Pupusta on tullut tänään iso tyttö. Kasvattaja leikkasi Pupun continental kampaukseen ja tytöstä tuli niin niin nätti. Nyt Pupu näyttää aivan isovillakoiralta, aikuiselta semmoiselta. Niin näpsäkkä paketti se on, ei mitään liikaa tai liian vähän.
Otettiin tuossa kotona kuvia ja ikään ei oikein onnistunut täydellisesti, mutta eiköhän näistä nyt jotain tolkkua saa. Muutama tähän ja loput täältä:
LINKKI PUPUN CONTINENTAL KUVIIN
Ihan kuin tässä olisi pieni harjakoira piilossa…
Juoksun alettua Ilo ei ole syönyt oikeastaan mitään, muutamaa nappulaa lukuun ottamatta. Ilmeisesti johtuu juoksusta, mutta silti se mietityttää. Olenkin päässäni pohtinut noita koiran ruokia yleisesti. Pupuhan on nyt syönyt Nutron aikuisten koirien ruokaa, Ilo saanut myös tätä satunnaisesti, kun nurmikolle olen etsittäväksi nappuloita heitellyt. Lisänä Pupu on saanut Ilon Royal caninin jämiä (chihu ja yorkki ruoka) sekä royal caninin poodle ruokaa. Ilo on syönyt Natural menuuta. Olen yrittänyt mietiskellä Pupulle jotain muuta ruokaa, kun tuo Nutro tulee aika lailla läpi, koira kakkaa paljon ja usean kerran päivässä.
Olen selannut lukuisia koiranruoka sivustoja ja aina vaan saa lukea samaa hehkutusta ruuan erinomaisuudesta. Minulle on joskus opetettu, että ensimmäinen sana pitäisi olla liha, vähän huonompi on lihajauho. Royal caninin ruuat alkavat sanalla maissi ja silti sitä pidetään laadukkaana ruokana ja kallistakin se on. Miten se voi olla laadukas, jos markettien ruuat ei ole kun ne alkaa myös viljalla? Voihan olla että markettiruuissa on kaikenkaikkiaan huonompaa maissia käytössä, mutta mene ja tiedä sitten. Selasin tänään ruokakaupan ruuat ja pahimmissa (?) luettelo alkoi sanoilla vilja, liha ja eläinperäiset tuotteet, kasviperäiset tuotteet. Aika epämääräistä sanoisin. Löysin kaksi ruokaa, jotka yltivät selvästi, ainakin tuoteselostellaan, eläinkaupanruokien tasolle. Hauhaussa näytti olevan aika tavalla kaikki kohdallaan sekä joku punainen pussi One-ruokaa. Niissä ensimmäinen raaka-aine oli liha, eikä pussissa ollut muitakaan epämäärisyyksiä.
Mutta jokuhan noita halpoja markettiruokiakin ostaa, koska ei niitä muuten olisi säkki tolkulla hyllyssä. Ja tiedän koiria, jotka on ikänsä pysyneet niillä kunnossakin. Onko nuo koirat poikkeus? Miten ne eroaa meidän mopeista? Menisikö minun koirani pilalle, jos ne söisivät edullista markettiruokaa, kalliin eläinkaupan muonan sijaan, etenkin kun osassa on ok tuoteselosteetkin? Mietinkö asioita liikaa ja teen niistä siten liian vaikeita?
Sen lisäksi, etten pysty jotenkin markettiruokia ostamaan, minua epäilyttää myös useat eläinkaupan merkit. Eräästä jenkkimerkistä olen kuullut, että täällä myytäisiin hirmu hintaan ja olisi jenkeissä tavallisen mopen markettimuonaa. Tiedä sitten. Osassa eläinkaupan muonistakin on epämääräisiä tuoteselosteita ja monissa on vehnää, jota en pidä jotenkin laadukkaaseen ruokaan kuuluvana (halvempiin kylläkin). En osaa ostaa kuin muutamaa ”laadukkaaksi” olettamaani ruokamerkkiä. Jotenkin uskallus ei meinaa riittää esim. Nutra Nuggetsiin, Pro pacciin, Masteryyn, Profilumiin ym uudempiin merkkeihin. Varmaan noillakin koira elää hyvin…
Takaraivossani nimittin on ajatus, että mitä jos Ilo tykkäisikin ruokakaupan ruuista ja popsisi niitä hirmuhimolla? 😀 Eläinkaupan ruuan ravintoarvo kun on pyöreä nolla, kun se ei mene alas. EIkä mennyt koirapuurokaan, oli saada sätkyn, että mitä ihmettä siellä kupissa on, kun sitä tarjosin joskus. Olen niin koiranruokafirmojen aivopesemä, etten pystynyt ostamaan vaan jotain myydyintä merkkiä olevaa säkkiä ruokakaupasta. Ostin pienen pussin Hauhau lammas-riisiä, koska sen sisältö näytti järkevältä (Valmistusaineet: Lampaanlihajauho (väh. 20%), riisi, maissi, kananrasva, hiiva, vitamiinit ja mineraalit.Ravintosisältö:Proteiini 23 %, asva 10,0 %, kuitu 2,5 %, tuhka 7,5 %, kosteus 10 %, A-vitamiini 15 000 IU, D3-vitamiini 1500 IU, E-vitamiini 130 mg, kupari 15 mg, kalsiumi 1,6 %, fosfori 1,2 %.). No Laitoin muutaman nappulan normiruuan mukaan ja kumpaankaan koiraan tuo ei ainakaan tehnyt mitään erityistä vaikutusta, Ilo tosin ei syönyt omaakaan ruokaansa muutenkaan. Kai se kohta alkaa syödä, on jo paastonnnut pari päivää… Mutta syödään tuo pikkupussi nyt tuon Nutron ja Natural menuun rinnalla. Olis varmaan pitänyt ostaa se Friskies tai pedigree pussi sille ja katsoa kuinka käy 😀 No jos ei kumminkaan…
Tänään on Pupun pesu ja sain Jaanalta ison Vivog-föönin lainaan. Huomenna sitten lähtee pyllykarvat, kun viedään Pupu kasvattalle trimmattavaksi.
Ilo yllätti, 5 päivää yli 6kk iän, neiti aloitti ensimmäisen juoksunsa! En ihan osannut odottaa sitä, vaikkakin arvasin Ilon tulevan ensin juoksuun. Sanotaan, että nartun kasvu päättyy ekaan juoksuun, jos se pitää paikkansa, niin pieneksi Ilo jää. Nyt sitten harmittavasti jää Ilolla agilityharjoitukset kesken. Mutta kyselin jo ja Pupu voi tulla paikkaamaan ja harjoittelemaan Ilon tilalla. Harjoitellaan Ilon kanssa sitten kotona. Saa vaan nähä mimmosen härdellin Pupu aiheuttaa harjakoirien keskellä, harjakoirat kun on tunnetusti hieman roturasisteja 😀
Kovasti ollaan harjoiteltu tyttöjen kanssa agilityn kotiläksyjä. Pupukin löytää nyt targetin ja osaa hypätä harjanvarren yli makupalan perään. Ilo osasi myös, mutta juoksun takia ajatus tuntuu harhailevan. Makupaloinakin on ollut vain normaali nappula, Iloa kun ei voi pitää makkaradieetillä koko viikkoa. Tai no Ilolla ei olisi varmasti mitään sitä vastaan. 😀
Nyt piti sitten etsiä pöksyjä Ilolle ja löytyi Roosan vanhoja pöksyjä. Huomenna saa ommella parit lisää ja noihinkin silkki sisuksen, ettei mene aivan takkuun.
Ilo kävi tänään harjakoirien agility harjoituksissa, jotka veti Flagstones kennelin Sini. Ja hyvät harkat olikin. Olin vahingossa jo etukäteen opettanut Ilolle opetettavia asioita 😀 . Harjoituksissa harjoiteltiin targettia, namin seuraamista ja namin heittoa. Kaikkia näitä olin opettanut Ilolle, eteen -harjoituksissa.
Eli targetissa koiralle laitetaan vaikka pakasterasian kannelle nameja ja koiraa kehutaan, kun se syö herkut. Vähitellen viedään koiraa kauemmas ja lähetetään sieltä käskyllä kohti alustaa jossa namit on. Lähetettyä pingotaan koiran perään ja palkataan koiraa kehuen vielä alustan vieressä. Namit laitetaan alustalle. Ilo osasi hienosti löytää targetin.
Namin heitossa heitetään namia koiran nenän edestä, niin että koira näkee minne nami lentää. Namia voi heittää myös targetille. Myöhemmin tulevaisuudessa, koira lähtee pelkästä käden liikkeestä. Ilo osasi tämänkin kun oli eteenmenosta ja reippasta kävelystä palkannut koiraa aina eteenpäin namia heittämällä, ettei liike pysähdy.
Namin seuraamisessa pidettiin ensin namia samassa kädessä ja opetettiin koiraa seuraamaan sitä, itse pysyttiin samoin päin. Toisessa versiossa, nami vaihdettiin toiseen käteen ja itse vaihdettiin suuntaa. Koira jatkoi matkaa samalla puolella. Tätäkin olin harjoitellut jo tokon alkeita opettaessani (tie tottelevaisuusvalioksi -kirjan ohjeiden mukaan), sekä seuraamisharjoituksissa.
Nuo kaikki oli myös kotiläksynä. Lisäksi harjoiteltiin jo hieman hyppyestettä, niin että heitettiin namia yli. Ilolla onnistui hyvin, mitä nyt hyppyeste piti laskea pois kiinnikkeistään, ettei mennyt alitse. Putkea tehtiin Ilolla targetin kanssa ja hienosti neiti osasi putken läpi mennä kun nakit näkyi putken päässä alustalla. Lisäksi hatjoiteltiin vielä vähän keppejä, ne osoittautuivat mutkikkaammaksi emännälle kuin koiralle 😀 Millä ihmeellä sitä muista, että nami annetaan valkoisen kepin takaa… (vai oliko se niin 😀 ).
Nyt täytyy sitten kotona harjoitella ja mietin kävisinkö tuolla meidän toko-kentälläkin. Siellä kun on muutamia esteitä aina vapaasti käytettävissä.
Nyt sitten samat harkat Pupullekkin kotona. Iltaruokaa tarjoilin neideille targetin päältä. Pupu löysi targetin ainakin olohuoneessa, villakoirilla kun on yleensä hieman vaikeuksia merkin löytämisessä 😀 . Saa nähä miten käy huomenna ulkona. On se vaan jännä miten Ilon pystyi viemään tuonne ”kylmiltään”, mutta Pupulle tarttisi varmaan parin vuoden tokoharkat. Pupu varmasti innoissaan tekisi, mutta se omistajan vieressä pysyminen ei ole mitenkään varmaa, kaikki muukin kun on niiin ihanaa. Lisäksi koira juoksee niin laajoja kaaria verrattuna pieneen Iloon, että se ehtisi hetkessä vaikka minne. Mutta nälkä kasvaa syödessään… tätä lisää 😀
Kyllä minä taas mietin tänään, että mukavat koirat on meille osuneet. Juurihan mulla oli Pilvi ja nyt onkin jo kaksi koiraa. Ei ihan heti uskoisi, että kysymys on 8½kk ja 6kk ikäisistä pennuista kysymys. Niin kilttejä ja kuuliaisia nämä tytöt ovat, esimerkiksi lenkillä. Ihan kuin jo vanhempien koirien kanssa kulkisi. Ja niin nättejä, ihan silmä lepää. Jotenkin miellän tän kaksikoksi Pilvi ja Wilma, joskin tämä kaksikko on hyvätapaisempi ja väri on vaihtunut 😀 .
Tänään oli kuuma päivä ja Pupulla tuntui olevan tosi kuuma. Tukkaa sillä on tietysti paljon, mutta kun ei neiti malttanut olla paikoillaankaan. Ilo oppi tänään hyppäämään kehoituksesta syliin. Palkaksi sai pusutella ja olla hetken sylissä. Wilma aikanaan osasi myös tämän.
Tässä muutamia kuvia tytöistä tänään, kotisivutkin saan ehkä jossain välissä päivitettyä, hieman oli ongelmia sen kanssa.
Meilläkö kokoeroa?
Lässähtänyt koira.
Tytöistä otettiin kuvat. Turkeille en tehnyt mitään, mitä nyt Pupua vähän karstalla vetelin. Tukkaa on sillä ihan kamalasti. Nämä nyt on toivottavasti viimeiset kuvat tässä trimmissä, kahden viikon päästä on jo ehkä lyhyt peppukarva. Huvittaa vaan tuossa Pupun tukassa, että se on pidempi kuin villakoirillani on koskaan ollut. Miten tässä nyt näin kävi? Munhan ei pitänyt jaksaa pitää isovillaa näyttelytukassa??? Pupu otettiin pelkäksi kotikoiraksi, ei missään nimessä näyttelykoiraksi 😀 Ja nyt mä sitten ravaan sen kanssa näyttelyissä pitkässä tukassa… Lapset taitaa olla sen verran isoja, että mulla on aikaa puljata tukan kanssa… Mähän tartten kohta oikean näyttelyvillan 😀
Ilo täytti tänään puoli vuotta. Muistan kuin eilisen päivän, kun istuin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja kasvattaja toi Ilon sinne kantokassista. Kassista tuli ulos todella kaunis, musta valkoinen ja aivan hirvittävän pikkarainen harjakoira. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Siitä alkoi yhteinen taipaleemme, johon on liittynyt aivan uuden opettelua, harjakoiran turkki kun olikin täysin erillainen kuin villakoiran, harjakoiran luonnekin on erinlainen . Ilo on puolivuotisen elämänsä aikana oppinut sisäsiistiksi, kiltiksi ja kuuliaiseksi koiraksi, jolla on vahva oma tahto. (jonka saa murrettua nakinpaloilla 😀 ). Ilo osaa myös istua ja seistä käskystä, pysyä paikallaan ja seuraamisen alkeet. Ilo osaa myös tulla luokse kutsuttaessa ja tosi kovaa jos on herkkuja tarjolla. Kaiken kaikkiaan Ilo on ololut hyvin helppo pentu, käyttäytynyt hyvin aikuismaisesti alusta asit, mitä nyt pauhaa Pupun kanssa. Tytöt tasapainottavat toisiaan, Pupu on se menevämpi ja touhotin, Ilon ollessa harkitseva ja rauhallinen. Nytkin nuo kaksi makaavat Ilo Pupun kainalossa, pää Pupun tassulla… Otimpa siitä kuvan ja laitan tuonne loppuun ( ja ihmettelen taas miten Ilo tuossa kuvassa näyttää kaksinkertaiselta!! Ei se noin iso ole).
Huomenna Ilo on puoli vuotta ja tänään oli pesupäivä ja kuvasin koiran samalla kun oli niin nättinä. Huomiseksi neiti on kumminkin ehtinyt pyöriä hiekassa ja turkki on täynnä roskia 😀 . Ihan kuin neiti ois saanut vähän jalkaa ja mittaa tai jotenkin hoikistunut tai kaula pidentynyt. Mutta niin pikkarainen tuo neiti kumminkin on, tuskin nyt paljoa siitä 23cm:stä venynyt.
Ilolla on hassu tapa. Pihalla neiti popsii voikukkia! Normaalistihan koirat syövät heinää mutta Ilo on erikoistunut voikukan lehtiin. Olen sen antanut rauhassa niitä popsia, terveellisiähän ne on, mutta samalla mietin puuttuuko ruokavaliosta jotain kun noin hassuja popsii. Pupun olen joskus nähnyt myös niitä maistelevan, mutta popsiminen ei ole niin määrätietoista kuin Ilolla, joka syö niitä aina pihalla ollessa eli monta kertaa päivässä.
Tänään oltiin katsomassa Leevin jalkapallo ottelua kehän laidalla. Pupu on selvästi rauhoittunut, pikkasen purnasi vinkumalla, mutta muuten jaksoi odotella sen vajaan tunnin. Eikä kentällä potkitut pallotkaan saaneet koiraa sekoamaan, kuten ennen. Mutta olemme saaneet tilalle jotain aivan muuta… eli märköiän! Eli hysteerisiä pelkokohtauksia aivan tuttuja asioita kohtaan. Kuuluu kuulemma ikään. Tänään pelotti jalkapallo katsomossa ollut vanhempi mies, rullaluistelija, pihoilla haukkuneet koirat, trampoliinilla ollut lapsi jne. Koira saa mörön nähdessään haukku ja paniikkiryntäyskohtauksen, eikä kuule eikä näe mitään. Yritä siinä sitten olla, kuin asia olisi maailman tylsin… Näihinhän ei saa reagoida, jottei koira ala todenteolla pelät.
Ilo on saanut viikonloppuisen murina episodin jälkeen tipautuksen arvoasteikossa. Neidiltä kiellettiin mun kyljessä kyhnyttäminen, Ilo kun ois 24h mun kainalossa. Nyt ei ole enää asiaa sänkyyn tai sohvalle, joutuu olemaan ihan koirana lattialla ja pehmeissä koiran pedeissä. Syliin pääsee vain silloin kun minä haluan, eikä silloin kun silmät kosteina minua vasten tapittaa (ja voi että on vaikeaa olla ottamatta 😀 )
Kyllä huomaa ettei meillä ole tyttölapsia. Mä sitten laittelen mun koiratyttöjen tukkia. Pupulla siitä saa jo taidetta kuten kuvista huomaa…
