuhan meillä johti matriarkan tavoin ja nyt johtaja on poissa. Laumajärjestys Pupun perään oli Hupi, sitten Jekku ja hännänhuippuna Sisu. Nyt pihariekkumisissa Hupi on hieman määräillyt muiden riehumista, vähän näyttääkseen vaan, että hän on edelleen entisellä pallillaan. Ja Jekku murisi ruuasta Sisulle, mitä ei ennen ole nähty, mutta sekin sitä oman aseman pönkitystä. Eiköhän tämä tästä lutviudu ja egoilut jää parissa viikossa, kun elämä jatkaa normaaleissa uomissaan.

Mä en ole jotenkin pystynyt kirjoittamaan messarin näyttelyn menestyksestäkään, kun Hupi voitonpäivästä tuli murheiden päivä Pupun lähdettyä illalla…

Hupi oli urosten paras sunnuntaina ja voitti voittaja 2015 tittelin nimensä eteen, niinpä Hupi on nykyään virallisesti: FI MVA PMJV-13 JV-13 HeW-14 V-15 CANTABILE XANDER (eli Suomen muotovalio, pohjoismaiden juniorivoittaja 2013, juniorivoittaja 2013, Helsinki Winner 2014 ja nyt myös voittaja 2015)