Pesuaikoja ja marsuttimia

Posted on

Monet on kysyneet, kumpi koirista on helpompi turkiltaan. Vastaus on ihan selvä, vaikka Pupua pestään ja laitetaan harvemmin, on Ilo paljon helpompi. Ilon pesuun kuuluu vain naaman ajelu, sitten ammeessa lilluminen aj lyhyt kuivaus ja siinä se. Tämä toki tehdään noin 7pv välein. Mutta Pupu, tuskaisinta isovillassa on kuivaus ja kun olet saanut koiran siltä osin valmiiksi alkaa trimmaaminen. Harjakoirassa jää koko trimmivaihe väliin. Afgaani ihmiset usein sanoo, että isovilla on työläämpi kuin afgaanikin, vaikka affe pestään yhtä usein kuin ilo. Affen pesuun ei kuulu myöskään tuntien trimmaus sessiot. Voisi verrata koirien kokonaisaikoja (nää on noin aikoja, tarkemmat ajat pitäisi ottaa erikseen):

Ilo:

Naaman ajelu 5min
Tassujen pesu marseille saippualla 5min
Koiran uittaminen ammeessa ja suihkutus 6-10min
Koiran uittaminen ammeessa hoitoaineessa samalla tukka läpikäyden kammalla 10-15min
Koiran kuivaus 30min
Kokonaisaika: 56min- 1h5min n. 7pv välein

Pupu:

Takkujen avaus: 20-30min
Pesu kaksi kertaa vaahdottaen, ei hoitoainetta: 20-30min
Kuivaus pyyhkeillä ja ravistellen: 10min
Föönaus: 60min
Konetyöt, kuono, tassu, takapää, etujalat: 30-60min
(Muu trimmi (kasvattaja hoitelee 😉 ): 20-60min riippuen trimmi välistä)
Kokonaisaika: 2h20min- 4h10min, 2 viikon välein

Kannattaa tosin muistaa, että Ilo on pieni kokoinen ja vielä vähäturkkinen, samoin Pupu ei ole vielä täydessä turkissa.

Ensi maanantaina tytöt saavat kotiin uutta ihmeteltävää. Perheeseemme muuttaa kaksi rex-marsua. Poikien nimikkolemmikit ovat tässä kevään aikana kuolleet ja lupasin pojille jotkut uudet jyrsijät. Marsuistahan meillä on paljon kokemusta näyttelyiden ja pennuttamisen saralta, mutta nyt kaukaa viisaana meille tulee kaksi ”eläkeläis”naarasta. Toinen on tehnyt jo kaksi poikuetta ja toinen on jo liian vanha saamaan poikasia. Muuten multa lähtisi taas mopo käsistä ja marsulapsia riittäisi 😀 . Neidit tulee Amarillon marsulasta ja molemmilla on rekkarit ja käyvät ulkomuotoluokkiin näyttelyssä (joten saattaa olla, että meitä sielläkin suunnalla sitten näkyy). En usko, että tyttöjen suunnalta olisi ongelmia, kilpikonnatkin pussataan lauman jäseninä. Marsuja tunteville, nämä tytöt meille tulee: Peek-a-Boos Cute Lolita, silver agouti/white, s. 11.1.2007 ja Amarillon Yippie, cream/white, s. 1.10.2007. Kuvia ja muuta laitellaan jahka kotiutuvat.


Heinolan näyttely -kiirettä piti

Posted on

Heinolan näyttelystä on kotiuduttu. Aikataulujen mukaan tyttöjen piti olla lähes samalla hetkellä kehässä, vaan toisin kävi. Huiskaisin Ilon tukkaa hyvin pikaisesti harjalla, en edes joka kohdasta ja lähdin katsomaan missä vaiheessa kehä on. Harjakoiria ennen oli russian toyterrierit. Kehän luona havaitsin sen olevan tyhjä ja jäin odottelemaan, että mikä kutsutaan seuraavaksi, kun korvani kuulivat: ”kiinanharjakoiran pennut kehään!”. Siis mitä, kääk! Ilo maahan ja niiltä suorilta kehään. Tukka oli varmaan pystyssä ja kuvia ei saatu, koska kukaan ei tiennyt minun olevan vielä kehässä, kehään piti olla aikaa vielä puoli tuntia! SIlti Ilo oli ROP-pentu ja sai KP:n. Tuomarina oli Roberto Schill. Arvostelussa luki näin:

Correct head, wellset ears. Good top & underline. Wellset tail. Correct front & rear legs. Free movement. Good temperament. Very promising.

Hyvä pää, hyvin asettuneet(?) korvat. Hyvä ylä ja alalinja. Hyvin asettunut(?)häntä. Oikeanlainen etuosa ja takajalat. Vapaat liikkeet. Hyvä tempperamentti Erittäin lupaava.

Pupu trimmatessa alkoi tihuttaa ja saimme onneksi tunkea Nerian kennelin telttaa (kiitoksia paljon suojasta, unohdin vallan kiittää lähtiessä!). Pupun kasvattajan telttaan emme voineet mennä, sillä Pupulla oli tärppi päivät juoksussa ja teltassa oli kaksi urosta (Bruno ja ENska), joiden pää olisi seonnut tytöstä heti. Mutta kehässä, voi että… Pupu oli ihan kuutamolla. Pää pyöri kahtasataa ja koira pyöri kahta sataa, ollen välillä missä sattuu. Tuomari sanoikin arvostelun jälkeen tomerasti: ”movement, movement”. EIhän siinä auttanut kuin myönnellä, koira oli ihan hukassa… Juoksu vaikutti selkeästi sen päähän, olihan ympärillä laumoittain uroksiakin. Pupulla oli tuomarina: Annamaria Tarjan. Ja Pupu sai erinomaisen, ollen junioriluokan 3. ja neljänneksi kaunein isovillanarttu. Peppi sisko vei taas sertin ja oli VSP (vastakkaisen sukupuolen paras). Arvostelussa luki:

Good feminine head. Good topline & chest. Correct legs & tail. Colour is not ready yet. Good movement.

Hyvä feminiininen pää. Hyvä ylälinja & rinta. Oikeanlaiset jalat ja häntä. Väri ei ole vielä valmis. Hyvä liikkuminen.

Tässä vielä kuvia näyttelystä: PAINA TÄSTÄ LINKISTÄ

imgp6013.JPG

imgp6038.JPG

imgp5882.JPG

imgp5950.JPG


Ryökäleet…

Posted on

Neidit eivät saaneet aamupalaa ja jäivät keskenään kun läksimme kaupoille. Kun tulimme iltapäivällä oletin nälän olevan jo kovan.  Laitoin reilusti ruokaa ja koirien eteen. Kumpikin tuskin koski kuppiinsa. Ihmettelin moista ja mietin mikä niille on iskenyt, kunnes tajusin, että olin jättänyt kulmasta avatun ruokasäkin lattialle. Neidit oli tietysti meidän poissa olessa popsineet mahansa täyteen nappulaa 😀 .

Pupulla juoksu jatkuu ja neiti vuotaa todella paljon. Edelleen saa olla koko ajan pöksyt jalassa. Pupu siivoa tosi harvakseltaan itseään. Ilo kun ei tarvinnut juoksun aikana pöksyjä ollenkaan.

Takkuja löytyy molemmista. Ilosta harvemmin, sillä pesurytmi on jotenkin oikea, kun ei ehdi menemään umpitakkuun, alkusolmuille vain. Ilon pesen 5-7 päivän välein. Pupu taas takkuaa ja takkuaa, pesu väli 1-2 viikkoa. EN tiedä onko parempi laittaa korvat kiinni vai antaa olla auki, mutta takussa ne on jokatapauksessa. Paketteja pitäisi tietysti avata, unohdin pariksi päiväksi paketit korviin ja voi elämä mitkä takut oli… EI siinä auttanut kuin avata ja avata ja toivoa, että korviin jää vielä jokunen haituva näyttelyyn. Olen nyt parin päivän välein käynyt turkkia läpi kammalla, jotta isoja takkuja ei pääse syntymään.

Ilppa tänään pestiin ja kuvattiin, kun oli niin nättinä.

imgp5659.JPG

imgp5669.JPG

imgp5686.JPG

imgp5701.JPG


Pupun trimmissä ja juoksussa

Posted on

Pupulla alkoi eilen ensimmäinen juoksu. Sitä ei voinut olla huomaamatta, verta oli tipoittain siellä täällä. Eihän meillä ollut yhtiäkään pöksyjäkään! EI auttanut kuin leikata SImon kalsareihin hännänreikä ja pukea päälle. Koirasta vuotaa verta enemmän kuin muistankaan, mutta onneksi saatiin tänään kunnon pöksyt, kun kalsarit aina valahti alas 😀

Käytiin tänään kasvattajan luona välitrimmissä, mutta ei Pupussa ollut paljon otettavaa, turkki oli pysynyt yllättävän hyvin mallissaan. Joskin nyt se ei näytä niin roikkuvalta ja auringossa palaneita kohtiakin saatiin pois. Kiitos Maarit taas upeasta trimmistä. Pupu sekoili tapansa mukaan, mutta Clara ja Nao pisti neidin ruotuun. Ilppa oli ensin kauhuissaan ”pienistä” koirista, kun on tottunut jättiläisiin, mutta ois lopulta halunnut leikkiä muiden kanssa. Parasta Ilosta oli, kun löysi ison kupin täynnä nappuloita! Nostin kupin pois, koska nykyään Iloon uppoaa niin paljon kuin on tarjolla, mutta fiksu koira löysi toisen täyden kupin ja ahmi onnessaan, ihan häntä varten oli laitettu täysi iso kuppi 😀 Tässä kuva saalista kauniista koirista, Ilo haluaa isona Claraksi, matki sitä ei-niin-onnistuneissa kuvissa…

Väitetään, että nartun kasvu loppuu juoksuun, mutta me tuumasimme Maaritin kanssa Ilon jotenkin kasvaneen tai ainakin saaneen vartaloa. Samaa tuumasi Sanu, kun kotimatkalla piipahdimme Karkkilassa. Pupu järjesti siellä sydämen tykytyksiä, kun se hävisi sisältä. Toinen etuovi oli auki, mutta siellä erittäin jyrkät portaat mistä Pupu ei ole koskaan ole uskaltanut mennä. No avasin etuoven huudellakseni koiraa, koska sisältä se ei löytynyt, siellähän se nökötti etuovella odottamassa ovipalvelua. Oletan sen hypänneen noiden korkeiden portaiden päästä, korkeutta on reilusti yli metrin, ehkä jopa puolitoista metriä…

imgp5519-1.JPG
Pupu trimmattuna ja kauniina

imgp5548-1.JPG
Ilo seisomassa, joskin tukka sekasin

imgp5539-1.JPG

Clara (Secret Line’s Crazy Lady)

imgp5556-1.JPG
Nao (Scarpebox Scandal Love)

imgp5544-1.JPGimgp5546-1.JPG
Clara opasti selkeästi Iloa: Näin harjakoirat tanssii pöydällä.

imgp5531-1.JPGimgp5547-1.JPG
Näin harjakoirat nököttää pää kenossa pöydällä…


Pesua ja trimmausta niin omien kuin naapurinkin…

Posted on

Pesin tänään Pupun ja uudella föönillä sekä Gottlieb shampoolla meni 45min. Kotitasoisesti kuivasin, eli jossain saattoi olla kiharaa mutta uskomattoman nopeaa. J aneidistä tuli niin komea. Eilen föönasin ilon vartissa LOW toiminnolla, eli puhallus oli pienempi.

Kun Pupu oli valmis tuli käsittelyyn naapurin cavalier. Ohensin Sandy-neidin (Pilliwink’s Sunrise Sharon ) turkin ja teimme neidistä hoikemman oloisen. Sandy ei ole koskaan oikein minua sietänyt,minä kun olen aina irrottanut punkit mutta suostui onneksi tähän käsittelyyn. Kerran hyppäsi pöydältä ja yritti antaa hammasta mutta minä vain nappasin neidin takaisin pöydälle ja eihän siinä mikään auttanut. Pitkät kynnetkiin leikeltiin lyhyemmiksi yhteisymmärryksessä. Ilon kokoinen kasa karvaa jäi, mutta silti Sandy näytti edelleen cavalieriltä. Tuli ihan vanhat ajat mieleen kun Kamu cavalieria (Harmonic Back Number)  trimmasin, puhumattakaan kun aikanaan ennen lapsia, kun otin asiakkaina villakoiria kotitrimmaukseen.

imgp5213.JPG

imgp5229.JPG

imgp5249.JPG
Sandy ennen…

imgp5284.JPG
Sandy jälkeen (tämän kuva nähdessäni tuli vastustamaton halu vielä leikata maha ja etuosan karovja tasapainoisemmiksi, mutta Sandy ei ois jaksanut varmaan enää kuumuudessa olla käsittelyssä).

imgp5307.JPG

imgp5310.JPG


Jalkapalloa ja lomailua

Posted on

Ilo pääsi tänään Hesacuppiin turistiksi, koska kahtena edellisenä päivänä ei ollut jaksanut pidättää koko pitkää päivää. Koira kulki nätisti sylissä eikä ollut moksiskaan kentällä olevista pelaajista. Myöskään kovat kannustushuudot eivät hätkähdyttäneet koiraa lainkaan.

Tällä hetkellä kesälomailemme ja lomailen hieman myös blogista. Loman ajan päivittelen blogia harvemmin ja möllötellään pihanurmella enempi. Tosin ensi sunnuntain tulokset on tietty pakko laittaa. Kilpailu jännittää muutenkin yllättävän paljon, varmaan sen takia, että koiria on siellä niin vähän. Isovillakoiria 3 ja harjakoiria 12. Lisäksi mun on tuonne näyttelyyn laitettava koirat mökkiolosuhteissa. Arvaamatonta on, mitä järvivesi tekee turkeille noiden shampoiden kanssa. Ja kaiken päälle mun on vielä itse viimeisteltävä Pupu näyttelyyn, mitäköhän siitäkin tulee…

Joten kaikille hyvää kesää!

imgp3697.JPGimgp3692.JPG


Takkuja ja kuinka niistä selvittiin

Posted on

Eilen löytyi Pupusta taas iso takku, etujalan pallosta. Hermostuin ja kävin hakemassa tonkallisen kasvattajan käyttämää Gottlieb valkoisten villakoirien shampoota. Tänään sitten pesin Pupun sillä ja olin hämmästynyt. Ekan pesun pesin 50:50 laimennuksella, toisen suoraan pullosta, enkä käyttänyt ollenkaan hoitoainetta. Koiran turkista tuli upea! Koiran tukka ei pyrkinyt takkuun kuivauksessakaan, kuten all system shampoolla ja hoitoaineella. Ja muutenkin turkista tuli jotenkin muhkeampi. Mutta mikä parasta, kuivaukseen meni vain tunti!!! Miten kuivausaika voi olla shampoosta kiinni? Sitooko hoitoaine jotenkin vettä turkkiin, ettei se meinaa kuivua? Alkoi heti himottamaan ostaa Ilolle jotain sen turkille sopivaa laatua (ilmeisesti Yorkshirelle tarkoitettua) ja kokeilla kuinka tuommoinen käy. Epäilen että siinä oleva minkkiöljy tekee turkista tietyn tuntuisen. Hauskinta oli tuo tuoksu, tuli ihan Oskun ja Tessun pesut 15 vuotta sitten mieleen…

imgp3564.JPG
Tietty tuo laatikko etujalan edessä…

imgp3609.JPG
Kukkia (oikeesti mehiläisiä).

imgp3536.JPG
Mikä rotu?

imgp3555.JPG
Tämä sieltä löytyi

imgp3614.JPG
Pitihän siitä Ilostakin ottaa kuva.


Näyttelyiden järkevyydestä mietintää…

Posted on

Nyt kun ollaan muutaman kerran näyttelyissä kierrelty, niin olen jäänyt miettimään koko homman mielekkyyttä isojen turkkirotujen kohdalla. Onhan koirat todella komeita, esimerkiksi afgaaninvinttikoirat tai isot villakoirat mutta se työ mikä koiriin on käytetty ennen kehässä pyörähdystä, on valtava. Kyllähän koira tottuu mutta onko se mielekästä kumminkaan koiralle. Pupulla on vielä melko lyhyt ja ohut turkki, joten turkin hoitoaika on aika lyhyt. Pupun pesuun menee noin puolisen tuntia, kaksi vaahdotusta + hoitoaine. Hoitoaineen vaikuttaessa koiran on on hetki odoteltava märkänä. Sen jälkeen alkaakin kuivaus, johon föönilläni menee reilu 2h (turbolla meni reilu tunti) ja sen perään vielä konetyöt, joihin menee puolisen tuntia. Jos tämän perään vielä itse trimmaisin koiran, niin siihen menisi vielä tunnin verran, jos koira on pidetty muodossaan. Aikaa siis kuluu 3 tuntia ilman leikkausta, järjetön aika koiran olla työn alla. Todella isossa turkissa isovillakoiran kuivaukseen voi mennä nelisenkin tuntia! Mutta homma ei lopu vielä tähän, vaan koiraa joutuu yleensä säästämään seuraavaan päivään, niin että koira ei pääse sotkemaan ja kastamaan itseään. Tämä tarkoittaa hihnalenkkejä mahdollisesti suojattuna, suojauksen pukemisen vaivan takia, Pupukin pääsi vain välttämättömät lenkit, eikä esim. ollut vapaata käyntiä pihalle kuten normaalisti.

Näyttelykoirilla tämä toistuu jopa viikottain, joten itse jäin miettimään koko homman mielekkyyttä koiralle. Ja Pupu pääsee vieläpä helpolla, afgaaneille valtavissa turkeissaan on koko homma arkipäivää 5-7 päivän välein, oli näyttelyitä tai ei. Kun vertaa esim. Ilon ”kärsimykseen” näyttelyn takia, Pupun ”kärsimykseen”, ollaan ihan eri planeetalla. Ilon pesuun menee vartti ja kuivaukseen vartti, kuonon ajaa muutamassa minuutissa ja siinä se. Tietenkin Ilonkin turkkia pitää varjella ennen näyttelyä, mutta toki se on helpompaa sylikoira kokoa olevalla koiralla.

Olen jäänyt myös miettimään hassuja kampauksia. Miksi ihmeessä villakoira pitää leikata juuri noin? 10 vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakkaan leikkaavani paljasta peppua koirilleni, mutta niin se vaan silmä tottuu ja tuo näyttää ”parhaalta”. Mutta silti jaksan aina ihmetellä miksi LÖWHCENILLÄ ajellaan pylly mutta MALTANKOIRALLA ei. Tai miksi PORTUGALINVESIKOIRALLA ajellaan myös pylly paljaaksi, toki kyseessä on entinen työkoira, mutta eihän sitä tarvitsisi enää ajaa… Silti ajan villakoirani pyllyn kaljuksi ja jätän hassut pallot, miten se muka eroaa noista hullutuksista? Voisihan sitä tietenkin leikata Pupullekkin modernin tai terrierileikkauksen mutta sitten voi unohtaa näissä ikäluokissa myös sen näyttelyissä pärjäämisen eli maksaa sitten turhasta…

Kampauksista ei toki ole koiralle yleensä mahdotonta haittaa, mutta miettii tuota tuntien laittoa, niin onko koiran ”kärsimys” sen muutaman tittelin ja värillisen nauhan arvoista? Kaiken lisäksi tästä pitää maksaakkin… Toki myönnän, että useat koirat ovat tottuneet laittoon ja nukkuvat pöydällä esimerkiksi föönauksen ajan ja torkahtelevat trimmauksessakin niin, että meinaavat tipahtaa pöydältä 😀 . Pupukin rakastaa pyörähtää kehässä, saahan se makkaraa ja mamin huomiota, mutta silti minusta tuntuu, että se olisi onnellisempi saadessaan viilettää metsässä tai agilitykentällä tukka putkella. Miten se Pupu eroaa, nykyisestä jos se saa muutaman tittelin nimensä eteen? No onhan se minulle tietty mainetta ja kunniaa (tai no ehkä kasvattajalle 😀 ) sekä kivoja pokaaleja ja ruusukkeita seinän koristukseksi.
Koirankoulutuksessa joutuu oikeasti työskentelemään tittelien eteen ja hommasta on koirallekkin hyötyä, tottelevainen koira pääsee helpommin perheen mukana ja voi viilettää vapaanakin. Näyttelyissä koiran on oltava jo syntyjään kaunis pärjätäkseen tai ainakin kaunis juuri tämän tuomarin mielestä.

Niin no minä sanoin Pupua ottaessa, etten halua isovillakoiraa näyttelykoiraksi, koska en jaksa sen turkkia pitää näyttelykunnossa. Itseni pahin vihollinen on minä itse, joka alkaa miettimään asioita 😀 , mutta asioita pitää kyseenalaistaa eikä mennä vain virran mukana . Jos oikeasti haluaisi pärjätä näyttelyissä ja päästä helpolla, hankkisi lyhytturkkisen koiran ja rodun jota käy hyvin vähän näyttelyissä. Koiran ei tarvitsisi olla edes mahdottoman kaunis ja siltikin sillä olisi paremmat mahdollisuudet kuin esimerkiksi Ilolla harjakoira kehässä 43 kilpailijaa vastaan.

Edelleen uskon, että Pupukin olisi onnellisempi lyhyessä tukassa vailla muoveja korvissaan tai ilman pitkiä takkujen selvittelyjä tai tuntien tukan kuivattelu operaatioita. Mutta jatkamme vielä jonkin aikaa ainakin näin ja jos jossain välissä uskaltautuisi vaihtamaan koiran mallia esim. tuohon moderniin ja veisi vaikka kiusallaan näyttelyihin siinä 😉 . Ja toisaalta, mä tykkään väkertää niiden korvapampuloiden ja tukkatupsujen kanssa…

Jos nyt ottaisin koiran joutuisin miettimään aika lailla rotua. Haluaisin tietenkin näyttelykoiran, jota voisi kouluttaakin, jonka turkki ei olisi trimmattava (ainakaan paljaspyllyjä tms hassua) ja koiralla ei olisi partaa (siinä kulkee kaikki mukana). Koirasta ei saisi lähteä karvaa ja tykkään kauniista pitkistä turkeista. Näyttelyjä ajatellen rodun pitäisi olla pieni lukuinen mutta laadultaa tasalaatuinen, jolloin olisi parempi mahdollisuus saada useampia tuomareita miellyttävä koira (harjakoirissa hajonta on suurta ja niin on tuomarien mieltymyksetkin). Valkoinen olisi kiva väri, tykkään valokuvata valkoisia koiria, toisaalta valkoinen väri on iso este rapaleikeille. Hih, ei semmosta olisikaan ja ostaisin taas kumminkin villakoiran 😀 (no näin tarkemmin mietittynä meillä aikanaan ollut SILKKITERRIERI kattaa aika ison osan toiveista…ja se pieni valkoinen villakoirakin, eiks nii, ainakin melkein 😀 …)