Joku kyseli, millaista on pitää pieniä koiria ja isoja koiria samassa perheessä. Itse en normaaliharjakoiraa pidä pienenä, harjakoirat kun nykyään on usein suht isoja (yleensä 30-lähes 40cm sekä painavat reilusti yli 5 kiloa). Meidän Ilo on tuota harvinaisempaa kirppu osastoa.
Tällä hetkellä meillä asuu 3,3kg Ilo, 5,6kg Naomi, 17kg Pupu ja Uni, josta kasvanee +20kg.
Yhteiselo onnistuu, mutta vaatii hieman järjestelyjä. Kun koirat päästää yhdessä pihalle, pitää katsoa, että Pupu ottaa lelun ja Ilo juoksee Pupun perässä, eikä toisin päin. Jos Ilo menee edellä niin, leikkiä kutsun teurastukseksi…. Tällöin se jäisi varmasti Pupun kiinni ottamaksi ja sattuisi pahasti. Pihalle tullessa jaan usein koirat kahtia, villakoirat toiselle puolelle pihaa ja harjakoirat toiselle (pihojen välissä portti). Sitten kun pahimmat höyryt on päästelty, voi kaikki päästää yhteen. Silloinkin on seurattava jatkuvasti, ettei leikki mene liian rajuksi ja tarvittaessa pysäytettävä koirat.
Koululaiset ulkoiluttavat koirat pihalla erikseen. Ensin Uni, sitten harjakoirat ja sitten Pupu. Lapsien vastuulle ei voi jättää, että pystyisivät erottamaan koirat tarvittaessa tai että koirat lopunpäiten edes uskoisivat poikia leikin tuoksinassa. Lisäksi pojat vievät esim. Unin hihnassa, koska ei ole mitenkään varmaa, että pentu antaisi lapsille pihalla kiinni.
Pupulle on opetettu pennusta asti jätä-käsky. Käskyä tuki pentuna naksuttimen naksautus ja koira tuli hakemaan palkkaa. Näin sain sen lopettamaan hyvin nopeasti leikin Ilon kanssa. Edelleen jätä-käsky saa Pupun edelleen jättämään leikin kesken.
Sisätiloissa ei koko ero niin näy. Pentuna tosin koirien piti olla porttien takan kun olivat yksin, mutta nykyään pärjäävät jo keskenään. Pikku Uni on erotettu muista, koska ei vielä osaa käsitellä pikkukoiria hellävaraisesti. Pärjäämisessä auttaa varmasti harjakoirien tiukka luonne. Johtajina meillä on molemmat harjakoirat. Vaikkakin, ihmisen pitää tukea pienten koirien johtajuutta, sillä isot koirat voisivat pelkällä fyysisyydellään kukistaa pikkukoirat.
Periaatteessa meillä ei rähistä ollenkaan, mutta silti laitan pannat ja annan ruuat arvojärjestyksessä: Naomi, Ilo, Pupu ja pikkuinen Uni. Vaikkain Uni yrittää tehokkaasti syödäkkin jokaisesta lattialle lasketusta kupista.
Kun joku tulee kylään, pitää taas muistaa erottaa koirat. Yleensä isot koirat joutuu portin taakse, jotta ”johtaja” koirat voi rauhassa ensin tervehtiä tulijat ja siksi, ettei isot koirat innostuksissaan tallo pikkukoiria, kun kaikki hässää tulijoiden ympärillä.
Rumaa jälkeä voi myös tulla yhteiselosta, tästä on myös meillä kokemusta edellisten koirien kanssa. Isovillakoira ajoi 2kg toyvillakoiran yli mökillä ja koiran olkapää meni sijoiltaan. Valitettavasti koiralla oli perinnöllinen heikkous olkapäässä ja sitä ei enää saatu korjattua. Tämä on opettanut sen, että koirat pidetään hihnoissa, jos vaaran paikkaa on. Lenkillä saa juosta irti joko isot tai pienet, yleensä vuorotellen.
Erikokoisten yhteiselo siis onnistuu, mutta vaatii omistajalta tarkkaivaisuutta ja pieniä järjestelyjä.
