Hälytinkoira

Posted on

Kännykkäni hälytti jotain kalenteriini tallentamaani asiaa, en jaksanut nousta, joten kohta kännykkä aloitti uudestaan. Sitten alkoi sydäntä särkevä ulina, oli pakko mennä katsomaan ja mitä löysin. Ilo istui kännykän vieressä ja ulisi kuono kohti kattoa 😀 Ajatteli varmaan, että tulkaa nyt hemmetti sulkee tää piipittävä vehje.


Takkutukkaa

Posted on

Pupu kävi taas treenaamassa agilityä. Koira on alkanut saada jujun päästä kiinni. Muutaman kerran yritti lähteä leikkimään muiden kanssa, mutta tiukalla ei:llä ja namin näytöllä koira palasi jatkamaan hommiaan. Kuuma ilma verotti koiran voimia ja keskittyminen hieman herpaantui. Ongelmana on lähinnä esim. putken jälkeen esteelle irtoaminen. Koira ottaa aina kontaktin ja palaa sivulleni, kun sen pitäisi jatkaa suoraan seuraavalle esteelle. Ei auttanut vaikka annoin koiralle ohjeita jo sen ollessa putkessa. Koska kouluttajaa ei ollut tänään paikalla, yritin soveltaa itse. Putkesta tultua näytin makkaraa kädessä ja heitin sen esteen yli, näin koira lähti parhaiten eteenpäin. Kokeilin myös targetin kanssa, mutta jostain syystä se ei toiminut niin hyvin.

Ison koiran toimiessa on vaan syytä itse olla todella nopea. Pitää ehtiä putken päähän ennen koiraa=mahdotonta 😀 . Peikon emännän Raijan auttaessa harjoittelimme koiran lähetystä esteen yli ja sen perään itsenäisesti putkeen. Ensin harjoiteltiin pari kertaa target putken päässä. SItten kun piti mennä esteen yli putkeen, jäi koira katsomaan minua, että mihis mamma jäit nakkeinesi. Ei auttanut vaikka Raija huuteli putken takaa. Vaihdoimme osia ja Raija lähetti Pupun mun huudellen putkeen ja koira toimi. Pari kertaa näin ja vaihdoimme minut taas lähettäjäksi. Sanoin, että joko tämä on villakoira ja oppi 3 toistosta tai sitten se on pöljä. Itse epäilin tuota pöljää, kun villakoirat kuullusta viisaudestana huolimatta ovat tai ainakin heittäytyvät pöljiksi (ettei tartte rasittaa itseään). Mutta koira meni kuin unelma esteen yli ja putken läpi targetille. Tässä vaiheessa mun piti olla pinkonut kahta sataa esteen ohi ja putken vierustaa palkkaamaan koiraa lisää targetille. Hiki siibnä pukkas, huono kunto emännällä.

Ilon juoksut etenee. Erikoisinta siinä on, että Ilon nisät on suurentuneet aivan valtaviksi. EN muista koskaan että juoksun aikana ois näin nisät nartuilla turvonneet, yleensä vasta valeraskauden aikana. Mahaa silittäessä voi selkeästi laskea koiralla olevan 9 nisää, joista kaksi ylintä etujalkojen välissä on hieman pienempiä, mutta silti hyvin tunnettavissa.

Pupun tukka aiheuttaa harmaita hiuksia. Pupu haluaa väenvängällä nyörivillakoiraksi. Olen yrittänyt niputtaa niskatukan etutukan tapaan, mutta tuloksena on takkupallo alimman kumpparin alle. Jos tukka on auki, se takuttuu pannasta silloinkin. EI taida auttaa kuin tihentää pesua. Tai sitten niputtaa takatukkaa pienempiin nippuihin…


Seksihulluharjakoira

Posted on

Mä en muistanutkaan millasta on olla juoksusen nartun kanssa. Eilen alkoi Ilon keimailu Pupulle. Häntä sivussa kulki Pupun edestä uudestaan ja uudestaan, mutta Pupua ei kiinnostanut. Tänään on sitten Ilo nylkyttänyt urakalla maassa makaavaa Pupua. Pupu luulee leikiksi ja makaa lelu suussa selällään alla… Ilo on ihan mahoton, kieltäminen ei auta yhtään. Ja Pupu on ihan pihalla mikä on homman idea, vauva kun on vielä. Lenkilläkin Ilo on alkanut katsomaan muita koiria sillä silmällä ja uikuttaa perään, nyt ei uskalla yhtään pitää koiraa irti, saati pitää vahtimatta pihalla.

Nyt täytyy todeta, että Ilo syö ruokaa… Mutta ei mitään omiaan tai kallista ruokaa, ne jää kuppiin, vaan Friskiessin Mini Menuuta. Ostin mielenkiinnosta yhden pienen pussin ja nyt on jo useamman päivän tuo ruoka uponnut hyvällä ruokahalulla. Olen yrittänyt laittaa kuppiin myös muuta nappulaa, mutta ei, niihin ei kosketakkaan. Pupu syö sekalaista, eli kaikkia jämä nappuloita: nutron lammas&riisiä, hauhauta, natural menuuta, Friskiessiä… AInoana ruokana nappulat ei ole, vaan molemmat saa lisukkeita kuppiin. Eli maksalaatikkoa, pedigreen koiranmakkaraa, koiran valmisrisottoa, meidän ruokien jämiä sekä pari kertaa viikossa Oskarin liha ja mahapullia raakana. Jos annettu ruoka ei kelpaa, otan vaan tyynesti kupin pois, ehkä ensi kerralla maistuu paremmin. Nyt kun Ilo syö paremmin, on Ilolle ilmestynyt aivan uusi puoli, eli nälkä. Koira suorastaan hyppii vieressä, kun laitan ruokaa. Pupullakaan vehnä ei ole nyt (ainakaan vielä) tehnyt mitään, kuten ei kalaöljykään.

imgp2395.JPG
Ossi sai syntymäpäivillään kortin, jossa on kuvattu aivan kuin meidän Ilo ja Pupu!!
(Kortti on Jane Simmons c/o Cecilia Catchpolen: ”Moose and Nut go for a Walk”, www.artgroup.com)

imgp2397.JPG
Piti kuvailla myös Pupun palkintohyllyä. Takana kuvassa on edesmennyt kääpiömme Wilma, Jouko Huovisen kuvaamana.

imgp2398.JPG
Ja tytöt ei saaneet kauheaa sätkyä, kun laskin hyllynpäältä puudelin alas. Ilo olisi kyllä varmaan toivonut siitä sulhasta, niin iloisena meni vastaan. Pupua ällötti istua sen vieressä että sain kuvan. 😀


On se tainnut kasvaa

Posted on

Ilo nimittäin. Kaivelin kaapista pikkukoirien takkeja ja osui käteen Ilon ensitakki, meni vielä päälle, mutta ei tuo paljoa lämmittäisi 😀

imgp8581.JPG

imgp2392.JPG

Nyt on tullut todettua, että Ilo inhoaa sadetta. Ulos ei mennä ilman haalaria ja märälle meno on todella tuskaista. Ekat metrit saa lähinnä raahata nelipistejarruttavaa koiraa perässä. Kun jalat on kastetuneet, niin sitten neiti suostuu kävelemään. Pupua ei märkä, sade tai mikään haittaa.

Pupun aivastukset on hävinneet, kun jätin kuonopannan pois. Nyt Pupulla on ollut ohut kiristävä panta ja sillä olen saanut sen hyvin hallittua. Ainut ongelma on, että oli panta mikä tahansa, niin karvat kiertyy ja takkuuntuu kosteina (sateesta) sen ympärille ja panta ei meinaa irrota. Nyt pitääkin etsiä mikä ei takuttaisi ja kuluttaisi turkkia. Mielipiteitä tuntuu olevan yhtä monta kuin käyttäjääkin. Kaverini valtava tukkaiset keskarit käyttävät hyvin ohuesta ketjusta tehtyjä puolikiristäviä pantoja, osa suosii pyöreitä nahkaisia puolikiristäviä (tämmöisen kohtuu paksu ketjuosa meillä kulutti tukan), joillakin on hurtan pantoja. Vaihtoehtoja meiltä kotoakin löytyy vaikka millä mitalla… Nyt on todella tuo täyskiristävä panta, joka on ohutta ketjua, panta on pitkä ja takaraivossani kaikuu entisajan varoitukset, että pitkä kiristävä panta kuluttaa tukkaa. Meiltä löytyy myös lyhyempi, mutta sen repiminen päästä pois on hankalaa… Pupu vouhottaa niin, ettei panta pysy ikinä paikallaan lenkin ajan (siis jos kammalla tekee pannalle kolon). Itse tykkäsin puolikiristävästä vinttikoirapannasta (leveä kaulaosa), jossa nahkainen kiristysosa, mutta se on aavistuksen liian iso ja koira pääsee siitä karkuun (pari kerta jo livistänyt) 🙁 . Pitää jatkaa testailuja.


Kaatosade ja turkki vaihtaa väriä

Posted on

Lähdin tänään pissattamaan tyttöjä kun ei satanut. Pääsin roskakatoksen kohdalle (25m ovelta) ja yhtäkkiä alkoi sataa aivan saavista kaatamalla. Nopeasti päättelin, ettei tytöt tässä kaatosateessa pissaa ja äkki pinkaisu kotiin. Lyhyestä matkasta huolimatta olimme likomärkiä kun pääsimme kotiin… Koko piha lainehti tuon kaatosateen takia. Ilo raukka oli aivan kuin uitettu koira, sillä menee vesi heti turkista läpi. Pupun pöyhkeä tukka ei niin nopeasti päästä vettä lävitseen. Pallerot jaloissa on kätevät, ne kerää kaiken kuran itseensä ja vain ne tarvitsee suihkutta 😀

imgp2352.JPG

imgp2346.JPG

imgp2348.JPG

Illalla sitten pesin Ilon, kun oli niiin rapanen tuon juoksemisen jälkeen. Föönatessa sai huomata, että turkissa kasvaa paljon hyvin vaaleita karvoja (valkoinen/vaalean harmaa). Niitä on paljon ympäri turkkia, mutta selästä ne lähinnä huomaa. Harjakoirathan voi vaihtaa väriä koko ikänsä, joten saa nyt nähdä muuttuuko Ilon väri vai onko nuo vain yksittäisiä.

Ilmoitin molemmat tytöt 13.7.2008 olevaan Rantasalmen näyttelyyn ja laitoin tummenetulla näyttelyosioon, niitä näyttelyitä, joihin olen ainakin nyt suunnitellut meneväni, ainakin toisen kanssa.

imgp2362.JPG

imgp2382.JPG


Agilityharkoissa

Posted on

Tänään oli sitten Pupun vuoro mennä agilitykentälle, Ilo joutui juoksun takia jäämään kotiin. Kuten oletettua oli sai Zelda-harjakoira haukkukohtauksen Pupun nähdessään, ei auttanut vaikka yritin selittää Zeldalle, että Pupu on ylikasvanut harjis, paljan pylly ja kaikki 😀 . Pupuakin vähän haukututti epävarmuuttaan, pelottavia pieniä harjakoiria ja vielä monta…

Agilityssä koirat pidetään täysin irti ja tuolla Pupu oli nyt elämänsä ekaa kertaa irti toisten koirien keskellä. Tokossa kun on aina pidetty koirat hihnoissa. Varoitin kaikkia muita, että Pupu saattaa tehdä laajoja kaaria, kuten Pilvi aikanaan. Mutta hyvin meni! Vain kerran Pupu meni leikittämään yhtä harjakoiraa, kun hypäytin sen esteen yli suoraan harjista kohti. Siitäkin selvittiin nopeasti. Pidin Pupua aika paljon irti, mutta hetket jolloin ei ollut kontaktissa pidin niskatukasta kiinni.

Tänään harjoiteltiin keppejä. En vielä Pupulla tehnyt nurjalta puolelta ohjausta, kuten muut vaan ihan samaa tein kuin Ilolle viimeksi. Eli ensin nakin heitto ja sitten keppien välistä (punaisen takaa nami). Pupu sai nopeasti jujun päästä kiinni, joskin keskittyminen herpaantui viimeisillä kepeillä. Tein näin kun en ollut päässyt kepeille omalle kentällemme ja kepit oli vielä Pupulle vieraat.

Kokeilin myös putken läpimenon, Pupu kun ei ollut sitäkään nähnyt. Targetti toiselle puolelle ja kappas, siitä koira sukelsi nakkeja hakemaan. Ihan käsittämättömän luottavainen, putkeenkin tosta vaan. Ilohan meni heti, mutta se todella tekee nakeista mitä vaan 😀

Sitten harjoiteltiin hyppyesteen siivekkeen kiertoa ja hyppäämistä takaisin tullessa. Targetilla Pupu oppi nopeasti kierrä -käskyllä kiertämään siivekkeen ja palamaan takaisin saamaan nakkia. Kiertäminen onnistui myös ilman targetti, heittämällä nakkia ja ilmankin.

Sitten olikin se vaikein. Piti koira laittaa putkesta, hypäyttää esteen yli, ottaa haltuun esteiden välistä ja hypäyttää 90 asteen kulmassa olevan esteen ympäri ja yli ja siitä vielä eteenpäin. Haltuunottoja oli kahta erillaista ja toisessa oli mutkaputki (josta ei nää läpi). Pupulle oli sama kumpi putki se oli, molemmista läpi. Vaikein oli mulle ohjaus, Pupu ois menny, jollen itse olisi ollut totaalisen myöhässä. Hiki virtasi kun yritin pinkoa tarpeeksi kovaa ja antaa käskyt ajoissa… Kyllä se lopulta jotenkin meni. Tässä huomasi kuinka erillaista on ohjata rauhallista ja kärsivällistä Iloa, verrattuna isoo Pupuun, joka ehtii hetkessä vaikka minne.

Lopuksi otin harjoittelua kahdella esteellä. Lähetin Pupun esteen yli nakkia heittäen, kutsuin siivekkeen reunasta ja lähetin taas toisella puolella olevalle esteelle nakkia heittäen. Tätä oli Ilon kanssa viimeksi. Kokeilin myös ilman nakkia, mutta Pupu ei hypännyt ensin kun ihmetteli, miksei nakkia lentänyt, ennenkuin ymmärsi, että sen sai hypyn jälkeen minulta. Otin vielä esteen kiertoa ja huomasin pattereiden alkavan hyytyä. Koira toimi jo aika hitaasti, ei 200 lasissa 😀 . Lopetimme sitten siihen.

Tuntuu, että tämä on Pupun laji enemmän kuin toko. Pupu sai vapaammin toimia mutta toimi paremmin. Koira pysyi hyvin kontaktissa, eikä aikaa jäänyt ei toivottuun käyttäytymiseen, kuten toisille räkyttämiseen ja hihnassa sinkoiluun (kun ei ollut ees hihnaa). Koira nautti toiminnasta kanssani, teimme yhdessä. Pupulla olisi ainakin virtaa tuohon lajiin. Pupu tuntuu oppivan myös käsittämättömän nopeasti mitä haluan ( nuo makkarametodit on niin hyviä). Kumpa vaan pääsisi johonkin tuota harrastamaan, on vaan nuo kurssit aina täysiä 🙁 . Tietty voi itsekseenkin kyädä seuran esteillä, mutta ohjattua koulutusta tarvitsisi.

Ehkä ensi kerralla osaan ottaa tarpeeksi nakkeja, niitä nimittäin kuluu todella paljon. Viimeksi oli ilolle yksi nakki ja se loppui kesken. Nyt oli Pupulle 5 nakkia pilkottuna ja ne loppui kesken 😀

Tuntuu, että toisina päivinä tulee tekstiä enempi, niinkuin tänään taas kaksi pitkää kirjoitusta…


Ruokinnasta edelleen

Posted on

Olen selaillut paljon sivuja koskien koiran ruokia ja ruokintaa. Mielenkiintoista oli kun googletti sanoja luppa ja ruoka. Semmoista tunteen paloa oli ko. ruokaa kohtaan. Toiset on syöttäneet sitä koirilleen hyvällä menestyksellä josta toiset sai vettä myllyynsä haukkuen ruuan maanrakoon. Heidän mielestään lupan syöttäminen oli lähinnä kuin myisi sielunsa saatalle. He toistelivat näitä argiumenttejä, mitä minullekkin on aikanaan opetettu. Koiran ruuassa pitää olla lihaa vähintään se 30 % jne… Ja kuinka huonoa ruoka on jos siinä voi olla nokkia ja sulkia. Jäin miettimään, että onko se huono? EI susi luonnossakaan sisäfilettä syö ja barffissa on juuri tärkeää syöttää raaka liha kaikkinensa. Aikanaan ennen erllaisten koiranruokien rantautumista, jotkut isojen rotujen kasvattajat suosittelivat luppa+lihaa, koska isojen pentujen ruokaa ei ollut olemassa ja tuo tarpeeksi laihana tarjosi pennuille hitaan ja tasaisen kasvun.

Sitten löysin kuningaskuluttajan erittäin mielenkiintoisen artikkelin LINKKI ARTIKKELIIN. Siinä eläinlääkäri selittää, että koirat voisi syödä vaatimattomamminkin eli tulisivat toimeen noilla laihemmillakin muonilla. Hän ei nähnyt eroa eläinkaupan ja ruokakaupan ruuilla, molemmat täytti koiran proteiinin ym tarpeen. Eriasia on sitten miten huonolaatuista proteiini halvoissa on ja pystyykö koira sitä miten hyödyntämään. No en silti jaksa uskoa, että kalliimmat muonat olisi niin kaikkivoipaisia. Kun firma haluaa ruuista hyvät katteet, ei se sisälläkään välttämättä sitä kaikkein parasta.

Tätä miettiessä törmäsin seuraavaan mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa mollattiin kaikki nappulat pelkkänä ruokana LINKKI SIVUSTOON. Että koira on lihansyöjä ja tarvitsee raa’an lihan entsyymejä ym voidakseen hyvin. Juuri kun on keksinyt, että jotkut markettiruuat voisikin toimia, pitäisi olla syöttämättä nappuloita lainkaan 😀 .

Faktaa on, että koiranruokintaa ohjailee suuret koiranruoka yritykset, joiden tarkoitus on tehdä voittoa. Minä ruokkijana olen näiden aivopesemä ja ehkä koiranruuan kanssa uusavutonkin, en osaa enää valmistaa koiranruokaa, vaan se on saatava helposti säkissä. Ei jotenkin näe metsää puilta. Meillä ei pahemmin syödä ihmisten keskuudessa eineksiä ja pyritään muutenkin puhtaaseen lisäaineettomaan ruokaan. Sitten koirani popsivat keinoaineilla kyllästettyä nappularuokaa :. Joskin, koiramme syövät ”parasta” ja kallista nappulaa, toisin kuin me, emme syö sisäfilettä 😀 .

Barffiahan meillä söi Pilvi aikanaan ja voi hyvin kunnes munuaiset meni. Munuaissairaalle lihaisat ruuat on huonosta ja ihmettelin vaan kun ruoka ei maistunut lain. Loppuajan koira söi Pedigreen koiranmakkaraa ja voi sillä paremmin kuin barffilla (mutta en tiennyt, että munuaiset oli jo tuolloin hyvin tuhoutuneet ja vähälihainen makkara oli hyvästä sille). Barffilla ulosteiden määrä oli hyvin niukka ja niistä ei jäänyt maatuessaan valkoisia pökäleitä pitkin nurmikkoa vaan ne maatuivat hyvin nopeasti ja katosivat vain. Nappuloilla en ole ikinä päässyt niin vähäiseen kakkaan. Kun isovilla kakkasi kääpiön verran… Koiran käytöshäiriöt mm. pimeän pelko hävisivät ruokinnalla ja vehnäherkkyys hävisi myös. Enää ei haitannut satunnainen tippunut leipäpala. Mutta silti jäi kaivertamaan tämänkään ruokinnan kaikkivoipaisuus.

Uskoisin, että koiralle olisi parasta, ettei niin tuijotettaisi sitä pussinkylkeä. Tykkäsin myös barffin tyylistä, ettei päivässä tarvitse saada kaikkea vaan pidemmällä aikavälillä, esim. viikossa. Ehkä järkevintä olisi yhdistellä vähän sitä ja vähän tuota eli kallista nappulaa, halpaa nappulaa, kotiruokaa, raakaa lihaa, vihannessoseita, raakoja luita ym… Jos ei yhdestä saisi kaikkea, niin toinen täydentäisi sitä. En usko että näin saadaan vahinkoa aikuiselle koiralle, kun ruokinnan peruspaalut on kumminkin kunnossa. Pennun ruokinta on asia erikseen, sen kanssa pitää olla tarkkana. Mutta voiko koiranruokinta olla näin mutkikasta? Enhän mä mieti lastenkaan ruokia näin tarkkaan, saati syöttäisi niille tasapainoitettua kuivanappulaa, vaikka siitä saisi kaikki. No ihminen on erillainen, koira tarvitsee eri aineita kuin ihminen, mutta ei se ruokinta silti voi olla niin mystistä.

Ja kaikki tämä vain sen takia, että Ilo paastoaa edelleen 😀 . Kokeilin eilen piruuttani antaa sille tekemiäni vohveita, monet koirathan syö tuommoisia herkkuja mutta ei, ei meidän Ilo. Söi vähän ja jätti loput siihen… Mietin, että paastoaako se todella 3 viikkoa juoksun takia? Sehän katoaa näkyvistä ennen sitä. Ai mutta, nakeillahan se eläisi ja kinkulla, mutta jostain syystä se ei nyt saa niitä 😀 Ilon aamuruoka oli noin 10 Natural Menu nappulaa, mittasin nimittäin jäljelle jääneen ruuan ja desin mitasta tuskin huomasi mitään hävinneen. Pupuun tuntuu uppoavan tasaisesti kaikki mitä eteen laittaa, tänään nappulacoctailia (nutro, hauhau, natural menu, royalcanin jämät)


Juoksua ja harjoitusta

Posted on

Ilon juoksuaika on ainakin tähän mennessä mennyt todella helposti. Pöksyjä ei ole tarvinnut pitää ollenkaan. Neiti ilmeisesti pitää itsensä niin sisitinä, ettei minnekkään ole jäänyt jälkeäkään. Alun masennuskin on häipymässä, joskin jotain kipuja on kai, kun tänään venytellessään selällään lattialla alkoi hetkeksi kiljumaan.

Targetin treenaus sujuu, mutta huvittavaa huomata miten erillaisella intesiteetillä koira työskentelee. Ilo tekisi mitä vaan nakeista/kinkunpaloista. Pupu tekee myös reippaasti, mutta se järjetön ahneus puuttuu. Niimpä target on välillä hukassa vaikka se on vajaan metrin päässä tai no tyypillistä puudelia 😀 . Heitot ja nakkikuljetus tuntuu toimivan molemmilla, mutta tässäkin Ilo toimii mielettömällä innolla (herkkuja kohtaan). Toki pieni koira tuntuu nopeammalta ja ketterämmältä, koska joutuu ottamaan enemmän askelia. Huomenna onkin sitten Pupun eka treeni harjakoirien keskellä, saa nähä miten hullun käy…