Upea päivä (Villakoirien erikoisnäyttely)

Posted on

Lähdin hakemaan Villakoirien erikoisnäyttelyyn sitä H:ta (hyvä) ja mitäs saatiinkaan! Näyttely oli Kaapelitehtaalla, joten se oli tuttu paikka Unille lukuisista pentunäyttelyistä. Kehässä meno oli sitten sen mukaista. Koira paahtoi hihna pitkällä kahtasataa, kuvista päätellen, mun olisi vaan pitänyt antaa sille vielä enemmän hihnaa. Seisomisetkin onnistui, mitä nyt yksilöarvostelun aikana hallissa ulvoi joku koira ja Uni yritti kääntyä koko ajan katsomaan mikä siellä on hätänä. Tiukasti pidellen sain koiran pysymään. Hampaiden katsomista on treenattava, koira edelleen yrittää veivata siinä, ettei tuomari saisi niitä kunnolla katsottua. Tuomarilta tuli tulos erinomainen (ERI) ja Uni voitti ikäluokkansa (junioriluokka) nartut. Paras narttu kisassa oli kaikkien ikäluokkien parhaat ja kun tuomari karsi neljä sijoittujaa, oli kehässä enää Uni ja 3 valioluokan koiraa… Lopulta Uni sijoittui kolmanneksi, ohi yhden valion ja koska muut oli jo valioita, niin serti tuli Unille!

Arvostelu meni näin:

Tuomarina: Ann-Charlotte Hillberger, Ruotsi

Härlig svart juniortik av utmärkt typ. Goda proportioner och bra könspägel. Bra huvud och uttryct. Bra hals, rygg och svans. Bra bröstkorg. Välvinklad fram och bak. Rör sig med god stil och resning. Bra päls. Härlig pudel attityd.

Ihanan musta juniorinarttu, erinomaista tyyppiä. Hyvät mittasuhteet ja hyvä sukupuolileima. Hyvä pää ja ilme. Hyvä kaula, selkä ja häntä. Hyvä rintakehä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Liikkuu hyvällä tyylillä ja ryhdillä . Hyvä karva. Ihana villakoira asenne.

ERI1, PN-3, sert

Ilppa oli mukana, koska minulta oli pyydetty sitä juniorhandleri lainaan. Juniorhandlerissa nuoret kilpailevat koiran esitystaidoista. Ilolla ja Miitalla synkkasi heti hyvin yhteen, kun oli herkkuja tarjolla 😀 . Kehää en uskaltanut mennä katsomaan, ettei Ilo häiriintyisi minusta, mutta siellä oli mennyt loistavasti. 10 juniorhandlerin joukosta, Ilo ja Miitta tulivat kolmansiksi!

LISÄÄ KUVIA ON TÄSSÄ LINKISSÄ

dsc_0664.JPG
Uni hienona, joskin mun leikkaamana, eli jälki ei ihan tasaista.

dsc_0717.JPG
Vauhtia riitti niin, että meinattiin epähuomiossa jyrätä edessä menevät…

dsc_0762.JPG
Unin palkinnot. Noita puudelipatsaita saa vain erikoisnäyttelyistä sertin saaneet.

dsc_0817.JPG
Miitta ja Ilo. Ilo selkeästi katsoo missä nakit menee 😀

dsc_0831.JPG
Upea kolmas tila!

dsc_0848.JPG


Ei tullut nyöriä, ainakaan vielä.

Posted on

Ei tullut Pupusta nyöriä. Tänään pesasin sen ja jätin harjaamatta ja puhaltelematta. Koira kuivui ja kuivui ja näytti kaamealta. Koira on pieni ja kapea ja kiharaisessa takkuisessa turkissa näytti entistä onnettomammalta, pieneltä ja ruppanalta. Kun koira oli vielä illallakin märkä ja paleleva, luovutin. En kestänyt katsoa sitä tommosena. Karstasin koiran, poistin takut saksilla siististi ja puhalsin kuivaksi. Nyt se näyttää samalta kuin viimeksi kuvatessa, turkki on vaan hitusen pidempi, mutta samassa muodossa, ettei siihen tarvinnut lainkaan koskea. Ehkä se lähtee säiden lämmettyä vielä kaljuksi, niin että jalkoihin jää joko karvaa tai pallot, mutta vielä en raaskinut.

Unilta ajelin kaljut kohdat lauantaita varten, mutta olipas se tuskaa, viikon mittainen karva ei ole se helpoin ajeltava. Sitä vaan ihmettelen, että miten esimerkiksi reidessä karva kasvaa paljon nopeammin kuin etujalassa? Paitsi sitten kun yrittäisi kasvattaa housuja, niin reisikarvat ei kasva millään 😀


Tehdäkkö nyöri?

Posted on

Tätä ajatusta olen pallotellut siitä asti, kun Pupun Doris siskon näin. Pupun turkki on taas kasvanut ja takkuuntuu edelleen älyttömästi. Turkki siis pyrkii nyörittymään itse 😀 . Lähinnä mietityttää miten nyöriturkin saa pysymään siistinä ja hajuttomana. Sen verran mitä nyt olen pulijen ja espanjanvesikoirien nyörityksen saloja selvitellyt, niin pesu on avainsana kai tässäkin, kuten muussakin turkinhoidossa. Suomessa on tiettävästi tällä hetkellä kaksi nyöriturkkia, Pupun Doris sisko sekä musta isovillakoira Hessu (joka samoista suvuista sekin, sen isä on Pupun isoisä ja sen mummo on Pilvi-vainaan sisko). Hessun on annettu nyörittyä aikuisena, joten sekin siis onnistuu. Tässä muutama kuva Hessun nyöreistä alkuaikoina: KUVA1 ja valmiina KUVA2. Nyörissä houkuttaa se, että se on hyvin huoltovapaa muuten, ei pitkiä föönailuja ja turkin leikkailuja. Alussa vaan nyörien repimistä, että turkki pysyy nahkaan asti auki.

Toinen vaihtoehto on taas se perinteinen alasajo eli kaljuksi ajelu. Silmää se ei minulla yleensä yhtään hivele, mutta käytännöllisyys ennenkaikkea. Ja jos nuo nyörit epäonnistuisi, olisi lopputulos tämmöinen kalju ajeltu kumminkin, että sikäli miksi ei testaisi nyörejä…


Että sellanen reissu… (Tampere KV)

Posted on

Ei se tuomari sitten tykännyt Unista, höh. Uni sai erittäin hyvän (eh) ja sijoittui luokassaan kolmanneksi. Kukka sisko oli luokan toinen. Luna sisko voitti luokan ja sijoittui loistavasti paras nartti kisassa toiseksi ja sai sertin! Luo toivoa meillekkin, että mekin voidaan pärjätä, sillä nää siskokset on melkoisen samanoloisia (paitsi tämän päivän tuomarin mukaan 😀 ).

Tuomarina oli vanha herra Rodney McDowell, Irlanti

Lovely character. Naughty and alert. She was a lovely muzzle and good teeth. Nice occiput. When moving was tigthly close behind and loose in elbows.

Ihana luonne. Vallaton ja valpas. Ihana kuono ja hyvät hampaat. Mukava niskakyhmy . Liikkuu tiiviin ahtaasti takaa ja löysät kyynärpäät.

Jun EH, JUK-3

LISÄÄ KUVIA TÄSSÄ LINKISSÄ

dsc_0342.JPG

dsc_0330.JPG
Kivaa oli, vaikkei menestystä tullut. Koira ansaitsee aina palkintonsa.

dsc_0385.JPG
Bruno sekä kolme siskosta Kukka, Uni ja Luna. Uni töröttää kuten aina seistessään.

dsc_0373.JPG
Mutta nää pomerianit oli lutusia.Voisin meille joskus jopa ottaa tälläisen pienen mallin pystykorvasta ja lapinkoirasta. Olisi koirannäköinen säänkestävä pikkukoira.


Huomenna Tampereelle

Posted on

Huomenna on vuorossa Tampereen näyttely. Oli kyllä taas urakka laittaa tuota karvakasaa… Sitä mietti moneen kertaan miksei omista lyhytkarvaista koiraa tai vaikka jotain porokoiraa, jota ei ees ihmeemmin laiteta… Mutta nätti siitä taas tuli, sanoo tuomarit huomenna ihan mitä tahansa 😀

Taas mun leikkaamana, joten ei ihan proota jälki, mutta eiköhän toi menettele…

dsc_0168.JPG

dsc_0175.JPG


Villiä menoa

Posted on

Välillä ehkä liiankin villiä. Unista huomaa, kun on viettänyt pari tuntisen pihalla riehumassa Pupun kanssa. Niinä päivinä ilta menee haukkuessa olemattomille äänille ja seuraavan päivän lenkit mennään ihan ylikierroksilla (jokainen vastaantulija on haukun arvoinen, huoh…). Lisäksi harjakoirat on ylikierroksille mentyä tosi kivaa saalista, etenkin jos pinkaisevat jonnekkin. Niinpä on mietitty pitäisikö pihalla riehumista rajoittaa. Muinaisessa Anders Hallgrenin kirjoissa puhuttiin paljon juuri tuosta, että riehuminen ja esim. pallon saalistaminen, nostaa koiran stressitasoa ja lisää ongelmakäyttäytymistä. Aktivoinnilla ja järkevämmällä puuhalla, stressitasoa saataisiin alas ja siten ylireagointia pois. Tuo ylikierroksilla riehuminen pihalla on myös vaarallista, kun menee järki poissa kahta sataa pihamaalla, eikä yhtään katso mistä juoksee. Saa usein hiljennellä vauhtia, etteivät törmää mihinkään…

Tässä kuvia aurinkoisista riehumahetkistä, joista näkee, että yli menee ja kovaa…

dsc_0040-1.JPG
Hetken paikallaan.

dsc_0044.JPG
Koira menee hetkittäin niin lujaa, ettei kamera pysy perässä.

dsc_0046.JPG
Jihaa, siivet vaan puuttuu…

dsc_0034.JPG
Rajunnäköistä rähinää siskon kanssa… ilmassa tietty.

dsc_0049.JPG
Ja taas se lentää…

dsc_0084.JPG
No osaa se Pupukin, mutta jo hillitymmin.


Unikon kuvaus

Posted on

Jäi sitten käymättä trimmaus ja koulutuskurssi, niin piti sitten tänään leikellä taas itsekseen. Oli se kyllä aikamoista tahkoamista, karva oli kasvanut huimasti edelliskerrasta, joka taisi olla Turkuun laitto. Naamassakin kasvoi jo kolmesenttinen parta. No trimmin nimi on nyt sitten: En tiedä mitä teen -mutta teen silti. Kuvauksessa Uni ei meinannut mahtua verhon eteen, joten se on vaan survottu siihen jotenkin ja kun yrittää pitää sadasta asiasta kerralla huolta, niin ei tule oikein järkeviä kuvia. Ossi heilutti makkaraa, minä pidin huolta otsatukan pystyssä olosta ja hännästä, niin sitten kylki ja selkäkarvat oli tietty ihan pielessä. No tämmösiä nää meidän koirat aina on, vähän räjähtäneitä 😀

Uusi kaksimoottorinen fööni on kyllä hyvä. 35minuutissa kuivasin koiran melkein kokonaan, jäljellä oli silloin vain pää, tassut ja häntä (tässä välissä kävin syömässä, joten loppua en sitten enää kellottanut). Unin kuivaukseen tuossa jo todella isossa turkissa, menisi normaali turbolla varmaan 2-3 tuntia.

Ja täyttihän tuo Unikko pari päivää sitten 1v. Nyt odotellaan vuoden kulumista, kun kasvattaja on luvannut aivot 2 vuotissynttäreiksi 😉 . Pupullakin ne tuli silloin, se vähä mitä siihen kuului…

dsc_9975.JPG

dsc_9960.JPG

dsc_9965.JPG

dsc_9966.JPG


Koirien vaatteita

Posted on

Ompelin pyynnöstä Mici chihuahualle uuden takin. Vanha oli mallini ja ihan kauheen pieni takki oli, ei edes mahtunut Ilolle. Kokosin sitten myös Ilon takkeja, joita olen ommellut ja otin kuvia. Ilolle tosin nuo omat takit ei enää oikein mahdu päälle.

dsc_9834.JPG
Micin uusi takki.

dsc_9835.JPG
Micin vanha takki ja uusi hitusen isompi takki, jossa tuo toivottu hihnalenkki niskassa.

dsc_9836.JPG
Heijastintarrasta leikatut norsut.

dsc_9838.JPG
Ilon goottitakki.

dsc_9837.JPG
Heijastintarrasta tehty kuvio.

dsc_9840.JPG
Ilon prinsessa toppatakki.