Pieni tarmokas terrieri

Posted on

Illalla Hupi joutui tylysti koirahuoneeseen nukkumaan, kun me lähdimme nukkumaan. Kuullostelin hieman miten homma sujuisi, sillä Jekku ei vieläkään ollut lämmennyt pennulle. Jätin Hupille fleecetakkini tutuksi hajuksi huoneeseen. Yön oli hiljaista ja aamulla menin huoneeseen, niin sielä heräsi pikku pentu, joka ei ollut edes pissinyt yön aikana mihinkään, ilmeisesti oli rankan päivän jälkeen vain nukkunut.

Pieni tarmokas terrieri on aamun kokeillut hampaitaan moneen paikkaan. Se roikkui pukevien lasten housun punteissa. No tämä leikki lopetettiin alkuunsa, selitin pojille, että nyt se on söpö, mutta miettikääpä, kun tekee saman aikuisena… Muut koirat kun ei vielä suostu pötkön kanssa leikkimään, niin se suuntaa tarmonsa meihin ihmisiin.

Pissoista ja kakoista tulee osa ulos, jos vaan ehtii ajoissa viemään pihalle. Ruoka maistuu hurjan hyvin, määrä on vaan käsittämättömän pieni, no pieni on koirakin.


Hupi tuli

Posted on

Hupi saapui tänään kotiimme. Automatkan se pääasiassa nukkui, kun pääsi syliin matkustamaan. Ihan viime metreillä alkoi kiinnostamaan, että missä sitä ollaan. Kotiin päästyä ei pissiä sitten tullutkaan pihalle vaikka oletin että jo hätä olisi. Jekkuun ja Naomiin pääsi tutustumaan hetken aikaan pihamaalla, Pupu kun oli vielä hoidossa. Jekusta pentu oli epäilyttävä, sille piti murahdella, kun ei oikein tiennyt mikä se oli. Naomi yritti näyttää lähinnä näkymättömältä. Kun Pupu saapui hoidosta, se ihastui pentuun heti, kuten olin odottanut. Se ei yrittänyt hyppiä pentua muussiksi vaan kauniisti nuuski ja tutusti pentuun. Oltiin iltasella jonkun aikaa pihamaalla ja pentu tutkiskeli paikkoja innolla. Naomikin alkoi kiinnostumaan, että mikäs kaveri tämä on. Jekku edelleen oli sitä mieltä, että pentu oli epäilyttävä, mutta nyt jo paremmin sieti sitä ja sisällä illan aikana kävi salaa nuuskuttamassa nukkuvaa pentua.

Pentu sai pihalla päällensä Ilon vanhan takin, joka oli aikanaan Ilolla, kun se oli 3kk ikäinen. Hupille se oli vähän jo pieni, mutta lämmitti kivasti melkoisen kylmällä pihamaalla. Pentu ei ollut moksiskaan takista. Pentu sai myös katsella pihan menoa takkini sisällä, jottei tulisi kylmä.

Pentu on niin pieni ja matala, että on todella vaikea sanoa milloin se pissaa, etenkin pimeällä pihamaalla, mutta eiköhän se siitä lähde sujumaan.

Silittäjiä ja hoitajia ei pennulta puutu. Pojan on aikalailla istuneet koko päivän lattialla silitellen ja hoitaen pentua. Kaikki haluaisivat ruokkia ja hoitaa ja saavatkin, kyllä se into siitä hiipuu normaalille tasolle pikkuhiljaa 😀 Millä sitä muuten tultaisiin kunnon koiranomistajiksi ja kouluttajiksi, kuin harjoittelemalla sitä nuorena 🙂 Äidin koiriahan nämä lopulta aina on, vaikka pojilla on omat suosikkinsa.

dsc_8347.JPG
Väsymys tuli ja Naomi antoi pennun nukkua samassa sängyssä.

dsc_8357.JPG
Jekku tutkii epäilyttävää pakettia.

dsc_8383.JPG
Naomia pentu kiinnosti kauheasti.

dsc_8385.JPG
Ja Pupu oli niin onnellinen.

dsc_8361.JPG
Suuri maailma.

dsc_8402.JPG
Tutkimusretkellä.

dsc_8429.JPG
Otettiin pikainen seisotuskin…

dsc_8445.JPG
Ravistus

dsc_8462.JPG
Tämän se osaa, olla söpö.

dsc_8516.JPG

dsc_8501.JPG
Pupulla oli ollut selkeästi vajausta pallon noudon kanssa 😀

dsc_8535.JPG
Naomi jotenkin nuortui pennun tultua ja haastoi Jekkua leikkiin.

dsc_8546.JPG
5 minuutin painit.


Jättikorva

Posted on

Sanomalehtiä! Tarvitaan sanomalehtiä! Ne unohdin tuosta mietinnästäni 😀

Poika nosti yksi päivä vitsillä Jekun korvat ja voi ihme mikä dumbo koirasta tuli, huvitti, että jos korvat oikeasti olisi pystyssä ja karvoissaan, niin ne olisivat todella valtavan näköiset. Oli sitten pakko ottaa kuva pystykorvaisesta Jekusta. Otin samalla myös kuvan Naomin viiksistä. Viime pesussa taas ajelin turkin 2mm terällä myötäkarvaan mutta jätin naamaan tuollaiset pienet viikset. Niitä nyt tuskin huomaa, mutta tuntokarvat jäivät ajeltua pidemmiksi.

dsc_0144.jpg
Dumbo Jekku

dsc_0146.jpg
Naomin pienet viikset

dsc_0169.jpg
Kekku pestynä söpönä ja ulkona satoi kaatamalla vettä 😀

Ja pakko laittaa kun sähköposti toi lapsukaisista kuvia. En tiedä onko kuvissa Hupi vai joku muu, mutta pentukuvasaastetta kumminkin <3 Kuvaaja: Ann Moring

xpennut7v_1-2.jpg
Sunnuntaina sitten haetaan yksi näistä söpöläisistä kotiin…

pentuleikkii.jpg


Odotusta

Posted on

Tänään on mielessä ollut monta kertaa, että viikko ja sitten Hupi on meillä. Alkaa jo suorastaa jännittää. Tavarat löytynee aikalailla kotosalta, on hihnoja ja pantoja monenlaisia, pienemmät ja ehkä sopivimmat aluksi, olen jo kaivanut naulakkoon roikkumaan. Leluja ja luita lojuu lattialla ja pihalla valmiiksi. Ruokakuppeja on kaapissa ylimääräisiä. Trimmivehkeet ja shampoot löytyy entisestään. Koiransängyt lojuu lattialla. Mitä muuta pentu tarvitsee?

Varmaan joku ruokapussi pitää hommata. Ja häkin hankintaa olen miettinyt. Meillähän ei ole häkkejä kuin kokoa isovilla ja nekin on pääasiassa kesäisin kilpikonnalla pihalla. Näyttelyissäkin Jekku on kulkenut omilla kärryillään, niin ei ole ollut häkille tarvetta, eikä meillä kotosalla koskaan häkitellä koiria. Mutta lähinnä olen miettinyt sen takia, kun Jekulla on agility ja näyttelyharkat peräkkäin, niin agilityn ajan Hupi odottaisi häkissä ja sitten kun Hupi pääsisi näyttelyharkkoihin, niin Jekku voisi levätä rauhassa häkissä. treenit varmaan vievät Jekusta kaikki mehut. Ainakin aikanaan Pupulle agility oli ainut laji, jossa se väsyi aivan poikki…


Husky höyryjuna

Posted on

Jekun kanssa ollaan treenattu vetämättömyyttä jo kauan, varmaan kohta vuosi. Mutta ei mene pojan kaaliin millään, ettei ole minnekkään kiire. Jekku nimittäin ei välttämättä mene hajujen vietävänä vaan pää ylhäällä tikittää menemään kuin ompelukone. On yritetty pysähtymällä, koira löysääkin hienosti hihnan, mutta sitten taas mennään heti sekunnin kuluttua. On kokeiltu sivulle tuloa, tulee sivulle ja sitten taas mennään entistä kovemmin. Olen kokeillut myös perinteistä nykäisyä, sekin toimii ehkä minuutin.

Tänään kokeilin kääntymistä, kääntyilen eri suuntiin arvaamattomasti. Pupu tiesi leikin juonen, sillekkin on sitä joskus otettu. Sain Jekun aikalailla havainnoimaan missä minä menen ja Jekku kulkikin normaalia paremmin. Mutta miten lie tuollainen sitten onnistuu rattaiden kanssa. Jos Jekkua pitää lyhyellä hihnalla, niin koira kulkee aina mallikelpoisesti. Kauheata stressiä en ota, Pupukin oli aikanaan melkoisen mahdoton hihnan päässä ja nykyään kulkee kuin unelma.

Illalla Jekku oli suorastaan törkeä. Ruokkimisen jälkeen nousi minua vasten ja uikutti, että kauhea hätä, äkkiä pihalle! No minä avasin pihaoven koiralle ja kaikki koirat menivät pihalle. Kun Pupu oli mennyt pihalle, ryntäsi Jekku kauhealla vauhdilla sisälle ja pölli Pupun luun 😀 . Pupu ei ole moisiin ennen mennyt, joskus Jekku on yrittänyt valehaukkuja, mutta vanha koira ei ole mennyt lankaan…

dsc_0072.jpg
Kiira, kiire, kiire…

dsc_0070.jpg
Ja selän takana yksi raahustaa

dsc_0069.jpg
Ja vierellä löntystää kolmas…

Ja sit vielä pari kuvaa Hupista, joiden kuvaaja on ollut Ann. Näissä Hupi n. 5,5vk.

xander_2-002.jpg

xander_4-002.jpg


Herra Hupi

Posted on

Nyt se on nähty, Hupi ja hänen sisaruksensa. Kasvattajan luona minua tervehti kaksi iloista ja reipasta ceskyterrieriä. Ja pentuhuoneessa oli kova kiljunta, joku tuleeee! Ja voiko olla suloisempaa, kuin 4, kohta 6-viikkoista pentua, jotka yrittävät kaikkea tosissaan, mutta kellahtivat kumoon tuon tuosta. Cantabile Xander saapuu meille kahden viikon kuluttua 🙂

Kotiin tullessa jouduin aikamoiseen syyniin, aikuiset koirat ei usein kiinnitä huomiota, jos haisen koiralle, mutta pennun hajun ne selkeästi huomasivat.

LISÄÄ KUVIA PENNUISTA TÄÄLLÄ 

dsc_8136.JPG

dsc_8137.JPG
Voiko tälläiseen olla rakastumatta???

dsc_8142.JPG

 dsc_8145.JPG


Lauantaina

Posted on

menemme katsomaan pientä Herra Hupia. Sain taas syötävän suloisia kuvia, kun lapsukaiset oli ekaa kertaa pihamaalla. Voi pieniä partaeläimiä… Pakko muistaa ottaa kamera mukaan ja ottaa kortillinen kuvia. Lokakuun puolivälissä sitten haetaan pikkumies kotiin.

x_5wks2.jpg

x_5wks1.jpg

x_5wks3.jpg


Päivät soljuu samaa rataa

Posted on

Tuntuu, että päivät kuluvat aikalailla samaan tahtiin. Aamulla herättyäni koirat pääsevät pihalle pissille. Ne kipaisevatkin nopean pihapissan ja äkkiä takas sisälle vahtimaan aamupalapöydästä tippuvia antimia. Kun lapset on lähetetty kouluun, lähdemme lenkille. Usein nyt aamuisin kierrämme korttelin niin, että pikku neiti kävelee itse. Pidän itse näistä lenkeistä, kaikki on lähteneet töihin, hiljaista ja rauhallista. Toisina päivinä lähdemme pitkälle aamulenkille ja nakkaamme neitokaisen rattaiden kyytiin. Kaikki ajat kun ulkoillaan omalla pihalla, on koiratkin mukana.

Päivä meneekin sitten tyytyväisenä nukkuen ja ruokailujen ajan lattiaa imuroiden. Välillä päästän pihalle pissille, yleensä siinä vaiheessa kun kärrään pihalla nukkuneen neidin sisään. Illalla onkin yleensä vuorossa seuraava lenkki. Aamusta riippuen joko pidempi tai keskinkertainen. Ja vielä ennen nukkumaan menoa koirat käyvät pihamaalla.

Ruokaa koirat saa kerran päivässä, yleensä klo 16-22 välillä. Ei mitenkään tarkasti, mutta missä välissä nyt sattuu antamaan. Tällä tavalla ei koirat oksentele tyhjää mahaa, kun maha ei tiedä moneltako pitäisi erittää erityisesti mahahappoa.

Saattaapa meidän rauhaisa päivärytmi kokea muutoksen lokakuussa, kun Hupi kotiutuu 😀 Pennut kun syö monta kertaa päivässä, puhumattakaan pissalla käymisestä…

304501_10151068349518865_1422770065_n.jpg
Aamulenkille lähti vauvatkin mukaan.

230400_10151077196423865_1994998288_n.jpg
Ja joskus hihnan päässä on ihan oikea koirakin.