Turkinhoitoa ja täystuhoa

Posted on

Olen viime päivät kasannut kotisivuille uutta turkinhoitosivua ja päivittänyt vanhaa. Olen koonnut sivulle niitä tärkeimpiä asioita turkinhoidosta, sekä sieltä löytyy myös Jekun Turkkitaikan kanssa tehdyt turkkiaine testailut. Sain siis kotiini rivistön pieniä näytepulloja ja siitä pesu kerrallaan kokeilin Jekkuun aineita 😀 Muutkin koirat saivat osansa näistä testeistä. Tulokset oli kyllä hämmästyttäviä. Pelkällä shampoon vaihdolla pystyi muuttamaan aikalailla turkkia superpörröisestä kauniisti laskeutuvaan. Puhumattakaan Hupiin tulleista väri eroista, väriä korostavalla musta väri korostui ja valkoisen koiran shampoolla harmaa tuli esiin.

UUSI SIVU LÖYTYY TÄÄLTÄ

Ompelin Hupille myös muutaman uuden takin. Toisesta tuli kyllä hieno. Se oli vanhasta toppatakistani tehty. En tehnyt takkeihin vatsaosaa, jotta takkuntuminen olisi mahdollisimman vähäistä.

Hupista on hampaiden vaihtumisen aikana löytynyt pieni täystuho. Onneksi kohdentaa tuhonsa omiin leluihin. Röhkivältä latex possulta irrotettiin yksitellen korvat ja etujalat, sen jälkeen possu meni turvallisuus syistä roskikseen. Eilen löytyi kahtia revitty Skinneez haisunäätä, sellainen litteä auton alle jääneen näköinen… Muistan kyllä että kasvattaja varoitti jostain tälläisestä 😀

Hupista on tullut myös niin iso ja tottelevaisempi, että se sai myös häädön keittiöstä ruokailujen aikana. En ole vielä jaksanut sitä ajaa pois, kun ei osannut vielä siihen tarvittavia käskyjä ja keskittymiskykykin pennulla ei riitä niin pitkäksi aikaa. No nyt päätin aloittaa ja muutaman kerran koira yritti tulla keittiöön aamupalan aikana, mutta uskoi sanallista käskyä. Meni aivan yllättävän helpolla, ilmeisesti katsoi mallia aikuistakin koirista. Keittiöön saa tulla, kunhan kaikki ovat nousseet pöydästä ja tässäkin Hupi otti mallia harjakoirista,  jotka jo osaa säännöt.

Hupi voidaan myös julistaa sisäsiistiksi, papereita ei ole enää missään. Toki satunnaisia vahinkoja vielä voi sattua, mutta ne nyt on ihan omistajan vikaa. Yötkin menee jo täysin pissimättä. Kyllä nää pojat on olleet aikaisia, Jekku vajaa 4kk ja Hupi 4½kk, kun aikanaan tytöt oppi välillä 6kk-ei ikinä…

Tätä on pika pissalla käynti suojasäällä…

Hupin uusi hieno takki

Tälläinen takki on, ei vatsaosaa takuttamassa.

Hupi harjoittelee tärkeää koirataitoa, keittiöön ei ole asiaa, kun siellä syödään. Näkymätöntä rajaa ei saa ylittää.


Korvamuovit

Posted on

Kekkunen testasi taas uusia shampoita ja pesun jälkeen mietin miten ihmeessä nuo patalapun näköiset korvakarvat saisi kasvamaan mahdollisimman nopeasti. Tuntuu, että esimerkiksi jalkakarvat kasvaa kuin rikkaruohot, mutta korvakarvat ei millään 😀 . No mietiskelin siinä, että jos Jekku olisi villakoira, olisin jo tutusti niputtanut korvakarvat muoveihin. Karvoilla on sen verran mittaa, että siitäpä sitten tuumasta toimeen ja niputin korvakarvat. Saapa nähdä onko apua, mutta nyt ne ei ainakaan ui ruokakupissa ja laahaudu lenkillä pitkin maata.

Hanki kantoi tänään kivasti ja antoi lisätilaa juoksemiseen ja innosti koirat melkomoiseen vauhtiin. Aita on ikävä kyllä isolta osalta matalalla lumen takia. Oiskohan 50cm näkyvissä, kun normaalisti korkeutta on 80cm. Pikkukoirat ei vielä tuosta mene, mutta Pupulle tuo ylitys on vain yksi loikka. Pupu ei voikkaan ulkoilla enää yksin, no eipä meillä muutenkaan kuin satunnaisesti koirat pääse yksin, mutta nyt siis pidettävä koiraa silmällä ja varauduttava sanalliseen pysäytykseen jos tulee tarvetta.

Jekku ja villakoirapompulat

Turkkitaian testiheput

Vauhtia riitti tänään

<3

Hupillakin on vauhtia vaikka sitä ei juuri huomaa 😀

Aita matalalla, pikku koirat vielä pysyy sisällä…

Pomppaa

Sitten pihalle pääsi taas Pupu ja hanki kantoi senkin.

Ja kellä on taas lelu varastettuna.

Iiisot korvat

 

Meidän sekopäät

Mitäh?

Pupukin pomppaa


Pikku mustaa viedään

Posted on

Pikku musta Hupi sai tänään taas vauhtia elämäänsä, kun ensin pihalla sitä leikitti Jekku ja vähän ajan päästä päästin Pupunkin pihalle. Jekun ja Hupin leikit sujuu paremmin, kun ei ole Pupua paikalla sotkemassa, niinpä ne saa leikkiä eka kaksin. Sitten kun Pupu tulee pihalle, Hupi keskittyy aikalailla siihen. Jekun kanssa leikki on lähinnä peräkanaa pinkomista, Hupin yrittäessä tappijaloillaan pysyä Jekun perässä. Tänään hanki vähän kantoi, joten ei tarvinnut juosta pelkissä lumijuoksuhaudoissa.

Pupun kanssa leikeissä on vähän eri meno. Pupulla on pallo, Pupu tiputtaa sen maahan  esimerkiksi heitettäväksi ja Hupi varastaa sen ja sitten Pupun pitääkin yrittää taas saada pallo Hupilta pois. Lelu suussa Pupu saa kuljetettua Hupin ihan minne haluaa. Joskus Jekkukin lähtee näihin leikkeihin mukaan.

Ensin Jekku ja Hupi hangilla (ja ihan muutaman hetken Naomikin innostui)

Sitten Pupun ja Hupin taistelua pallosta… Pikku pentu menee vielä Pupun jekkuihin, miten pallon saa höhlältä pois…


Uusi vuosi, uudet kujeet

Posted on

Viime vuosi sujui meillä upeasti. Jekulla 17 näyttelyä, joista se sai 14 erinomaista, 3 sertifikaattia, oli yhden kerran rotunsa paras (ROP) ja yhden kerran Vastakkaisen sukupuolen paras (VSP). Näillä ansioilla Jekku oli suomen 11. kaunein harjakoirauros suomessa. Tänä vuonna jatketaan. 22.2 Jekku täyttää kaksi vuotta ja sen jälkeen alkaa viimeisen sertin metsästys. Harjakoirien määrän kun näyttelyissä tietää, sitä jouduttanee hakemaan hetken aikaa, osa on hakenut jopa vuosia. Mutta näyttelyvuosi alkaa treenauksen merkeissä tammikuussa Turussa ja sitten pientä taukoa (kun ei ole sopivia kehiä) ja sen jälkeen varmaan aloitamme lapppeenrannasta sertin metsästyksen. Jekku on käynyt viime vuonna sen verran laajasti eri tuomareilla, että ihan jokaiselle ei tarvitse viedä.
Jekku aloitti myös agilityn ja vaikutti aika hyvältä siinäkin lajissa. Lisäksi pitää muistaa erinomaiset terveystulokset, jotka Jekku sai.

Pupu kävi viime vuonna yhdessä näyttelyssä, joka oli villakoirien erikoisnäyttely. Silti se pokkasi sieltä erinomaisen ja oli avoimenluoka 3. Erittäin hyvä tulos suomalaisella tuomarilla ja noin haalistuneella värillä. Pupu saattaa käydä tänäkin vuonna jossain kehässä, riippuen ihan miten jaksan turkkia pitää ja miltä väri pitkänä näyttää.

Naomi on saanut lepäillä vain laakereillaan. Lääkitystä on saatu jo vähän kohdilleen, mutta edelleen taistellaan sydänvian, sydämen möykyn ja kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Päivä kerrallaan, huonoina päivinä mietin jo viimeiselle matkalle viemistä, mutta vielä on hyviä jaksojakin, joskus jopa pari viikkoa…

Hupi saapui ihastuttamaan meidän elämäämme ja olen ollut todella iloinen, että sen saimme. Hyppäys uuteen rotuun on kannattanut, olen ollut täysin ceskyn lumoissa (niinkin pahasti, että minut on saatu jo mukaan cesky yhdistyksen toimintaan…). Kovasti odotamme, että tämäkin poika kehittyisi rotumääritelmän mukaiseksi kaveriksi, erityisesti jännäämme nyt vaihtuvia hampaita ja korvien lopullista asentoa. Jos ne on ok, niin tie on auki kehiin. Hupin eka kehä tulisi olemaan myös Lappeenranta, joskin eri päivänä, kuin Jekulla ja siitä lähtee käyntiin sitten myös Hupin näyttelyelämä.

No tämä vuosi on edellisten kaltainen siltä osin, että jatkamme harjakoirien näyttelyharkoissa käyntiä molempien poikien kanssa. Voi olla, että kipaisemme jollain agilitykurssilla Jekun kanssa ja toko on edelleen haaveena Pupsan kanssa. Ja tietenkin pitkiä kävelyretkiä lähiympäristössä, metsissä ja mökeillä. Sekä leikkiä ja peuhaamista pihamaalla. Pientä jatkuvaa treeniä joka päivä.

Näin rennosti koirat otti vastaan ilotulitukset. Tosin viettivät pommituksen ajan sisätiloissa, verhojen ollessa kiinni ja musan pauhatessa täysillä.


Jouluaikaa

Posted on

Joulu oli Hupille ensimmäinen, mutta eipä tuo osannut stressata. Paketteja ihmetteli ja nuuskutti ja lopulta nukahti lahjakassin päälle. Yllättäen Pupuakin kiinnosti pakettien sisältö, vaikkei koirille paketteja tullutkaan. Kuppeihin päätyi makupalat kinkkua ja laatikoita, mutta siitä tuli ikävä jälkiseuraamus. Pupun maha ei tykännyt siitä ja se on päästellyt järkyttävän hajuisia kaasupilviä iltaisin, vaikkei nyt ole enää saanut mitään normista poikkeavaa.

Selattuani kaikki koirien vaatteet sain todeta, ettei haalarit mahdu Hupin jaloista läpi ja poika tarvi selkeästi lisälämpöä kovilla pakkasilla sekä kurakeleillä, että pärjää lenkit mukana. No käytiin Mustissa ja Mirrissä testaamassa jotain sopivaa pukua ja heti siellä olikin sopiva Rukka-haalari mikä lähti mukaan. EIhän tuo nyt mahdu kuin tämän talven, mutta se on tarkoituskin.

Onkos täällä minulle paketteja?

Pakettejaaaa

Väsynyt juhlija

Ystävyys

Hupin uudi Rukka haalari

Hupi tarkkailee Jekkua, suu täynnä Jekkua…

Hubaa!

Naomikin innostui vähän mukaan, vaikka on viime päivät ollut taas vähän huonompana (väsyneempi).

Jekku ja Hupi painalsi poikien tekemissä käytävissä.

Mutkat suoriksi…

Pupu ja rakas pallo

Mitä isompi edellä…



Hupi kasvaa vaan

Posted on

2 kuukautta Hupi on meillä ollut ja olen kyllä ollut tosi tyytyväinen tähän pentuun. Kahdessa kuukaudessa poika on oppinut lähes sisäsiitiksi, ne mitä tulee, tulee lähinnä paperille ja nekin aamusella, kun ei ole ehditty ulos. Poistin eilen paperit kokonaan olohuoneen takaovelta ja ainoat paperit on nyt enää koirahuoneen ulko-ovella. Siellä on vielä oltava, kun todella välillä öisin tulee pissa ja siellä viettävät yksinolo ajat, kun olemme poissa. Hupi osaa mennä ovelle hädän tultua ja siitä se on ulos päästettykkin heti, kun on pyytänyt. Kekkuhan oli sisäsiisti jo tässä iässä meille tullessaan, sille ei laitettu papereita ollenkaan, mutta silloin oli kyllä kesämpi, että pystyi pitämään ovia enempi auki. Mutta kaikenkaikkiaan todella nopeasti on oppinut, kun yleensä se sisäsiisteys on löytynyt 6kk ikään mennessä isoilla koirillamme, pienemmillä sitten heikommin.

Luonteeltaan partanaama on iloinen ja reipas, ottaa vieraat vastaan samalla lailla kuin mitä Pupu, mutta onneksi kokoa on tuon vajaan 25cm verran 😀 Ei, ainakaan vielä, merkkiäkään varautuneisuudesta. Mutta kun vieraat on asettuneet, asettuu koirakin, eikä sitten onneksi jatka Pupumaisesti vieraiden piinaamista loputtomilla rapsutuspyynnöillä.

Hampaat vaihtuu nyt vauhdilla ja se näkyy korvissa. Ne on selkeästi pehmenneet ja välillä on ihan ropelina päässä ja taas välillä ihan normaalisti. Nyt vaan saa toivoa, että hampaiden vaihduttua jäävät oikeaan asentoon.

Cekylehdessä oli Hupin sisarusten kuvat ja hämmästyin, kun yksi siskoista on jo aivan hopean harmaa, näiden muiden ollessa vielä melkoisen mustia. Nyt on alkanut Hupille mm. selkään jo tulla harmaita karvoja, joten väri varmaan vaihtuu tässä pikku hiljaa.

Hupi 2kk ja 4kk, vauva partanaamasta on kasvanut pieni ponteva poika.

Yleensä koirat tietävät, kun lähden hakemaan lapsia koulusta, etteivät pääse mukaan. No tänään Jekku itsepintaisesti odotteli eteisessä pukiessani, että päätin sen ottaa mukaan. Kekku sitten tutkaili lapsia ja odotteli tuttuja hahmoja saapuvaksi autoon ja joululomalle.


Hampaat tippuu suusta

Posted on

Meillä on nyt ollut pari päivää täällä semmonen ekaluokkalaisen hymy eli edestä puuttuu hampaita. Hupi aloitti viimein vaihtamaan hampaat rautahampaiksi. Nyt saa sitten jännittää seuraavat pari kuukautta, että ilmestyykö sinne kaikki tarvittavat ja tarvitseeko maitoja lähteä poistelemaan, jos eivät irtoakkaan itsekseen. Kaikkea jyrsitään nyt urakalla ja lattialla lojuukin kaikenlisia luita savustetuista naudanjaloista nahkaluihin. Ehdottomasti parhaat oli Jekun kasvattajan tuomat litteät liuskat, ne on kestäneet ja kestäneet Pupunkin syömistä, jolla yleensä tuollaiset peruspuruluut menee parissa tunnissa. Nyt noi on jo lojuneet pari viikkoa ja kovassa käytössä vieläpä. Nuo olivat kotimaisia Ariston hirvennahkaluita.

Tärkeintä tälläisessä laumassa on, että luita on paljon, jotta niistä ei tule riitaa. Tosin, toisen oma on aina se paras. Mutta on täällä joutunut vaikka mitä muutakin Hupin hampaiden väliin, ei enää niin ihmisliha, mutta kaikkea pientä, kuten värikyniä, duplo ukkoja ym…

Hupin harva hymy