Kevättä, aitausta ja synttärit

Posted on

Kevät koitti lämpinänä, mistä harjakoirat tykkää erityisesti. Koirat paistattelevat auringossa grillaten. Ilo onkin voinut olla ilman vaatteita lämpimimpänä aikana, mutta herkästi se palelee ja päällä pitää olla edes ohut mekko. Koira on laiha edelleen, ihan tolkuttoman laiha. Isäntä kyseli onko matokuureja annettu, että olisiko laihuus sitä, joten varmuuden vuoksi annetaan nyt sekin. Ilo syö tupla annosta raakaruokaa ja saa nyt lisäksi vielä rasvaisia ihrapaloja luiden kera. Odottelen edelleen tuloksia allergioista, jos niitä ei kohta tule, niin joudumme eläinlääkäriin tuon laihuuden kanssa.

Pihallekkin on saatu väliaikaista aitausta koirille, niin ei tarvitse olla koko ajan vahtimassa. Ilo nimittäin hilpasee hakemaan välipalaa, jos silmä välttää, fasaanin muodossa siis. Niitä kun kävelee ihan tuossa tarjottimella pihassa.

Vielä viimeiseksi, ONNEA NAOMI 6 vuotta tänään! Uskomatonta, että tuo neiti saapui meille 3,5 vuotta sitten ja on täydellisesti valloittanut meidät kaikki ihanalla luonteellaan. Kiitos Maarit tästä neitokaisesta, ehkei se ole se näyttelykehien kirkkain tähti, mutta lemmikkinä voittamaton.

dsc_0682.JPG
Edellisessä kodissa haaveilin valkovuokoista pihamaalla ja yritin saada niitä kasvamaan tuloksetta. Nykyinen pihani on täynnä ihania valkovuokkoja!

dsc_0703.JPG
Koirien väliaikaisaitaus, kunhan saadaan koko takapiha aidattua.

dsc_0739.JPG
Laiheiini.

dsc_0741.JPG
Villakoiralle tämmöinen laihuus voisi olla ihan normia, mutta harjakoirat on malliltaan punkerompia ja Ilokin on aina ollut paljon tanakampi.

dsc_0747.JPG

2011-04-26-luontoa.jpg
On se joskus ollut paksumpikin… (kaksi ekaa on kuvia viime kesältä)

dsc_0677b.jpg


Poikien kanssa juoksemassa

Posted on

Nyt kun on kauniit ilmat, niin käytiin Jaanalla juoksemassa. Aslan ja Pupu riehuivat ja innostuipa Lalikin välillä vanhan leikkikumppaninsa matkaan. Joskin pojilla oli pääosin ihan muut mielessä Pupun kanssa kuin viattomat leikkihetket. Pupu hölmö kun ei tajua yhtään mitä pojilla mielessä, juoksi vaan onnessaan 😀 .

Naomi kulki pihalla omia polkujaan ja Ilo istui pääosin rapuilla vahtien, että kukaan ei koskekkaan hänen takapäähänsä kylmällä nenällä!

dsc_0430.JPG
Pupu on solmussa.

dsc_0455.JPG
Tänne ei pojat pääse.

dsc_0494.JPG
Leikkimässä Lali ja Pupu, Aslan yrittää mukaan.

dsc_0496.JPG
Tota joo…
😀

dsc_0526.JPG
Naomi kulki omia polkujaan.

dsc_0516.JPG
Lali liehittelee Pupua ja näyttää komealta.


Ja siitä se ajatus sitten lähti…

Posted on

nimittäin heinäkuun Tuusulan näyttelystä… Että jos Pupun sinne veisi. Ilman kaljuperse continetal leikkausta ois ollu aika turha, kun on haalistunut niin ajelluista kohdista, joten ei muuta kuin trimmeri laulamaan. Nätti tyttö tuli vaikkakin vielä puuttuu reippaasti tukkaa, mutta vauhdilla se näyttäisi taas vaihteeksi tulevan.

Naomin ilmotin kuukauden päähän koiranäyttelyyn Helsinkiin. Saa nyt nähdä suostuuko neiti sitten liikkumaan vai ei. Tukkaa on aika vähän, mutta mennään ihan harjoittelumielessä. Nyt vaan pitää kinkulla treenata ahkerasti.

dsc_0247.JPG

dsc_0317.JPG

dsc_0319.JPG

dsc_0348.JPG

dsc_0357.JPG


Uni kehiin

Posted on

Pääsen vihdoin kehässä pyörähtämään, mutta tällä kertaa kera Unin. Liisa ei pääse Unia viemään Lahden näyttelyyn, niin teemme pääsiäisen perheretken ja käyn kiepauttamassa Unin kehässä. Nyt kyllä alkoi näyttelyjalkaa kolottaa ja haluis päästä jo muidenkin kanssa kehiin, joskin ei noilla taida tukat riittää vielä mihinkään. Kuukauden päästä olisi viimeinen sisänäyttely Helsingissä ja mietin riittäisiköhän Naomin tukka. Ja pelottaa kyllä esiintyisikö se edes vai olisiko se taas että eka kierros menisi ja sen jälkeen ei huvittaisi 😀 .

Ilon iho on nyt parempi, mutta satunnaisia oksenteluja on silti tullut. Olen nyt siirtänyt Iloa pikku hiljaa Murren murkinan sika-kasvis valmiille pötkölle, jos se sopisi sille, niin siinä olisi edes hitusen monipuolisempaa kuin kaali-possukuurissa. Tukka on lyhyt ja siälläkin pitää pukea paitaa, ulos enempi. Tuntuu olevan hyvin kylmän arkaa sorttia tuo neiti, kun tukkaa ei enää ole.

2011-04-09-naomi-kauniina.jpg
Naomin tukan kasvua joulukuulta lähtien… Jokohan se kohta riittäisi kehiin? (kuva suurenee napauttamalla kuvaa)


Pupan vuoro

Posted on

Se oli sitten Pupan vuoro käydä pesulla. Ja nyt se turkki on saatu kasvamaan, viimein… Tai ainakin kuvissa se näkyy kasvaneen aikamoisestikkin. Ehkä tässä joskus vielä mennään kehiin, jollei tuo ole jo ihan liian haalistunut ja kirjava. Coctinental malli (paljaspersepaviiani) antaisi hieman tuolle värille ehkä anteeksi, mutta turkin mitta ei riitä siihen aikoihin. Siinä kun pitää olla iso tuo etukarva.

dsc_9708.JPG

dsc_9725.JPG

dsc_9771.JPG
Harjoiteltiin myös kinkun perässä juoksua, jottei pää kääntyisi ihan vinoon juostessa (kun normisti vierellä Pupu menee tokoseuraamista, jossa katse on kohti kasvojani). Vähän meni kinkun kanssa jo paremmin.

dsc_9803.JPG

2011-04-13.jpg
Tämä suurenee napauttamalla kuvaa. On tukkaan tullu pituutta 🙂


Näyttelyyn…

Posted on

Taisi olla heinäkuussa, kun pyörähdettiin viimeksi kehissä Unin kanssa. Nyt huomasin Facebookista, että tänä kesänä on taas Tuusulan näyttely. Näyttelytauko on tehnyt hyvää ja pieni vipatus alkoi tuntumaan, että tuonne nyt ainakin mennään! Kun kehätkin on tuossa kilsan-parin päässä. Eri asia on, kenet saan kehäkuntoon heinäkuuhun mennessä ja kuka on terveenä. Molemmilla roduilla on laitettu italialaiset tuomarit, joten en ees tiiä ketä sinne kannattaa ilmoittaa. No leikkimielellä sinne kyllä kaikkien kanssa mentäis, kun eivät ole mitään superstaroja. 😀 Tosin, jos näyttelypaikka on sama kuin ennen, niin alustana on kivinen hiekkakenttä ja tiedän kokemuksesta, että Naomi ei kyllä suostu siinä kävelemään 😀 . ELi Ilppa tai Pupu, tai sitten molemmat ja kattoo lähempänä pääseekö ne molemmat kehiin…

 TÄSSÄ VIELÄ TUUSULAN NÄYTTELYN LINKKI

Pitää jossain vaiheessa alkaa kasata blogiinkin taas loppuvuoden näyttelykalenteria, jos siellä ois muitakin kivoja näyttelyitä tässä lähellä…


Talven huumaa

Posted on

Talon päädyssä alkaa lumet sulamaan ja siinä oli mielenkiintoiset kuvausolosuhteet. Pupu pinkoi tapansa mukaan, mutta niin innostui Ilokin pienistä pyrähdyksistä. Naomi tyytyi köpöttelemään sulan maan kohdissa, tietysti, kuka sitä nyt tassujansa kastaisi lumeen, jollei ole pakko 😀 .

Ruokailun osalta mennään samassa kuin tähän asti ja edelleen koirat hyvässä kunnossa, Ilostakin alkaa löytymään taas tuota vauhtia ja iloa. Annan ruuan yleensä iltaisin, yhdessä kasassa ja nyt alkaisi näyttämään siltä, että tyhjä maha aiheuttaa satunnaista oksentelua, niinpä päätin lisätä aamuun pienen ”aamupalan”. Koska raakaa on nyt syöty pidempään, päätin ostaa aamupalaksi possunkylkirustoa, jonka pilkoin pieniin paloihin. Näin koirat saa pienen lihaluu palan aamuisin. Mutta seuraillaan, mitä vatsat sanoo luusta tai no tuo on vain rustoa, että sikäli sulavampaa. Ruokamäärät on myös olleet varmaan himpun liian vähäiset, koska kaikilta koirilta on vähinnyt läskiä luiden ympäriltä, mikä toisaalta ei ole huono ollenkaan 😀 Toisaalta nappulat ainakin turvottivat noita harjakoiria, että nyt näyttävät sitenkin ohuemmilta. No luu aterian muodossa nyt pikku lisäys ruokavalioon. Pitää Pupulle varmaan hommailla jossain vaiheessa isompia luita, joissa on vähän enempi haastetta, jos se nyt sulattaa ihan ok tuon.

dsc_8878.JPG

dsc_8880.JPG

dsc_8888.JPG
Mä löysin tämmösen hienon kepin…

dsc_8889.JPG
Mut sit tuli toi yks ja pölli sen!

dsc_8902.JPG
Katolta lorisevaa vettä on tutkittava.

dsc_8912.JPG
Pupu menee…

dsc_8915.JPG
Ja Pupu tulee…

dsc_8920.JPG

dsc_8927.JPG

dsc_8948.JPG
Pikku aasi.

dsc_8961.JPG

dsc_8964.JPG

dsc_8983.JPG
Naomi pysyi tietysti kuivalla maalla.

dsc_8987.JPG
Naomi seisoi hetken, mutta en ehtinyt kohdistamaan kameraa, kun se jo lähti tulemaan mamin luo. Kyllähän kuvaamaan kyykistynyt ihminen tarkoittaa sitä, että rapsutuksia on tulossa 😀


Hyvältä näyttää

Posted on

Ilon iho näyttää edelleen hyvältä, mitään muutosta pahempaa ei ole tullut, vaikka satunnaisesti on saanut napattua pöydältä tippuneita murusia. Muutkin koirat on pikku hiljaa siirtyneet samaan jotta Ilo ei saa nappuloita varastettua niiltäkään. Naomi ja Ilo syö nyt raaka possu – raaka kaalisose sekoitusta (50%-50%), Naomille tosin pikkasen enempi terästettynä. Pupu saa myös joko kaalipossua tai sitten Murren murkinan sika-kasvismixiä, puolen kilon patukka on sille sopiva ruokamäärä tällä hetkellä. Murrea siksi, että siinä määrin mitä Pupu syö, saisi lihaa ja kaalia olla jauhamassa lihamyllyllä vähän väliä.

Jossain vaiheessa kun Ilon homma saadaan balanssiin, alan pikku hiljaa lisämään Ilon ruokaan mm. öljyn ja kalkin.

Pupu:
500g Murren murkinan sika-kasvis tai 5-6dl sika-kaalisose mössöä
silloin tällöin loraus piimää, öljyjä jne

Naomi:
1,5-2dl sika-kaalisose mössö
Kalkkia
silloin tällöin loraus piimää, öljyjä jne

Ilo:
1-1,5dl sika-kaalisose mössö

Edelleen on vaikea välillä uskoa, että meillä asuu nyt 3 rauhallista ja suht täyspäistä otusta. Lenkeillä tulee edelleen kiedottua hihnat kireästi käden ympärille ja otettua koirat tiiviisti sivulle ohitustilanteissa ja aina saa hämmästyä yhtä paljon, että a) kaikki kävelevät toisen koiran ohi, b) kukaan ei sanonut mitään. Joskus, vieraammalle koiralle,saattaa Pupu sanoa kerran vuh, mutta se on lähinnä sit siinä.

On myös outoa, että meille voi tulla ihmisiä kyläänkin ilman erityisjärjestelyitä. Koiria ei tarvitse sulkea ovien taakse tai karjua hiljaa olemaan. Ihminen voi vain kävellä sisään ja siinä se. Poikien kaverit saavat liikkua ihan rauhassa, eikä tarvitse pelätä, että isot koirat tulisi haukkumaan ja hyppimään rajusti päälle. Tietysti Pupu vähän innostuu, kun ihmisiä tulee, mutta se ei ole mitään verrattuna entiseen. Ja nyt saan yhdellä (tai muutamalla 😀 ) komennolla koiran menemään makaamaan omalle paikalleen sänkyyn ja pysymään siellä. Outoa… 😀 Tässä sitä vaan huomaa, miten paljon Uni vaikutti meidän elämään, ei Uni yksinään olisi ollut mikään ongelma, mutta kun se sai touhottamisellaan koko tämän muun porukan käyttäytymään ihan yhtä huonosti. Kahden ison hallinta oli aivan mahdotonta ja kun kaksi pienempää vielä rutistui aina alle.

Minulta on jo kysytty aionko ottaa koiran kun Uni nyt lähti ja jätti sen neloskoiran paikan. No en aio, vaikka siitä näyttelykoirasta haaveilenkin… Yritän nyt saada nämä kotona olevat koirat vähän kehiin kiertämään jahka turkit kasvaa ja olisivat terveitä. Seuraavan koiran aika on vasta sitten, kun näistä alkaa aika jättämään. Ja silloinkin koira on mitä ilmeisimmin aikuinen tullessaan. Rodusta veikkaisin, että ei villakoira. Joku luonnostaan rauhallinen viilipyttymäinen. rotu, josta ei niin lähtisi karvaa ja joka on maksimissaan Pupun kokoinen. Kun sais semmosen kuin Naomi, lisättynä Ilon virralla, koko melkein Pupun verran ja harjakoiran helppo turkki. Löytyskö? 😀