Kävin tänään pellolla kuvailemassa räjähtäneitä koiria. No Ilo on ainut, joka kuvissa näyttää räjähtäneeltä. Villat paineli niin kovaa, ettei tukan sekoamista edes huomaa. Tukka on takana, kun vauhti on kova. Mutta etenkin Ilon kuvista näkee, ettei näyttelyturkki ole aina yhtä kaunis ja laskeutuva kuin kehässä pyörähtäessä.

No Ilo pääsi tänään pesuun ja näyttää taas ihan inhimilliseltä. Että sillä tuota tukkaa riittää vaikka miten yrittää karstata tai kovemmin käsitellä. Pesin vanhalla shampoolla ja hoitoaineella, jotka löytyi kaapin perältä ja ne toimikin nyt ihan älyttömän hyvin! Kaapissa on kasapäin vanhoja pullon jämiä, pitää yrittää niitä kotipesuissa käyttää pois, etenkin noiden villojen kanssa, kun ne vaahdotetaan kahteen kertaan ja shampoota noihin turkkeihin uppoaa.

Uni on nyt keksinyt alkaa kiusimaan Iloa, joka tietenkin vastaa kiusaamiseen äkäisesti. Olen nyt ottanut linjan komentaa Unia lopettamaan, koska Ilon räjähdykset vain innostavat sitä. Kaiken päälle Ilo välillä taas haluaa leikkiä hippaa Unin kanssa ja tämän joudun kieltämään välittömästi. Muuten Ilosta kohta tulee pelkkä märkä läiskä, jos jää isojen alle.

Hyvin kaukana kehärinsessasta…

Ilon valtavat häntäkarvat.

Naokin räjähtäneenä, vaikkei niin huomaa.

Ja yhet paineli kuin pienet eläimet.

Mutta mistä näitä kierosilmiä tulee (No Scarpeboxilta 😉 😀 ) (Tämä kuva suurenee hieman kun sitä klikkaa).

Ja toinen kierosilmä.

Leijona iski kiinni antilooppiin.

Ilmassa.

On se kun lähes 60cm korkea isovilla häviää peltoon (vaikka tuo viljellyltä näyttää, kyseessä on jonkunlainen paketissa oleva pelto).