Naomi kiittää ja kumartaa onnittelijoilleen, mutta olisi toivonut pieniä nakkipaketteja myös 😀

Uni on houdini, mutta ei onneksi kauaa. Olen yrittänyt pitää koiria terassilla jo siksi, että nurmikko kasvaa taas pirullisen huonosti, eikä kestä takapihalla Pupun rymistelyä (sivupiha on parempi, siksi siellä yleensä leikitäänkin) ja ettei Uni istuskele/makaa vielä kylmässä maassa. No yhtäkkiä Uni alkoi ilmestyä suljettujen pottien takaa pihalle. Se puikahti terassin aitojen läpi, kohdista missä oli takana portaat tms hyvä alusta etutassuille. Tilkitsin ne kohdat ja silti koira ilmestyi… No se oppi menemään myös kohdista missä oli korkeampi pudotus. Ei auttanut kuin purkaa esteet ja antaa sen mennä niistä kohdista, missä ei ole pudotusta. Näppärästi neiti kulki sitten mielensä mukaan molempiin suuntiin. Onneksi on varmaan, ettei neiti siitä enää kauaa mene.

Huomaa, että kevät tullut. Kaikilla isoilla neideillä on haukku herkässä pihalla, kun ohikulkijoita on hyvillä säillä paljon. Jatkuvasti saa olla kieltämässä ja komentamassa, ettei revohka pidä hirveää meteliä. Pikkuhiljaa se alkaa onneksi kaaliin menemään ja varmasti kesän koittaessa ovat jo tottuneet, että ihmisiä taas liikkuu enempi.

Uni on saanut lempinimen Möykky. Käsken usein Jani katsomaan sisälle mennessä näkyykö mustaa Möykkyä. Uni nimittäin painelee yksin sisälle nukkumaan ja on hieman vahdittava milloin neiti herää ja on pissahätä. Nukkuessaan Uni on vain pieni möykky jossain nurkassa…

Tänään myös keittiöstä löytyi liikkuva koiransänky, joka piti ärinää. No sisältä löytyi pieni musta villakoira.