Pojat pitää hauskaa

Posted on

Tänä aamuna häpsi hieman lunta ja oltiin taas kameran kanss pihalla. Tarkoitus oli saada kuvia ceskykalenteriin ja pentuesittelyyn. Ja tällä kertaa sain jopa muutaman onnistuneen otoksen. Monet on puhuneet meidän hienoista valokuvista, mutta ei ne itsestään selvyyksiä ole. Kuvia otetaan per kuvaus keikka 150-400 kpl, joista julkaisu kelpoisia on 0-2okpl. Niistä vielä yleensä karsin noin 10 kuvaa, jäljelle jää ne joissa on joku juttu, joissa koirat näyttävät hyvältä ja jotka miellyttää muutenkin omaa silmää. Erikseen on elämään liittyvät tilanne kuvat, jotka säästetään, oli ne kuinka tärähtäneitä tahansa. Joskus ei julkaisuun tule yhtään, kuten meidän toissapäivän kuvat. Tärähtäneitä ja koirat ihan urpon näköisiä kuvissa 😀

Nyt kävi se pihalla, mitä olen miettinyt, että onnistuukohan… Hupi mahtuu aidasta läpi. Se kummemmin tunkeutumatta vaan lumpsahti pihalta pois. No onneks himoja karkaamiseen ei ole, vaan tuokin oli vahinko, eikä koira edes osannut tulla takaisin 😀 Mutta pitää itse vähän katsella, ettei pentu eksy. No onneksi se kasvaa ja kohta ei enää mahdu.

2012-10-033.jpg
Pojat ensin pihalla Naomin kanssa ja leikkiä ja painia riitti.

dsc_0001.JPG
Lällälläää!

dsc_0066.JPG
Osaa se näemmä ravatakkin pomppimisen lisäksi.

dsc_0105.JPG
<3

dsc_9991-002.JPG
Lunta sataa…

dsc_0155.JPG
Ja sitten puettiin vaatteet päälle ja päästettiin Pupukin pihalle rallaamaan. 

Ja vielä videota poikien leikistä.


Vähemmän lenkkeilyä…

Posted on

Nyt trimmauksen jälkeen Hupi on näyttänyt hassulta, se näyttää naamastaan ihan oikealta terrieriltä, jonkinlaista tyylikkyyttä tuli ilmeeseen. Oletin, että vaaleammat kohdat hartioilla olisi vain siitä, että siinä on ohuesti trimmattu, mutta nyt katselin päivänvalossa, että voisi siinä ehkä ollakkin jo vähän vaaleampaakin… No saapa nähdä. Näissä on vähän sama kuin harmaissa villakoirissa, joka trimmissä kun turkin ajalee, tulee aina harmaampi ja harmaampi.

Pikku neiti on vuorostaa kuumeessa, joten joudutaan varmaan huomenna veivaamaan ulkoilutuksia. Onneksi on tuo oma piha, johon koirat  voi turvallisesti päästää. Ja onneksi perheessä on useampi innokas lenkittäjäkin. Ja sekin, että nuo aikuiset otukset ei onneksi kiipeä seinille, vaikka joutuisivat muutaman päivän vähän vähemmälle lenkkeilylle. No Jekussa sen vielä näkee, lenkille päästyään vetää ehkä normaalia enemmän ja on vähän innokkaampi, mutta kotona sitä ei näy.

Olen edelleen ollut häikäistynyt tästä pennusta. Meillä on edelleen lähes kaikki matot lattialla, mm. isot matot olohuoneessa ja eteisessä. Hupi tekee edelleen asiat pääosin ulos ja jos sinne ei huomaa viedä, koira käy paperilla. Ei meillä kyllä näin siistejä ole ollut kukaan, joka on meille pissiväisenä tullut. Jekkuhan tuli jo ihan siistinä 4kk iässä, sillä ei pidetty edes papereita.

dsc_9538.JPG
Tippuneet, pakastuneet omenat maistuvat kaikille…

dsc_9677-001.JPG
Jekun ja Hupin upeat näyttelyhihnat. Nyt siis Hupikin sai oman. (Tekijä Dog accesories buy Noon4)


Ensilumi

Posted on

Viime yönä satoi ensilumi ja mietin kuinka käy aamulla pissatuksen, kun on outoa valkoista maassa. Ei mitenkään, pentu kipitti sen kummemmin ihmettelemättä lumelle ja toimitti asiansa. Kaksi muuta, Jekku ja Pupu ei ottaneet niin rauhallisesti, se painoivat menemään senkin edestä. Naomi protestoi aamupäivällä ulos lähtiessä koko säätä. Kun puin muille takkeja ja pantoja, niin Naomi kaivautui vaan syvemmälle nojatuolin syövereihin. No se saikin jäädä sisälle. Pihalla annoin taas ensin poikien rallata pihalla kahdestaan ja vasta sitten päästin hetken päästä Pupun päästämään höyryjä.

Tein Hupille uuden takin, koska Ilon vanha alkoi näyttää jo melkoisen lyhyeltä. Tuntuu, ettei se ole kasvanut vielä yhtään, muta näköjään on. Painoa pojalla on nyt 2830g.  Tuo takkimalli on helppo. Leikkaa vain fleecestä selkäosan ja T-mallisen vatsaosan. Laittaa nepit kaulaan ja vatsaosaan neppipressillä ja takki on valmis. Ei tarvitse ommella ollenkaan, koska fleece ei purkaudu.

Josko sitä huomenna pesisi Hupin ja yrittäisi ekan kerran trimmata. Olen kerrannut, katsonut kuvia, etsinyt netistä ohjeita ymym ja vitsi että jännittää. En nyt usko että täysin saan pilalle trimmattua, mutta eka kerta ceskyä, eikä ole ihan varma mistä kohdasta ja minne asti…

2012-10-26-ensilumi.jpg

dsc_9398.JPG
Lumestä löytyi ihania omppuja.

dsc_9415.JPG
Hei isoveli, mitä sul on?

dsc_9452.JPG
Emmä pääse noin kovaaaaa!

dsc_9470.JPG
Olkaa vaan pihalla, mä en tule!

dsc_9482.JPG
Vauhdin hurmaa.

dsc_9484.JPG
Pienikin osaa.

dsc_9514.JPG
Ota kii jos saat! Jekku pensaan takana piilossa.

dsc_9485.JPG
Kaikki kolme leikissä mukana.

dsc_9542.JPG
Hupin uusi isompi takki.

dsc_9543.JPG

dsc_9578.JPG


Jekku taipui

Posted on

Viimein Jekku hyväksyi pennun ja paineli pihalla kahta sataa pentu enemmän tai vähemmän perässä. Tosin Pupu piti sitä ennen heittää takas sisälle jäähylle, sillä olen ollut pari päivää sairaana ja koirat on käyneet vain lyhyitä lenkkejä poikien kanssa. Pupulla oli selkeästi ylimääräistä virtaa, jonka takia sillä meni riehuminen ihan överiksi. Mutta Hupi ja Jekku leikki kahdestaan, tosin Jekkukaan ei tajunnut, ettei pikku tappijalka pysy perässä sen vauhdissa, joka on mitoitettu isovillan vauhtiin. Mutta Hupi yritti parhaansa minkä kintuistaan pääsi. Välillä revittiin lelua yhdessä. Kuvaaminen oli melkoisen mahdotonta, pikakiituria ja tappijalkaa oli hankala saada mahtumaan samaan kuvaan.

Pupu pääsi sitten ulos, kun kaksikko oli jo parhaat juoksunsa juosseet. Ja samalla ovenavauksella Naomi pääsi sisälle. Naomilla oli tänään pitkästä aikaa huono päivä. Ulkona ei olisi halunnut kävellä askeltakaan ja sisälläkin oli vähän levoton ja tärisikin. Mutta Pupulla riitti intoa. Jostain syystä Pupu haluaa kaataa pennun kumoon aina kun se tulee lähelle. Niinpä useammin kuin kerran Hupi makasi kilpikonnanana ketarat ylöspäin nurmikolla. Hupi ennakoi ja kellisti itsensä ennenkuin Pupu ehti 😀

dsc_8975.JPG
Jekulla vauhtia riitti.

dsc_8993.JPG

dsc_9047.JPG
Peräkanaa leikkien <3

dsc_9123.JPG

dsc_9088.JPG
Terrierissä on Jekulle kova vetovastus.

dsc_9102.JPG
Naomia ei huvita, vähääkään.

dsc_9139.JPG
Upea seisotuskuva Hupista

dsc_9172.JPG
Toinen vähän autettuna

dsc_9143.JPG
Seisotuskuvien ottaminen ei aina ole helppoa 😀

dsc_9145.JPG
Etenkin kun muutkin haluaa lelun jolla houkutellaan.

dsc_9360.JPG

dsc_9277.JPG
Pieni seikkailija ja opas…

dsc_9280.JPG
Suuri villipeto hyökkäsi, pahaa aavistamattoman, saalineläimen kimppuun.

dsc_8936.JPG
Ja taas Hupi on nurin.

dsc_9379.JPG
Mulle riitti, joko mentäis…


Leikkiä ja naksutusta

Posted on

Pennun kello on ikävässä rytmissä, ainakin syyslomalaisten kannalta. Hupi alkaa yöunille jo klo 21 aikaa illalla ja herää klo 6 aikaan… Nukkuis edes 7:ään, jolloin pikkuneiti herää. Erityisen kiva on, kun kohta käännetään kelloja tunnin taaksepäin ja sehän tarkoittaa vaan aikasempia aamuja pennulle. No yritän hieman herätellä pentua illalla vielä toimimaan, jotta jaksaisi sitten nukkuakkin. Se on vaan, kun talo hiljenee lasten mentyä nukkumaan, niin pentukin alkaa unille.

Olen itseasiassa ollut aika hämmästynyt, miten vähän pentu nukkuu. Mulla oli muistikuva, että Pupu nukkui pitkiä aikoja tuon ikäisenä ja jaksoi enempi siinä 3kk tienoilla (ehkä tää on sitä, että aika kultaa muistot). Tämä kaveri jaksaa ja jaksaa puuhata silloin kun muutkin puuhaa ja nukkuu silloin, kun on taas hiljaisempi hetki.

Pupu on alkanut leikittää pentua ja kun Pupu leikittää, ei Jekkukaan malta pysyä poissa. Pupu on houkutellut lelun kanssa pentua leikkimään, mutta vielä pentu eksyy ja unohtaa leikin kesken kaiken. 😀 Mutta edelleen aikuiset tekee selväksi milloin eivät jaksa leikkiä, eli selkeä järjestys pennulle.

Hupi syö 4 kertaa päivässä ja melkein päivittäin, yhden ruokailun ruuat harjoitellaan naksutinta ja ensimmäisiä oppeja. Hyvin on Hupi jaksanut opiskella, etenkin kun sille on annettu labbiksen ruokahalu… Pieniä hetkiä on harjoiteltu jo vähän seisomista neljällä jalallla namia tai lelua katsellen, mutta peppu painaa ja Hupi haluaa istua ihmettelemään, miten sen namin saisi. No 5 minuuttia naksua tänään namin kanssa ja jätkä äkkäs ahnepossuna heti, että jos seison näin, niin naksu ja nami tulee, ettei kannata istua. Mitää hienouksia, kuten jalkojen oikeaa asentoa tai asentoa minuun nähden ei haeta, vaan tämä on pelkkää hauskaa leikkiä ja pientä pohjatyötä tulevaisuutta varten.

dsc_0312.jpg
Valmiina hyökkäämään Pupun suussa olevan rotan kimppuun…

dsc_0313.jpg
Hupsista keikkaa, ei mennyt kaikki ihan putkeen… 😀

dsc_0307.jpg
Hupi harjoittelee naksuttimen kanssa seisomista, oikeaa jalkojen asentoa ei vielä haeta, vain pyllyn pysymistä ylhäällä.


Lenkkeilemässä

Posted on

Tänään käytiin taas lenkkeilemässä korttelin ympäri ja Hupi paineli hienosti hihnassa ja pannassa, koska sillä oli kauhea kiire pysyä idolinsa Supermies-Teräsmies isoveljen kannoilla. Jekku on niin ah ihana idoli, etenkin kun se esittää niin vaikeasti tavoiteltavaa. Koirat kun on niin kummallisia, että niitä kiinnostaa eniten ne, joita koira ei kiinnosta. Hieman vaatii taas harjoitusta 4 hihnaa, joskin Naomi on harvoin lenkeillä mukana. Mutta jotenkin tuntui, että aikuisetkaan koirat ei pysyneet ”paikoillaan” lenkkeillessä ja hihnoja joutui selvittelemään normaalia enempi.

Päivä päivältä tulee ihanasti enempi ja enempi leikkiä. Pupu kanteli sisällä lelua, jota Hupi hirmuisesti sitten yritti tavoitella. Sikäli hankalaa, että hypyistä huolimatta, Pupun pää on ihan liian korkealla, että Hupi saisi lelusta kiinni. Välillä Jekulla oli lelu ja pikku poika pinkoi perässä. Mutta edelleen se eksyy leikistä ja unohtaa sen. Pihamaalla Pupu yritti moneen kertaa saada pennun pysymään kintereillään, mutta eihän se pienillä tappijaloillaan perässä pysynyt 😀 Jekkukin vähän pyrähteli Hupin kanssa, mutta jos Jekku huomasi minun katsovan, se suorastaan vihelteli ja selkeästi sanoi, emmä mitään oo leikkinyt, se oli noi muut… 😀

Pesin tänä iltana Jekun ja voi hyvä ihme siinä olikin takkuja! Meni varmaan puoli tuntia avata koko turkki varovasti karva kerrallaan. En ihan heti muista milloin olisi tuollainen ollut. Se on nämä märät sadekelit, nyt ei voi pitää enää 7 päivän pesuväliä…

dsc_0294.jpg
Mihin sä meet? Mitä sä teet, isoveli?

dsc_0298.jpg
Mä osaan jo lenkkeillä mun Supermies-Teräsmies isoveljen kanssa…

Tässä sitä mennään, Jekku perustahdillaan, hirmuisella kiireellä ja pikkuveli kahtasataa perässä…


Leikkejä

Posted on

Että tuota vettä ja kuraa riittää. Joka lenkin jälkeen saa Jekun pestä, jottei kura ja hiekka rasita liikaa turkkia. Onneksi leikkasin Pupulle tuon kaljukampauksen, sille ei ole tarvinnut tehdä mitään. Naomi ilmeisesti jollain tavoin hylkii likaa, koska se ei likastu edes kurassa käveltyään 😀 . No onneksi tänä aamuna kurasta huolimatta ei satanut (no ilta sitten pelasti tilanteen ja tulee kaatamalla vettä), niin koirat saivat juosta pihalla pihatöitä tehdessä.

Pienessä Hupissa näkyy sisäinen terrieri, koska mikään ei ole hauskempaa kuin harava, sen heiluminen ja lentävät lehdet. Siellä on pakko juosta seassa ja äristä kovaan ääneen. Ja ihan kuin Jekku olisi tänään aamupäivällä vähän yrittänyt leikkiä Hupin kanssa. Juoksi Hupia karkuun, mutta eihän Hupi pysy perässä ja sitten unohtaa koko takaa-ajon, niin Jekku muutamaan kertaa palasi Hupin näkösälle ja pinkoi karkuun, kun huomasi pennun hyökkäävän. No leikki sitten kuihtui. Hupin ja Pupun leikki oli koomisempi, Pupu toi palloa, mitä Hupi hyppien tavoitteli Pupun suusta. Kun Pupu tiputti pallon maahan, jotta heittäisin, pieni musta salama pölli aina pallon ja Pupu oli ihmeissään, että mihin ihmeeseen se pallo hävisi, justhan se oli tässä! Ja Pupu meni tähän uudestaan ja uudestaan 😀

Käytiin tänään Mustissa ja Mirrissä etsimässä kuljetushäkkiä pojille ja mukaan lähtikin vain uusi vinkulelu. Hupi rakastaa vinkuvaa raatoleluaan ja aina vinguttaa sitä. Ikävä kyllä, sitä vinguttaa usein myös 3 poikaa… No kaupasta löyty ”’äänetön” vinkulelu, Hear Doggy ultraääni pallokalapehmo. Sen vinkuääni on asetettu sellaisille korkeuksille, että ihminen ei sitä kuule. Koirat kiinnostuivat lelusta selkeästi kun sitä ”vingutti” ja Hupin mielestä se oli ihan ykköslelu.

dsc_0291.jpg
Äänetön vinkupallokala.

Vähän huonoa videota pienestä jänisloikkijasta pihalla.


Ensimmäinen puistoreissu

Posted on

Mikä voikaan olla ihanampaa aamu-unisena, kuin kävellä olohuoneessa paljain jaloin,  pienten naskalihampaiden pureutuessa ihoosi joka askeleella. Kulkemistasi säestää jatkuva, auh, ei, auh, ei 😀 Hupilla oli tänä aamuna superriiviöisvaihde päällä. Syliin otettuna nenä sai vuoron pusuja ja vuoroin haukkauksia. Vastapainona, voiko olla suloisempaa, kuin väsyneenä koiransänkyyn nukahtanut pieni pentu, jonka jalat nytkii hurjan unen tahtiin.

Tänään, koska virtaa riitti (onko yllätys meidän talouden koirilta 😀 ), lähti pikku Hupi mukaan aamulenkille, joka suuntautui puistoon. Ekan kerran mukana pidemmällä kuin ihan tuossa korttelin ympäri. Hyvin pikku mies pysyi vauhdissa, kun hitaaseen tahtiin kävelin, koirien painellessa irti. Murina-Jekku on selkeästi idoli. Jekun kintereillä piti viipottaa ja katsoa tarkkaan miten koipea nostetaan. Pupu oli hyvin rasittavana, sillä oli virtaa yli rajojen ja koska tukkakin lähti, niin se tuo aina 200km/h lisää vauhtia. Koko ajan kävi härkkimässä Jekkua ja Naomia ja sai ihan komentaa lopettamaan.

Menomatkan Hupi kulki sylissä ja paluu matkalla se pääsi rattaiden kyytiin. Muutaman kerran sai palauttaa paikalleen, mutta hyvin se siinä pysyi. Ei kumminkaan vielä 8 viikkoisena kävelylenkkejä kävele, muuta kuin noita pissastuskierroksia lähimaastoon.

dsc_0260.jpg
Suuri puisto odottaa valloitusta.

dsc_0261.jpg
Koko lauma.

dsc_0265.jpg
Täydellinen paikka kulejtukseen pienelle pojalle.