Viime viikonloppuna vierailimme veljelläni ja koirat taas pani parastaan… Ei näillä mitään käytöstapoja ole kai koskaan edes yritetty opettaa 😀 . Joka kerta kun veljeni tai hänen vaimonsa, tuli esimerkiksi yläkerrasta, Pupu liiskasi aina hyppimällä tulijan. Jekku taas viihdytti itseään ja meitä pitämällä pienen haukkukonsertin aina kun jotain jännää tapahtui tai kun Jekku oletti jännää tapahtuvan. Reissun jälkeen oli väsynyttä koiraa kotona, sillä koiratkin valvoivat yömyöhään… ja olo vieraassa paikassa jännitti varmasti myöskin.

Koirillamme ei ole asiaa keittiöön, jos joku syö siellä. Monesti harjakoirat yrittävät vaivihkaa hiippailla ja usein saa olla komentamassa pois. Ovi on auki eikä mitään portteja ole, oviaukoissa on näkymätön raja, jota koirat yllättävän hyvin kunnioittavat. Jekku käyttää myös hyvää taktiikkaa, aina asentoa vaihtaessa voi tietenkin tulla 10cm eteenpäin ja jos usein vaihtaa asentoa, niin sitähän on äkkiä aika pitkällä. Aivan hyvin ne ei osaa laskea, milloin saa tulla sisään. Ne ovat ottaneet merkikseen, että kun pikku neiti nostetaan syöttötuolista, voi tulla imuroimaan lattioita, eivät vaan tajua katsoa onko pöydässä vielä muita syömässä… . Pupu ei oikeastaan ymmärrä koko sääntöä, sillä sillä ei ole tapana edes norkoilla pöydän luona syödessä, se nukkuu jossainpäin kämppää, eikä osallistu jälki-imurointiin ja jos se sattuu sattumalta eksymään keittiöön, se on avoimen ihmeissään, miksi se komennetaan pois 😀

Jekku näkymättömällä rajalla.

Poika esipestynä viikonlopun näytelyä varten.

Katsottuamme Talenttia ja siellä foorumituttumme Heka villakoiran temppuilua, sekä saatuamme lahjaksi koirien temppukirjan, päätimme poikien kanssa ryhtyä tuumasta toimeen. Selailimme kirjaa ja mietimme mitkä temput opettaisimme kullekkin. Naomin temppuilua rajoitti sen fyysiset esteet, viime aikojen ontumiset, eivät mahdollista hyppyjä ja muutenkin varotaan kroppaliikkeitä (eli takajaloilla seisomisia tms) varmuuden vuoksi. Lopulta päädyin siihen, että Naomi harjoittelee tekemään kahdeksikkoa jalkojen ympärillä, Pupu kumartaa ja Jekku hyppää jalan yli.

Aloitin Naomilla, Naomi oli haljeta innosta päästessään tekemään jotain. Sen pienet aivot raksuttivat ja raksuttivat ja yrittivät selvittää mitä tässä haetaan. Heti alkuun totesin, että Naomin on vaikea mennä ali ja kahdeksikkoa tehdessä, on vaikea olla itse niin suorassa, että Naomi ei paineistuisi asennostani. Niimpä temppu vaihtui lennosta siihen, että Naomi menee joka askeleella jalkojen välistä. Silloin pystyn olemaan suht suorassa. Naomi sai melko heti tempun ideasta kiinni, mutta puolet ajasta meni yli-innostuneeseen hössötykseen 😀 Ehkä tästä vielä temppu saadaan.

Seuraavaksi oli vuorossa Jekku, jonka alkuharjoittelu meni siihen, että poika melkein huusi RUOKAA!!! KINKKUUAAA!!! MULLEEE!!! ja vain sinkoili herkkujen perässä yrittäen tappaa sormeni. Jekku saikin sitten harjoitella olemaan tappamatta sormiani, herkun sai kun ei purrut käsiäni namia tavoitellessa. Kun se alkoi vähän sujua, yritin opettaa hyppyä jalan yli ja sitten takaisin päin jalan ali. Mutta ei Jekku tainnut käsittää mitään, se vaan sinkoili kumipallona kinkun perässä, hyppien joka suuntaan ja mennen ali, jos kinkkukin meni 😀 Pitää miettiä, Jekulle temppua, missä se ei voi vain sännätä, vaan joutuu käyttämään päätään hieman rauhallisemmassa tehtävässä. 200 lasissa, kun ei ehkä ehdi tajuamaan mitä pyydetään 😀

Ja sitten Pupu, se osoitti olevansa villakoira.. Tyynen rauhassa se odotti namia, avustin hieman kumarrusasennossa muutaman kerran ja pienellä kosketusohjaamisella koira alkoi suorittaa kinkkua tuottavaa asentoa kerta toisen jälkeen. Muutaman kerran kokeili makaamista, mutta kun älysi, että siitä ei saa mitään ja joutuu yrittämään uudestaan, ei tuohon paljoa tarvittu. Vaikka Pupu on normaalisti vaikka millainen sählä, on hauska huomata, että koulutettaessa se on tyynen rauhallinen.

Vanhoina temppuinahan nuo osaa antaa tassua, Nao kieriä ja läpsäyttää yläfemmaa, Jekku läpsäyttää kaksi tassua käteen kerralla. Kaikki osaa pyöriä seisoen itsensä ympäri jne, mutta katsotaan, saadaanko Halloween juhliin mennessä jotkut temput hanskaan, jotta voitaisiin poikien kanssa ne esittää koirien kanssa temppukirjan antajille 😉 Näin alussa opetan itse koirille pikkasen pohjaa, jotta näen voiko temppu edes onnistua. Pojat saa opettaa tässä rinnalla samoja temppuja, aina kun siltä tuntuu.

Pupu näyttää suunnilleen tältä, kun temppua opetellaan 😀

Meidän tukat.