Olen viritellyt noita näyttelykuljetushommia. Myin pois meidän rattaat, kun meni hermo kantaa käsissä erikseen pöytää ja toisella kädellä yrittää saada rattaita eteenpäin. Pöytä on kevyt 7kg, mutta silti siinä on kokoa ja painoa ja muoto on sellainen, että kantaminen on hankalaa. Kaikenlaista on meilläkin jo kokeiltu ja nyt sitten päädyin hankkimaan Bauhaussista laatikoiden kuljetusalusta 32,90e (n.60cm x 40cm), jonka päälle laitan häkin. Hupille on kevythäkki, joka on Jekulle liian matala, joten hommasin Jekulle metallihäkin. Nyt niitä voi työnnellä alustan päällä yhdessä tai erikseen. Pitää vielä ommella häkkiin päällinen. Pöytääkään ei enää tarvita, kun koiran voi laittaa häkin päällä.
Bauhaussista ostettu alusta häkeille.
Pojat testaa.
Jekku on kuin putous hahmo, selkeästi Jekku-Raipe Helminen ja mumisee ”Sama se ny mulle o mitä sää sanot”
Ja sit tukka takas kiinni.
Ehdottomasti paras hampaiden irrottaja, vanha solmittu sukka.
Pupu pääsi tänään kokeilemaan taas mitä oli olo aisojen välissä. Viime talvena ei vetänyt ollenkaan ja aikaisemmin on vain alkeita opeteltu. Pikkasen piti muistia virkistää, mikä juttu tämä oli, mutta herkkujen voimalla sitä tekee mitä vaan. Viitisen minuuttia vain otettiin, jottei alussa liian kovaa menoa. Mutta huomenna taas jatketaan harjoituksia.
Palkkioksi sitten pääsi myös riehumaan muiden kanssa pihamaalle. Uusi pehmo oli suosittu ja jokainen sitä olisi halunnut. Kaikesta hankihyppelystä Hupi oli niin lumipaakuilla, että se oli pakko suihkuttaa. Lämpimällä vedellä ne lähtivät onneksi helposti. Äkkiä voisi tulla ihoon paleltumia, jos möykyt jättäisi itsekseen sulamaan.
Hupi kävi muutenkin pesussa illalla ja samalla trimmasin pojan. Se on kasvanut ihan hurjasti viimeisen kahden viikon aikana, että turkin alta kuoriutui iso jätkä. Hupia trimmatessa mietin, että ennen en pitänyt parrakkaista koirista, ajattelin parran haisevan ja keräävä ruokaa ym. Mietin Hupin tullessakin, miten ihmeessä tulen parran kanssa toimeen. Voin sanoa, että oikein hyvin, nykyään rakastan tuota partaa ja se tekemään ylvästä päänmuotoa.
Pupu vetämässä. Vähän on aisat päässeet säilytyksessä leventymään, mutta laitoin ne nyt taas narulla kiinni, että palaavat entiseen muotoonsa.
Kuka saa lelun..
Kukaan ei luovuttaisi.
Ohensin vähän saksilla Jekun korvia, josko ei ois niin patalaput, mutta eipä tuo juurikaan auttanut.
Kyllä se vaan on pentu 10 päivässä ottanut ison kasvuhyppäyksen. Tänään pestessäni koira ei yhtäkkiä mahtunutkaan kunnolla ammeeseen 😀 . Jekku on mahtunut ammeeseen ihan hyvin, niin on hassua, että tuolla 5 kk pennulla tekee tiukkaa. Cesky on hassusti iso koira pienessä koossa. Hupi painaakin saman mitä Jekku, vaikka on melkein 10cm matalempi. Hampaatkin tulee kuin ison koiran ja kakkakaan ei ole mitään pientä, vaikka pieni muuten onkin.
Otin huvikseni kuvia pesuvaiheista. Tarkoitus olisi kuvata pesuvaiheet kunnon kamerallakin ja trimmauksestakin ottaa kuvia, vaikka mikään proo en ceskyn tukan kanssa vielä ole. Aika pitkälti hoito on samanlaista kuin harjakoirallakin, onhan niillä hyvin samantyyppinen turkki. Veikkaisin, että ceskyksi Hupilla on helppo turkki, ainakin se on ollut hyvin helppo hoitoinen. 10 päivän pesuvälillä ei vielä kuin 1 sotku, jota ei juuri takuksi voi sanoa. No takkuikää odotellessa. Ceskyllä se on harjaan verrattuna varmasti helpompi, koska puolet turkista saa ajaa pois 😀 Haastavaa noissa turkinhoito kuvissa tulee olemaan Hupin väri, kun se on niin tumma, vaaleampi näyttää aina kuvissa paremmalta…
Missä välissä se näin suureksi kasvoi?
Näin meillä pestää cesky (no samalla lailla kuin harjakoirat) Eli eka ammeessa pesu, huuhtelu suihkussa ja sitten ammeessa hoitoaine.
Sitten hetken pyyhkeessä kuivumassa (ei Hupin lempi hommaa kuten näkyy)
Sitten alkaa föönaus, ensin turbolla ihoa pitkin selkäkarvat, jotta lyhyt turkki saadaan nopeasti suoraksi ja kuivaksi. Turbossani lämpötilan voi valita ja koira tietenkin föönataan miedoimmalla lämmöllä.
Sitten käännytään kyljelleen ja kuivataan pitkän turkin osuus.
Kun koira on kuiva, käydään piikkiharjalla turkki läpi.
Turkki käydään läpi harvalla kammalla ja selvitetään kaikki takut ja sotkut.
Ja loppu tarkistus tiheällä kammalla.
Ja poika on valmis.
Poseeraaminen ei huvittanut ja kuvaaminen oli hieman haastavaa yksin 😀
Nyt tuntuu, että Jekku on entistä enemmän hyväksynyt Hupia. Aikaisemmin leikki onnistui, kun Pupu oli laitettu pois sotkemasta. Eilen heittelin Pupulle lelua ja Hupi tietysti menee siellä perässä ja intoutuipa Jekkukin menoon mukaan. Tänään leikki onnistui jo hetken ihmettelyn jälkeen. Jekku otti mörökölli-pomokoira käsijarrun pois päältä ja intoutui mukaan leikkiin ja kivaa oli. Molemmat pojat jahtasi Pupua, joka paineli kahtasataa karkuun. Mörökölli-pomokoira alkoi yllättäen sisälläkin kiskomaan lelua Hupin kanssa. Usein kun noi aikuiset on antaneet sen lelun Hupille, jos se on tullut sitä vetämään mukaan.
Hupilla hampaat tipahtelee urakalla, alkaa jo epäilyttämään lähteekö sieltä vallan liikaa. Kaksi hammasta on irronnut käsiini leikin tuoksinassa. Ja uusia puskee samaan tahtiin, jännitän niin tuleeko sinne kaikki…
Pupu hyökkää, Hupi pakenee, hangessa…
Kiinni!
Pupulla oli vähän tälläinen päivä.
Hubaa!
Jos tappijalka on tiellä, voi aina hypätä yli.
Pupu saa painaltaa kunnolla karkuun, kun pojat saalistaa.
Eilen oli Turussa koiranäyttely, johon Jekku osallistui. Se oli viimeinen nuorten luokassa, seuraavat kisat onkin sitten avoimessa aikuisten luokassa ja tavoitteena on saada se viimeinen serti, jotta tulisi Suomen muotovalioksi. Aikalailla sitä voi joutua tahkoamaan, viime aikoina ei ole ollut oikein voittokulkua 😀 Eikä eilenkään. Eilen saatiin vain ERInomainen ja sen jälkeen oli kiitos ja näkemiin. Jekun askel ei videoiden perustella ollut yhtä lennokasta kuin ennen. En tiedä vaivasiko kakkahätä vai mikä poikaa pidätteli.
Isäntä kävi edellisenä iltana varta vasten ostamassa Jekulle lihapullia mukaan näyttelyyn ja koira ei suostunut koskemaankaan niihin. Aloin jo olemaan ihan pulassa, kunnes tuttuni Anni kysyi haluanko kokeilla Helga-koiran nameja, kananpaloja. Ja voi vitsit mikä riemu syntyi, Jekku sekosi täysin ja toimi todella reippaasti, kun oli herkkukanaa namina. Pakko pyytää reseptiä, miten Anni nuo kanat teki 😀
Meno matkalla turkuun sattui jännittävä tilanne. Jekku oli omassa kevythäkissään takakontissa ja Aslan poika oli siellä koiraverkkojen takana vapaana. Siis samassa tilassa, Jekku vaan omassa boksissaan. Pojat murraili aluksi, mutta rauhoittuivat. Hetki ennen näyttelypaikkaa Jaana huomasi, että tausta peilistä näkyy kaksi poikaa. Pieni paniikki, kun ei tiedetty alkaisiko ne tappelemaan… No minä menin pikaisesti selvittämään mitä siellä tapahtui. jekku näytti selittävän ilmeellään, että ”mä vaan lepäsin ja sitten tossa yhessä mutkassa kierähdin ulos häkistä, hups vaan”. No todellisuudessa Jekku ei ollut murtautunut ulos häkistä, vaan todellakin varmaan vahingossa tullut ulos. Häkin sivuoven vetoketjut oli kokonaan auki, pikku neiti apulainen kotona, kun tykkää niitä rämpätä, enkä mä ollut tarkastanut niitä 😀 . No eipä ne pojat olis edes tapelleet, kehien jälkeen leikkimään vaan ryhtyivät.
Tuomari: Agneta Kappers, Ruotsi
Bra hane med stark kropp, aningen upprätt skuldra men i övrigt bra front. Har ngt korta armbåg vilket gör honom underställd. Rör sig med bra steg som kunde vara lite generösare bak.
Hyvä uros jolla vahva runko. Hieman yläasentoinen lapa mutta muuten hyvä etuosa. Hieman lyhyet olkavarret mikä saa koiran seisomaan hieman jalat vatsan alla. Liikkuu hyvällä askeleella, joka voisi olla hieman runsaampi takaa.
ERI
Vähän jännitin miten Hupi pärjää päivän kotona muiden hoidossa, tuleeko pisuvahinkoja tms. Mutta eipä ollut tullut, hyvin oli kotona pärjätty.
Tällä kertaa saatiin Jekusta hienoja videoita, kiitos kuvaajalle, joka oli Mari Sammal.
Jekku yksilöarvostelussa
Kaikki nuorten luokan pojat (joista osa odottaa reunoilla vuoroa)
Ja sitten lopuksi valinta, ketkä ERIn saaneista pääsee jatkoon ja sijoittuu luokassaan.
Meille tuli pitkä päivä kun olimme kimppakyydillä ja keskarivilla Aslan oli rotunsa paras ja piti jäädä loppukilpailuihin. No Jekku sai möllötellä häkissä, kävellä käytävillä, shoppailla ja lopuksi vielä leikkiä Aslanin kanssa.
Oikealla Aslan, (POHJ MVA FI MVA DK MVA SE MVA NO MVA HeJW-11 JV-11 V-12 JMV-11 EEV-12 BALTV-12 PMV-12 DKV-12 BAZAAR’S CATCH A FLYING DREAM) oli hienosti rotunsa paras.
Löysin eilen Stockmannin poitokorista muutamia uusia leluja, katsotaan nyt kauanko ne kestävät. Onhan meillä joitakin vanhojakin, jotka ovat hyvin kestäneet. Ainakin vielä. Kongit on esimerkiksi tosi kestäviä, Hupi ei välitä niistä ollenkaan 😀 Mutta yksi ehdottomasti kestävin lelu on olleet aidot Crocksit. Poikien vanhat, jo ajat sitten pieneksi jääneet, nyt täynnä pienten naskalien reikiä, mutta ne vaan kestää ja kestää. Nämäkin Hupi nappasi vahingossa pienenä, mutta on ne saanut sitten pitää. Mihinkään muihin kenkiin se ei koske.
Meillä on ollut nyt pieni pussi testissä ANFin lammas-riisi ruokaa. Hupilla kun oli samanmerkin penturuokaa ja olin siihen ihan tyytyväinen. Yli vuoden syöty Acana meni vaihtamaan koostumusta sillä tuloksella, että Jekun ja Naomin silmät alkoi vuotaa ja värjätä silmän aluset rumiksi. Viljattomia nappuloita on tullut muitakin markkinoille, mutta niiden hinta on melkoisen korkea, että kokeillaan nyt sopisiko tälläinen halvempi, mutta laadukas. Naomi tosin saa oman ruokansa sekaan Friskiessin muonaa taas, kun silmävärjäymät on niin älyttömiä, mutta sekin oli muuttanut väriään, toivottavasti ei sisältöä, kaikessa huonoudessaan, se on ollut loistavaa 😀 Lisänä Naomi saa edelleen lääkärin määräämänä lisäannoksen vitamiinia (multidog) ja eilen ostin kokeeksi Plaque Off -plakin ja hammaskiven vähentäjää. Jos Naomia ei pysty nukuttamaan hammaskiven poistoon, niin kokeillaan, jos tuo auttaisi. Osalla olen kuullut auttavan. Kaikki saa öljyä, nyt on ollut minulta yli jäänyt helokkiöljy purkki, mutta mitä nyt milloinkin olen ostanut.Hupi saa nyt hampaiden vaihdon aikaan myös ripauksen kalkkia, en tiedä onko siitä oikeasti mitään hyötyä, mutta Jekullekkin aikanaan annettiin, jottei korvat lerpattaisi, kun kaikki kalkki tarvitaan hampaisiin tai jotain.
Tuholainen ja kestävät lelut. Siinä on crocks kenkä, kong, uusi pallonaru, Hear doggy yliäänivinkulelut, Ikean pehmojänis, naudan jalka oikea luu.
Jokaisen oma kuppi ja oma erilainen sapuska… Pupun on isoin, Jekun musta, Naomin punainen ja Hupilla tietty teräsharmaa.
Ja jokaiselle omat lisäravinteetkin. Tällä kertaa öljynä on ihmisiltä ylijäänyt helokkiöljy.
Jekku sai oman kuonopannan. Ei sillä, että sitä ei pystyisi hallitsemaan, mutta poika vetää hurjasti eikä ole mitkään tekniikat auttaneet siitä pois oppimisessa. Päädyin nyt lopulta tuohon ja ah, mikä helpotus se on ollut meidän lenkeille. Jekkua ei tarvitse komentaa ja Pupu on paljon rennompi myös lenkeillä (se kun otti kaikki henkilökohtaisesti). Alussa oli pientä rodeolaukkaa, mutta hyvin Jekku on oppinut siihen. Oppihan se nopeasti vetämään myös kuonopannalle, mutta vedossa ei ole niin paljoa voimaa, jolloin kävely on miellyttävää.
Näyttelytreeneihin pääsi tänään molemmat pojat. Jekku näytti hienosti esimerkkiä Hupille, joka kiitettävästi ottikin isoveljestä mallia. Ainut mikä haittasi Hupin suoritusta oli, että jokainen pieni roska piti tarkistaa varmuuden vuoksi, jos se olisikin ruokaa. Pikkasen Jekun mielessä oli liikaa tytöt, mutta pystyi silti toimimaan. Lopuksi kun olivat hetken irti, niin Jekku porhalsi muiden seassa, mutta Hupi oli tyhjentelemässä ihmisten namitaskuja. Se ainakin huomattiin, että Hupi toimii kenen kanssa vain, jolla on ruokaa 😀
Kun vetää pulkkaa samalla kun lenkkeillään, ei pysty aktiivisesti koko ajan purkamaan hihnasumaa ja koirat ovat hyviä letittäjiä, niinpä hihna on silloin enemmän tai vähemmän letitettynä.
Kerrankin löytyi tarpeeksi isolla rinnan ympäryksellä oleva käytetty takki. Naomi sai Hello Kitty paidan 🙂
Aamulla sulateltiin pakastinta ja ajattelin ottaa turboföönini avuksi… Vaan mitäpä löytyi. Olin yrittänyt varjella sitä parhaalla mahdollisella tavalla ja aina sullonut hyvin koirahuonen kaappiin turvaan. No nyt oli sitten pienet naskalihampaat iskeneet kiinni, kai mulla oli just toi pätkä jääny kaapista ulos tms… Kiva, kun oli tulossa trimmaukseenkin vieras koira iltapäivällä. No onneksi isäntä sai sen pelastettua pikaisesti, niin sai koiran laitettua. Tämän takia vedän kaikki pistokkeet pois seinästä, vaikkei tuo ole aikaisemmin tuohon ryhtynytkään.
Hupilla oli hauskaa Diegon kanssa, ne ottivat hetken rallia trimmauksen jälkeen, pojat kun olivat melkein samanikäisiä molemmat.
Hupin aikaansaannosta…
Puolivuotias bichon frise sekoitus Diego tuli ekaan trimmiinsa. Ihanan takuton pentupörrö.
Sieltä löytyi ihanat kasvot
Nyt on kivempi kotitrimmissä. En ole koskaan bichonia laittanut, ihmeen hyvin onnistui.
