Pesin Naomin ja voi mikä läskimakkara se on… Tuo pystyssä oleva lyhyt karva vielä lisää vaikutelmaa. No mutta asialle ollaan jo tekemässä jotain, joten ei auta kuin odottaa rasvan sulamista. Mutta kaunishan se on edelleen hopeisessa turkissaan…
Author Archives: admin
Ounou kevät tulee…
Posted onNiin on kypsyttänyt jo nuo hohtavat hanget ja liukkaat kelit, mutta eilen ja tänään sai todeta, että ei se kevät niin autuaaksi tekevä ollutkaan. Tiet alkaa olla paikkapaikoin sulana ja kun aurinko niitä vielä lämmittää niin…. koirathan kurastuu! Jekun kauniit valkoiset jalkakarvat on hetkessä ruskeat kuramöllykät. Mahtaa tulla hauskaa, kun karva on jo nyt viime syksystä lisääntynyt ja pitenee entisestään. No se on noita turkkikoirien kiroja mihin on jo tottunut. Ja se on se että mieluummin otan nuo turkkien hoidot, kuin koirankarvat lattoiille, sohville ja vaatteisiin. Näistä roduistahan ei irtoa karvaa.

Lämmintä piisaa ja isovillakin kääntyi pitkästä aikaa nukkumaan tassut taivasta kohden.

Öö mikä tässä on, pitkäkarvainen marsu? Ei vaan Kekku föönattavana.
Pallot ja pulleroinen
Posted onTuntuu, ettei meillä muuta tehdä, kuin leikitä aurinkoisilla hangilla 😀 . Mutta nyt kun näyttelyitä ei ole, niin elämään ei juuri muuta kuulu, kuin lenkkeily, pihaleikit ja pesut. Onneksi tässä kuussa Pupu sentään pääsee sinne villakoirien erikoisnäyttelyyn, niin saadaan vähän ohjelmaakin. Tänään juoksivat koirat vuorotellen, ensin harjakoirat ja sitten Pupu. Lenkki oli toki heitetty ennen sitä. Mutta kun hanki kantaa kivasti ja aidat edelleen hangen sisällä, niin minimoin riskit, että kaksi hurjapäätä joutuisi leikin tuoksinassa ulos pihasta. Ei ne kyllä sitä ole yrittäneet, mutta ei vara venettä kaada. Sekä Jekku että Pupu leikkivät pallolla ja molemmille kävi sama moka, kun päästää pallosta irti mäen päällä niin, kääk, sehän vierii mäkeä alas…
Naomikin innostui taas leikkimään hetken Jekun kanssa, mutta se on nyt niin läskipaksumakkara, etten tiiä mitä tehdä. Se söi hetken enempi raakaruokaa ja ilmeisesti en osannut syöttää sitä tarpeeksi kevyesti ja nyt se on sellainen pallero… Nappulalinjalla taas lähinnä mennään ja desin päivässä syö Acanan hyvin lihaisaa nappulaa. Vähempään ei voi enää vetää, joten nyt on vaan seurattava. Verikokeet otetaan taas tässä kuussa, joten saapa nähdä onko pullistumis vika siinä vai ruuassa.
Jekku juoksi ympyrää pihalla ihan omaksi huviksi ja vieläpä monta kierrosta 😀
Sitten löytyi jostain tennispallo.
Ja jos siitä päästää irti, se karkaa 😀
Nyppylältä on hyvä vahtia tiellepäin.
Ja sitten Naomikin innostui leikkimään.
Mä en jaksa kuin kehua tätä Noamin pukua. Puku mahdollistaa Naomille normaalin elämän ja arjen meidän muiden mukana. Sen ei tarvitse täristä pihalla tai kököttää yksin sisällä.
Pupun vuoro todeta maan vetovoima, pallo karkaa jos päästää irti 😀
Ja tässä sitä mennään myös ihan omia kierroksia ympäri pihaa.
Bertta edelleen hukassa :(
Posted onRusketusta ja mäkimenoa
Posted onAivan ihana auringonpaiste tänään, joten lenkin jälkeen koirat jäivät peuhaamaan pihamaalle. Tarkkana tosin sai olla, sillä nyt hanki kantaa jo koiria melkoisen hyvin ja 80cm korkuiset aidat ovat peittyneet paikoin kokonaan lumen alle! Onneksi tuntuvat pysyvät tuossa samoilla kohdilla ja etenkin pomppivat tuon kasan päälle, ylös, alas, ylös, alas…
Auringonpaiste on tuonut toisenkin ihanan asian, Jekun naama on taas alkanut saada väriä. Tykkäsin niin viime kesänä, kun sillä oli tumma naama, talvella noiden harjakoirien rusketus häviää ja nyt, kiitos auringonsäteiden, siihen on alkanut tulla taas väriä pintaan. Pitänee kohta ajella Naomin karvanaamakin, sillä Naomi saa ihanan rusketuspilkut kaulaansa 🙂
Tuskaisen hitaasti kasvaa tuo Jekun karva tai ehkä odottavan aika on pitkä. Korvat kun on edelleen aikamoisen kaljut terrierin korvat ja siksi ne sojotteleekin välillä vähän miten sattuu. Vajaan 2kk päästä on seuraava näyttely Kankaanpäässä ja toivottavasti silloin niissä on jo jonkunlainen karvoitus…
Kukkulan kunkkuna on kiva olla
Pupun rasittava riippakivi, joka hidastaa matkaa tuoda lelu heittäjälle 😀
Pikkasen alkaa olemaan väriä naamasta (maailmallahan ne antaa koirillekkin solariumia, että värit säilyy)
Jekun tapporavistus Jekunraadolle
Naomi ei ymmärtänyt yhtään miksi sen ois pitänyt pompata mäelle kuvattavaksi, ihan turhaa (pakko ajella tuo Naon naama kyl, kun nuo silmät on taas valuneet)
Hankirallia ja sisärallia
Posted onTänään oli taas harjakoirien näyttelytreenit Konalassa. Jekku poika pääsi taas treenaamaan. Lumimyräkän takia paikalla oli vähän porukkaa, yhteensä 5 koiraa. Oli kivaa kun oli tilaa ja väljää, Jekku keskittyi loistavasti tuoreisiin lihapulliin… Puoli tuntia treeniä ja sitten päästettiin koirat irti leikkimään. Jekulla oli niin hauskaa puolivuotiaan nakuneiti Rozyn kanssa. Ne juoksivat ihan hulluina ympäri tilaa, tosin Jekulla taisi olla liehittelyt mielessä ja Rozy luuli kaikkea ihanaksi leikiksi.
Paikalla oli myös pienen pieni Uni tyttönen, puuterihuisku pentu. Jekku kävi haistelemassa sitä hieman epäluuloisesti, että mikäs marsu tämä on, neidillä kun taisi ikää olla vähän yli luovutusiän ja kokoakin sen marsun verran 😀
Pikkasen herra oli väsynyt kotimatkalla, kun alla oli jo 20minuutin hankiralli päivällä Pupun kanssa ja nyt Rozyn kanssa. No jaksoi silti murista meidät pysäyttäneelle poliisille, kun avasin ikkunan 😀 (matkalla oli rekka tippunut tieltä ja sitä parhaillaan nostettiin ylös ojasta ja poliisi pysäytti vaan käskien kääntyä ympäri ja etsiä toisen reitin 😀 )

Rozy eellä ja Jekku perässä ja takana näkyy pikkuinen Uni.

Ja sit sitä mentiin, kamerakännykkä ei pysynyt lainkaan perässä.

Täällä on varmaan herkkuja jaossa… Vasemmalta Jekku, Rozyn häntä, Moyra ja Nemo.
Näyttelykoira ja Uni
Posted onTänään oli viimeinen ilmottautumispäivä Villakoirien Erikoisnäyttelyyn ja mä lopulta ilmoitin Pupun sinne. Mennään nyt sinne kovaan sakkiin, tuossa ”modernissa” leikkauksessa ja ehkä liian haalistuneessa värissä. Saapa nähdä pussaako se tällä kertaa tuomarin nurin, vai mitä se lie keksii 😀
Liisan kanssa ollaan puhuttu, että he tulisivat Unin kanssa kyläilemään. Päästäisiin näkemään Unia ja Pupu pääsisi verestämään vanhoja riehumismuistoja kaverin kanssa. Tänään Liisa oli pessyt ja trimmannut Unin ja laittoin minulle kuvan tytöstä. Ihan samalta höpsöltä se näyttää tuossa terrieritrimmissäkin, kyllä siitä koiran tunnistaa.
Hahaa takut!
Posted onEhdinpäs ennen teitä lällällää! Ihanaa pestä koiraa, jolla ei ollut yhtään takkua, tai no muutama sotku, mutta ei mitään takkulevyä. Tänään taas Jekku ja Pupu paineli hangessa niin pallon, kuin frisbeen perässä ja turkki meni lumipalleroille. Tiedän, että ne takuttavat ja kun koira oli jo eilenkin kastunut, pesasin sen. Laitoin nyt tuplaöljyyn, jotta turkki ees vähän säästyisi tuolla hangessa leikkiessä. Öljyttynä turkkia on hauska ”muotoilla”, joten oli pakko ottaa seisomiskuvat, joissa tukka sananmukaisesti seisoo 😀
Hauskasti tuossa kyljessä, nuo tummat ja vaaleat raidat tekee ikäänkuin laineen tuohon turkkiin, joka oli varmasti suoraksi kammattu.



