Pupulta nimittäin. Nyt se siirtyi virallisesti eläkkeelle. Ite olen vielä sen verran kipeä, että en pysytnyt edes moiseen, mutta onneksi lapsista on jo apua, poika konetti koiralta turkin pois, itse vain muotoilin päätukan. Muuten Pupu on voinut edelleen tasaisen hyvin, närästänyt tai yskinyt ei ole enää ollenkaan, eikä enää vaeltele ollenkaan levottomasti, ruuankaan jälkeen. Pissahätä on iso ja kova, mutta se kuuluikin kortisonista johtuviin oireisiin, mutta onneksi ne on vielä tulleet ulos.
Huomenna olisi Sisun viimeinen pentunäyttely, enkä tiedä päästäänkö lähtemään. Itsellä viimein elämä voittaa, mutta en tiedä jaksanko ajaa Lahteen asti autolla. Tarttisi jonkun kuskiksi 😀 Ilmoittelin tässä sairaana maatessa myös molemmat ceskyt lahden näyttelyyn ja Turun näyttelyyn maaliskuussa. Sisun jo junioriluokkaan!