EIlen Uni ei ollutkaan mukana, mutta tänään oli Kontulan matseissa. Koira istui kärsivällisesti katsomossa vaikka ihmiset katsomossa huusivat, taputtivat käsiään ja käyttäytyivät vähintäänkin kummallisesti. Koira on ihan eri maata kuin Pupu aikanaan. AInut ihmetyksen aihe, oli juuri kävelemään oppinut lapsi. Uni olisi kauhean mielellään mennyt leikkimään pikkutytön kanssa.

Uni kävi myös kastelemassa tassunsa meressä, kun pelien välillä kipaistiin Vuosaaressa meren rannalla. Eipä uiminen innostanut, lähinnä piti vain yrittää mussuttaa kaikkea rannalla olevaa.

Innokas pelin seuraaja… Taisi tulla maali.

Meren rannalla pelien välillä.

Kotona sitten liotin ja pesin Ilon. Liotin siksi, että sain kovettunutta rupea irti niskasta. Niska näyttää jo paremmalta ja karvattomalta… No eiköhän nuo karvat tuosta takaisin kasva ennen pitkää, ihan hassulta pallopäältä näyttää nyt 😀 Ja kun nyt on näyttelytauko Ilolla, niin se iskee aina Naomillekin. Niimpä sitten uskaltauduin kokeilemaan mitä käy Naomin korville, jos niitä keventää. Siitä tule mielettömän hieno. Ihan hassua, että Naomin korvat nyt nousee, mutta hyvältä se silti näyttää. Nyt pitää sitten opettaa pitämään korvat pystyssä namin  nähdessä, kuten Ilokin on opetettu… Ehkä Naomi sittenkin pääsee Pupun ja Unin matkaan ja mä säntäilen kehien välillä…