Huvitti kun näin videon villakoirasta, joka sai hepuleita tokokokeissa ja tuli mieleen edesmennyt isovillamme Pilvi (TÄÄLLÄ VIDEO PUUDELISTA). Se sai aina moisia hepuleita, kun olimme aukealla tokokentällä. Silloin ne ei naurattaneet niinkuin nyt. Tuon videon nähtyäni mietin, että ei Pupu tuollaista muuten tee, mutta miksei. No siksi koska se on sisäisesti saksanpaimenkoira, joka vakavana toteuttaa tehtävää. Otinpa sitten kaksi videota pienestä palveluskoirastani. Videoilla sekoilee myös Jekku, joka odottaa vaan koska lelu lentää Eihän tuo täydellistä seuraamista ole, kun koira on vähän ruosteessa, mutta sinnepäin.
Hormoonihirviöstä koiraksi
Posted onPupu on nyt ollut reilun vuoden leikattuna ja tänään lenkillä mietin sitä valtavaa muutosta tuossa koirassa. Ennenhän se oli hyvinkin eläväinen AD/HD, joka ei ollut sekuntiakaan paikallaan ja Unin kanssa ne oli varsinainen kauhukaksikko. Ilmeisesti hormoonimyllerrys piti Pupun hyvin ”sekopäisenä”, sillähän oli juoksu 3-4kk välein. Joten se oli joko juoksussa (4vk), valeraskaudessa (juoksun jälkeen noin 1kk), tai sitten sille oli taas jo tulossa juoksu ja koira taas oli mielen myllerryksessä.
Nyt vuoden kuluessa koirasta on kuoriutunut semmoinen koira, mistä muut puhuvat, millainen isovillakoira todellisuudessa on. Rauhallinen, kiltti ja joka hetkittäin melkein ymmärtää puhetta. Kyllähän se saa hepulit, kun tuttuja tulee käymään, mutta osaa jo rauhoittuakin alku hälinän jälkeen. Lenkeillä löntystää vierellä tai perässä, herkästi kuuntelee mitä sille sanotaan.
Suurin on ehkä se valtava yhteys mikä tähän koiraan on auennut, Pupu on kohta 5v ja tuntuu, alkavan toimimaan oikeana kätenäni… Olen aina sanonut, ettei isovilla taida olla rotuni, etten semmoista koskaan enää ota, niin enää en voi olla ihan samaa mieltä. Tälläinen rauhoittunut ja ikää sekä kokemusta saanut isovillakoira on vaan kaikin tavoin… rakastettava (kunhan pystyisi unohtamaan nuoruuden huligaanivaiheen ).
Turkinhoidon vaativuudesta
Posted onEilen laitoin taas Jekun turkkia ja mietin, että en ihmettele, jos jotkut pitää harjakoiran tai villakoiran turkkia vaativana. Kun avasi märästä koirasta ison kansan takkuja pesuvälin venähdettyä, niin mietti, miten perus Sessen omistaja siitä edes selviytyisi. Itselle tuo ei ollut ongelma, vaikka en haluakaan uusia mieluusti näkyä enää koskaan. Minulla on Jekulle löytyneet oikeat aineet ja käsissä vuosien saatossa hioutunut taito takkujen avaamiseen. Voin vaan kuvitella mitä vaikeuksia normaali koiranomistaja kohtaa turkin avauksessa ja siten enemmin tai myöhemmin tarttuu trimmeriin. Kun turkkia ei avata kokonaan, vaan takku sieltä ja takku täältä. Tai jos takut revitään ilman avaavia aineita auki. Jos turkkia ei kuivata kunnolla pohjaan asti. Jos turkkia ei pestä tarpeeksi usein ja jos vielä pesujen välillä ”availlaan” likaista turkkia. Tuloksena on aina suurempi takku seuraavana päivänä ja pahempi sotku seuraavaan pesuun.
Takku on aina epämiellyttävä koiralle, se kiristää ja aiheuttaa kipua ja nipistyksiä. Niiden antaminen olla, ei voi olla koskaan hyväksyttävää. Jos ei ole taitoa tai halua hoitaa turkkia, on armeliainta koiralle ajaa koko turkki tarpeeksi lyhyeksi.
On muutama niksi turkin hoitoon, niin että turkinhoidosta tulee molemmille miellyttävää
1. Säännöllisyys. Koira pestää sille sopivin välein ja turkkiin ei kosketa välineillä tässä välissä. Jos koira pysyy takuttomana 3 päivää, niin koira sitten pestä 3 päivän välein. On miellyttävämpää pestä ja kuivata takuton koira nopeasti, kuin venyttää pesuväliä, availla takkuista koiraa pahimmillaan tunteja.
2. Kun turkista löytyy takku, ollaan jo myöhässä. Koira on saatava pesuun välittömästi, sillä yksi löytynyt takku tarkoittaa 3 muuta piilossa.
3. Takkua ei koskaan revitä auki. Jos se takku pääsee iskemään se avataan hyvillä aineilla (villakoirilla ennen ja harjakoirilla pesun jälkeen). Suihkutetaan takkusuihketta turkkiin ja isoihin takkuihin hierotaan silkkitippaa suoraan takkuun, odotetaan hetki ja avataan varovasti karvan ulkoreunasta päin ulospäin. Koskaan ei pidä iskeä kampaa ihon ja takun väliin ja repiä takku pois. Pidemmän päälle se pilaa turkin ja pahentaa takkuamista.
4. Oikeat aineet. On etsittävä koiralle sopivat aineet. Huonoilla aineilla koira pysyy auki ehkä muutaman tunnin, kohtalaisilla pari päivää ja hyvillä, koiran turkille sopivilla vaikka viikonkin. On omistajalle (ja koiralle) helpompaa, että käytetään koiralle parhaiten sopivia aineita.
5. Avataan joka takku, kuivataan turkki huolella ja lopuksi tärkein, hyvin tiheällä kammalla käydään koko turkki läpi ihoa myöten ja poistetaan pienetkin sotkun alut.
6. Ajetaan turkki pois, jos ei ole jaksamista säännölliseen turkin hoitoon. Tai jos turkki on revitty jo niin huonoon kuntoon, ettei sitä pysty enää edes hyvillä aineilla pelastamaan ja aloitetaan puhtaalta pöydältä alusta.
Itse olen jonkin sortin perfektionisti näyttelyissä käyvien koirien turkeissa. Ne hoidetaan intohimolla. Muut saakin sitten olla yleensä helpoissa ja lyhyissä turkeissa, joita ei niitäkään päästetä pahaan kuntoon. Jos turkki osoittautuu normaalia vaikeammaksikin, kuten Pupulla ja nyt leikatulla Naomilla, niin mitäpä koiria kiusaamaan pitkillä turkeilla, kun ei ne kehiin tule (tai no Pupu käy harvakseltaan, että voi sitten kasvatella ja ottaa taas pois).
Kun katon kuvia muinoin, on turkinhoitotaitoni parantuneet mutta täydellinen en ole, villakoiraan jää kiharaa ja harjakoirallakaan ei ehkä joka karva ihan täydellisesti suorassa. Ja ehkä se tärkein, olen nykyään säännöllisempi ja ankarampi itselleni Mutta joskus sitä relaa, vaikka tietää, että pitäis, mutta tekee sitten taas korjausliikkeen
Ilmeisesti olen myös hullu, kun on tullut näitä tukkakoiria aikanaan hommattua ja jäätyä koukkuun. Kurailmoilla ja niitä takkuja avatessa miettiin, että voisi puuhailla jotain järkevämpää, jos omistaisi vaikka mopsin tai whippetin.
Edesennyt Ilo aikanaan pitkässä turkissa.
Naomi aikanaan pitkässä helpossa turkissaan. Leikkauksen myötä turkinlaatu muuttui villavaksi ja takkuavaksi.
Pupulle kasvatettiin tälläinen lyhyempi malli erikoisnäyttelyyn.
Edesmennyt Wilma aikanaan näyttelyturkissa (trimmaaja Saara Kumpulainen)
Esine-etsintää
Posted onKoska Jekulla on virtaa, sille pitää keksiä hommia. Yksi hyvä on lelujen etsiminen. Tässä mökillä etsitään pehmolelua, aluksi sujui hyvin, mutta sitten alkoi hieman keskittyminen herpaantumaan ja iski akuutti ruohonsyönti
Kesäloma kuvia
Posted onNyt pläjystä, miten meillä kesäloma sujui…
Mökillä metsässä juoksemassa, Pupu erityisesti otti ilon irti. Popsivat taas myös mustikoita.
Otin vanhingossa Naomin mukaan pidemmälle lenkille, alkumatkan koira käveli ja loppumatkan sai kulkea kyydillä (tuon sydänongelmien takia ei saa lenkkeillä pitkiä lenkkejä).
Kuumaa aurinko riitti ja Jekku alkoi muuttua mökkikuosiin turkistaan
Pesua mökkioloissa. Se vielä onnistui, vaikka suihkun paine ei ole mitä parhain.
Mutta föönaus, voi apua. Otin mukaan vanhan hyvän käsiföönini ja tuon vuosien tuplaturbon käytön jälkeen se tuntuu ihan nuhapumpulta Kuivaaminen kesti ja kesti…
Tuloksena oli edelleen kihara mökkilookkinen Jekku, onneksi ei ollut näyttelypesu
Parasta oli vapaus ja frisbeen haku…
Makkolan mökillä onnittelimme 13-vuotta täyttävää beauceron Pulmua.
Urpot laiturilla, vain Pupu innostui tulemaan vapaaehtoisesti veteen vaikka hellettä riitti.
Kuumalla Naomi ei oikein voinut hyvin ja makasi mitä kummallisemmissa paikoissa, kuten kaivon viileällä kannella…
Koko pomppoo hyytyi helteessä tai no Jekku nyt ei hyydy täysin koskaan
Ilo päästettiin viimein haudan lepoon lemmikkiemme hautausmaalle Roosan, Pilven, Wilman sekä kilpikonnien viereen.
Mökiltä palasi superturrelo Pupu, kun en ollut ajellut karvoja hyttys- ja mäkäräsuojaksi.
Mahtava päivä Mäntsälän näyttelyssä
Posted onLomakuviakin olisi, mutta päivitetään eka tämä jättipotti! Jekku tänään Mäntsälän näyttelyssä ROtunsa Paras (ROP) ja sai toisen serttinsä. Olen uskomattoman tyytyväinen, koira toimi hyvin ja tulos oli upea. Erityisesti mieltä lämmittää tuo toinen sert. Nyt Jekulla on kaikki tarvittava kasassa kohti valioitumista. Jekku voi nyt valioitua 22.2.2013 jälkeen saadulla sertillä. Sitä ennen saaduilla ei enää ole merkitystä, vasta yli 2-vuotiaana saadulla sitten valioituu. Voi olla että sitä joutuu ja joutuu sitten metsästämään, mutta silloin tarvitaan enää se yksi . Kaupan päälle tuli tuo rotunsa paras titteli.
Tuomarina oli Hans Bierwolf, Itävalta
16months. Good size. Medium square. Well coated. Good head. Dark eyes. Scissors bite. Good neck. Good top- and underline. Free movement.
16 kuukautta. Hyvä koko. Melko neliömäinen. Hyviä turkki. Hyvä pää. Tummat silmät. Leikkaava purenta. Hyvä kaula. Hyvä ylä-ja alalinja. Liikkuu vapaasti.
ERI, NUK-1 SA, PU-1, ROP, sert.
Kuvasin harjakoirien lisäksi myös kääpiövilloja sekä isovilloja joten,
Pöydällä mentiin kuin vanha tekijä.
Jekun uskomattoman hieno liike
Jekku Rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen paras narttu.
Maaritin, Pupun, Naomin ja Unin kasvattajan upea italianpoika Niki.
Lammin näyttely
Posted onKävimme eilen Lammin näyttelyssä. Mukana oli kaikki koirat ja lapset, kun yhdistimme näyttelyn lomareissuumme. Naomi ei järin pitänyt ideasta, etenkään sillä hetkellä kun taivaan täydeltä tuli älytön kaatosade. Satuimme olemaan mäkisen näyttelyalueen mäen alla ja kaikki vesi valui suoraan viereisiin telttoihin, meillä kastui onneksi vain yksi kulma. Tunnelma oli myös tiivistä, kun pikkutelttaamme ahtautui koko meidän porukka rattaineen ja Jekku möllötti vielä pöydällä suojassa. No kehän alkaessa suomalainen suvi näytti toisen puolensa, aurinko porotti täydeltä terältä.
Jekun menestys ei ollut kummoista, vaikka poika esiintyi normaaliin tyyliinsä energisesti ja varmasti. Jekku sai nyt elämänsä ensimmäisen Erittäin Hyvänsä (EH) ja näin jatkoon pääsy torppasi täysin suoraan tähän. Jekku oli vielä vasta toisena ikäluokassaan, toinenkin EH:n saanut meni edelle. Minua lähinnä nauratti, kaatosade, tulva, aikataulun myöhästyminen tuon sadekuuron takia ja sitten vielä EH kaupan päälle Mihinkä ei hullut koiraihmiset ryhtyisi muutaman nauhan tähden
Tuomarina: Hyvin rakentunut uros, jolla hyvät mittasuhteet. Taittokorvat, hieman vaaleat silmät. Hieman ulkonevat poskiluut. Ryhdikäs ylälinja. Sopiva luusto. Erittäin hyvä karvanlaatu. Esiintyy iloisesti. Liikkuu epävakaasti edestä.
Telttamme edestä kuvattu, kun kehä oli veden vallassa ja kaikki tämä vesi valui myös viereisiin telttoihin…
Kuumaa
Posted onOn ollut kuumia päiviä ja se on näkynyt Naomissa. Vointi on ollut paljon heikompaa, koira ei ole jaksanut kuin maata. Tänään ei niin paistanut ja eron huomasi, kira tykkäsi taas kävellä pihamaalla ja tutkiskella ympäri ämpäri. Urpo ja Turpo on lenkkeilleet helteessäkin, mutta varjoisempia reittejä ja lyhyemmin. Jekunkin piti ihan lenkillä istahtaa odottamaan Pupun asiointia, kun oli niin kuuma. Vauhtiahan se ei sillä hidasta kumminkaan muuten, edellä paineltiin vauhdilla.
Naomi rakastaa kuolleita kastematoja… Niiden päällä on pakko kieriä uudestaan ja uudestaan ja ei kuulemma ole edes ainut harjakoira, jolla on tälläinen harrastus…
Mä sain tehdä mitä haluan, niinpä nousen nykyään myös pihatuoleihin nukkumaan, vaikka pehmusteita olisi matalammallakin (vai auttaako lääkitys, että innostuu taas hyppimään ylöspäin…)
Pupulla oli luu, Jekku yritti kaikkensa, juoksi ympärillä, haukkui, teki hälytyksen aidalle ja taas uudestaan leikkiin pyytäen Pupun ympärillä. Mutta ei mennyt vanha koira halpaan ja Jekku jäi ilman luuta