marras 9 2011

Koulutusluento

Posted on 9.11.2011 by admin

Kävin tänään koulutusluennolla, joka liittyi tuohon Rally-toko kurssiin. Hauskasti sitä huomasi tippuneensa hieman kehityksen kelkasta, koirille kun ei ole opetettu kosketuskeppejä tai mattoja, kun en ole tajunnut niiden ideaa ollenkaan. Luento oli mielenkiintoinen, tulipahan päivitettyä nykyisille koulutusmetodeille, pääosin shapingiin, jota tuo naksutuskin on. Muutamia isompia virheitä huomasin mitä on tullut tehtyä:

-Ohjaan koiraa namilla, vaikka pitäisi odottaa koiralta toivottua toimintaa. Koiran pitää tarjota mitä halutaan. Jos halutaan koiralta kaksi jalkaa laatikkoon, ensin palkitaan laatikon katsomisesta kun se toimii, odotetaan että koira tarjoaa laatikkoa kohti menemistä, kun se toimii vaaditaan taas yksi pykälä enempi. Koira joka hoksaa tuon tarjoamisidean, oppii hyvin nopeasti hakemaan onko se tämä mitä etsit. Kun koira tarjoaa aina toimintoa, siihen liitetään vasta sitten sana.

-Vaadin liikaa eri asioita samalla koulutuskerralla. Koiran pitäisi heiluttaa häntää, seistä kauniisti ja pysyä paikallaan oikeassa asennossa… Ei onnistu, eka haetaan seisominen, sitten pikku hiljaa parempaa asentoa, kumminkin niin, että vahvistustiheys säilyy.

-Tarpeeksi tiheä palkitseminen. Opetusvaiheessa toiminnasta palkitaan noin 5sek välein. Eli oikeastaan jatkuvasti, jos väli on pidempi, on hypätty hakemaan jo liian vaikeaa.

-Sitä saa mitä vahvistaa… Eli jos älähdät koiralle joka ryntää haukkumaan ovikelloa, se saa positiivisen vahvistuksen… Ennemmin pitää opettaa, että ovikello on merkkiääni istumiseen tms (Tää on NIIIIIIN vaikeaa)

-Negatiivinen rankaisu pahentaa ongelmakäyttäymistä, koska se saa koiran lukkoon ja stressaantumaan joka lisää ongelmakäyttäytymistä.

Huoh, vähän hirvittää mitä tuleman pitää kun Pupun tuonne vie, kun tiedän nyppiväni hihnasta, joka on juuri sitä negatiivistä rankaisua joka ei johda mihinkään. Se tulee jostain selkärangasta, kun on 80-luvulla oppinsa saanut, jolloin tuo oli ihan suositeltavaa. Pitää aktiivissesti opetella vanhoista käyttäymismalleista pois. Silti jännityksellä odotan, aina voi oppia uutta

Pieni innokas Pupu silloin joskus 7kk iässä

marras 9 2011

Kai ne jotain edes osaa

Posted on 9.11.2011 by admin

Viime viikonloppuna vierailimme veljelläni ja koirat taas pani parastaan… Ei näillä mitään käytöstapoja ole kai koskaan edes yritetty opettaa . Joka kerta kun veljeni tai hänen vaimonsa, tuli esimerkiksi yläkerrasta, Pupu liiskasi aina hyppimällä tulijan. Jekku taas viihdytti itseään ja meitä pitämällä pienen haukkukonsertin aina kun jotain jännää tapahtui tai kun Jekku oletti jännää tapahtuvan. Reissun jälkeen oli väsynyttä koiraa kotona, sillä koiratkin valvoivat yömyöhään… ja olo vieraassa paikassa jännitti varmasti myöskin.

Koirillamme ei ole asiaa keittiöön, jos joku syö siellä. Monesti harjakoirat yrittävät vaivihkaa hiippailla ja usein saa olla komentamassa pois. Ovi on auki eikä mitään portteja ole, oviaukoissa on näkymätön raja, jota koirat yllättävän hyvin kunnioittavat. Jekku käyttää myös hyvää taktiikkaa, aina asentoa vaihtaessa voi tietenkin tulla 10cm eteenpäin ja jos usein vaihtaa asentoa, niin sitähän on äkkiä aika pitkällä. Aivan hyvin ne ei osaa laskea, milloin saa tulla sisään. Ne ovat ottaneet merkikseen, että kun pikku neiti nostetaan syöttötuolista, voi tulla imuroimaan lattioita, eivät vaan tajua katsoa onko pöydässä vielä muita syömässä… . Pupu ei oikeastaan ymmärrä koko sääntöä, sillä sillä ei ole tapana edes norkoilla pöydän luona syödessä, se nukkuu jossainpäin kämppää, eikä osallistu jälki-imurointiin ja jos se sattuu sattumalta eksymään keittiöön, se on avoimen ihmeissään, miksi se komennetaan pois

Jekku näkymättömällä rajalla.

Poika esipestynä viikonlopun näytelyä varten.

marras 4 2011

Koirien liikuttaminen

Posted on 4.11.2011 by admin

Koirien liikuttaminen nostaa suuria tunteita. Koirilla on semmoinen mystillinen 1v ikä, jonka jälkeen ne kestä esimerkiksi pyörällä juoksutusta (isoilla koirilla tämä mystinen ikä on 1,5v-2v). Koiraa voi juoksuttaa kun kasvu on loppu. Jännästi vaan pystykorvakin saattaa jo alle vuosikkaana haukkua ekat hirvensä, eikä niitä millään pikapyrähdyksellä metsästä haeta. Tai pentukoiraa kehotetaan liikkumaan ja pennut liikkuvatkin koko päivän jos saavat mahdollisuuden. Ravaaminen kovalla alustalla rasittaa koiran jalkoja, se on totta, mutta hajoaako koira, jos se juoksee 1-3krt kuukaudessa pyörän vierellä? EI varmasti, jos muu peruskunto on kunnossa ja koiraa liikutellaan vaihtelevissa maastoissa.

Meillä Pupu rakastaa pyörän vierellä juoksemista, tasaista ravia ja välillä täyttä laukkaa, niin paljon kuin pyörästi irtoaa. Siltä selkeästi purkautuu pahin puhti pois pyörän tasaisessa kulussa, vaikka väitetään, ettei koiraa väsytetä liikunnalla. Mutta ei se meidän ainut liikunta ole, välillä käydään metsässä, remmilenkeillä, vapaana pelloilla jnejne.

Eilen käytiin pyörällä Pupun kanssa ja Jekku kävi korttelin ympäri harjoittelemassa pyörän vierellä oloa. Tänään sitten virtakaksikon kanssa käytiin metsälenkki. Molemmat oli flexeissä, joten saivat painaltaa. Naomi raukka joutuu vielä rentoutumaan kotona tikkien takia.

Pupu yrittää ja yrittää, mutta ei usko, ettei nyt rapsutuksia irtoa

Näyttelykoiran elämän toinen puoli, nauttimista lenkeillä ja pihamaalla, tuloksena kuralla kuorrutettu otus.

Takaovesta salaa kuvattuna…

Tänään metsästä, vauhtia ei puuttunut.

Syksyinen metsä tammineen oli komea.

marras 3 2011

Tukkaa, tukkaa, tukkaa… hukumme tukkaan…

Posted on 3.11.2011 by admin

Naomin tukka on ihan kaamea nykyään. Ilmeisesti lääkityksestä johtuen sitä on alkanut nyt kasvaa ja kasvaa ja sitä on ihan älyttömästi. Naomillehan on tehty sterilisaatio, joka yleensä lisää karvan kasvua, mutta se ei näkynyt sairauden aikana. Nyt kun on lääkitys, niin ilmeisesti saatiin nyt sitten myös leikkauksen jälkeinen karvankasvu. Sen lisäksi, että karvaa on paljon, se myös takkuaa. Viikon pesuväli on oikeastaan turkille liikaa, kun ennen se pysyi 3 viikkoa takuttomana. Yritän nyt etsiä ja etsiä uusia aineita, jotka toimisivat tässä möyhöturkissa, saisivat sen pysymään auki ja laskeutumaankin… Mä en nimittäin halua leikata tuota ihanaa hopeista turkkia enää ikinä pois…

Nyt olen yrittänyt myös karstata ja kammalla ottaa pois isoimpia ja ihan saksilla leikkaan takutkin pois. En mä tiedä millä tuota saisi ohuemmaksi, kun ei viittis koko turkkia ohennussaksillakaan käydä läpi…

Tukkaa tursuaa joka suuntaan, vaikka on silkkitipoilla yritetty saada ojennukseen…

Turkki pörröttää joka suuntaan, erityisesti se näkyy kaulassa ja pyllyssä…

Tässä vertailuksi tammikuussa 2009. jolloin Naomin turkki oli upeimmillaan…

marras 1 2011

Koulutusta

Posted on 1.11.2011 by admin

Miten sitä ei ole tiennyt, että ihan vieressä on koirakoulutuksia ja näyttelyharjoituksia. ENiten harmittaa, että oli näköjään myös näyttelykoirien hierontakurssikin vieressä. ELi tuossa lähellä, entisessä Kennelliiton toimitilassa on kaikenmaailman koirajuttuja Avoimen luokan järjestämänä (LINKKI). Niinpä nyt sitten menin ja ilmoitin Pupun Rally-toko -kurssille Mulla ei ole juurikaan hajua koko lajista, kuin että jossain kylteissä on tehtäviä mitä pitää suorittaa, mutta noin muuten en kyllä tiiä. Nyt olen YouTubea katsellut, mitä tuo on. Mutta avoimin mielin mennään Pupun kanssa sinne, Pupulla on joka tapauksessa varmasti kivaa Lisäksi mennään katsomaan maanantaisia näyttelyharjoituksia, että saisko Jekku jotain uutta sieltä.

Naomin haava on parantunut kauniisti. Pönttöä on joutunut pitämään, kun salakavalasti on poistellut suojaksi laitettua sukkaa ym. Saattaa antaa sukan olla pitkän aikaa, kunnes se on yhtäkkiä kadonnut.

Jekku joutui tänään toteamaan, että elämä on karua. Herra on nyt jonkun aikaa, katsellut ruokakuppiaan ja käynyt koskematta omaansa katselemassa muiden. On sitten palannut kupilleen, kun muilla on ollut loppu ja sitten vasta syönyt. Mutta tuollainen kuppiin sylkeminen ei vetele. Ilolla ja Pupulla aikanaan otettiin tylysti kuppi pois, jos alkoivat pelleilemään, mutta Jekku on ollut semmoinen mammam mussukka, ettei oo raaskinut. Nyt hermostuin, kun odotteli, josko parempaa tulisi, että kun poistui kupilta muiden kupeille, niin kuppi tylysti lähti ylös, eikä takaisin tullut. Palataan asiaan huomisella ruualla, josko sitten jo maistuisi ihan se mitä tarjotaan. Pupu jaksoi aikanaan pari päivää temppuilla, mutta sen jälkeen on aina syönyt kaikkea mitä kuppiin on laitettu. Saapa nähdä kauanko Jekku jaksaa yrittää.

Pupun on taas joutunut kulkemaan kuonopannan kanssa, neiti kun on päättänyt haukkua kaikille ohikulkeville koirille…

Naomi ja Naomin oma yksiö, jossa ah, oma rauha…

Jekku sen kuin kasvaa, tätä kasvua voi seurata kuvina TÄÄLLÄ.

loka 30 2011

Lahden pentunäyttely

Posted on 30.10.2011 by admin

Synttäri ilta menikin koirapesussa eilen, sillä tänään oli Lahden pentunäyttely. Tosin kiitin taas sitä, että Jekku oli VAIN harjakoira ja homma oli valmis tunnissa. Tuomarina oli netin keskustelujen mukaan tiukka täti, joten hieman jännitin kuinkahan pojan käy. No Jekku meni kehässä tasaisaisen varmasti, ehkä liiankin varmasti, että alan jo kaipailemaan lisävirtaa No se tietää selkeästi mitä tehdä, eikä ala pöllöilemään. Jekku oli kaunein uros ja tälläkin kertaa narttu vei lopulta voiton eli Jekku oli upeasti kumminkin VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras. Arvostelu oli todella hieno.

Tuomarina oli Elina Haapaniemi

8kk vanha powder puff. Erittäin hyväntyyppinen, hyvin esiintyvä urospentu. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pään mitta ja hyvin kannetut korvat. Tummat silmät, oikea purenta. Kaunis kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut. Hyvä runko. Erittäin hyvät sivuliikkeet. Hieman tiiviisti kannettu häntä.

PU-1 KP VSP

Kuvia ei saatu kummoisia, kun sytyttivät kunnon valot vasta meidän kehän jälkeen! Joten pimeitä kuvia…

Kahden viikon päästä messukeskuksessa pentunäyttelyssä (PetExpo, Elma jne), onkin vika Jekun pentunäyttely, sitten siirrytäänkin aikuisiin, joista eka onMessarin joulukuun alun tuplanäyttely. Saapa nähdä miten pojan sitten käy, aikuisten luokissa vastusta riittää.

ROP/VSP kehä, Jekku kilpailemassa Honeytä vastaan.

ROP ’Honey’ Stormblåstens Scream out ja VSP ’Jekku’ Xtra Bold Comic Sans

loka 30 2011

”Mä vaan äkkiä…”

Posted on 30.10.2011 by admin

Muutamaa tuntia ennen pikkuneidin 1v. synttäreitä siistin pikaisesti Naomia harjalla, kun en ollut ehtinyt pesemään. Etujalasta löytyi iso takku ja ajattelin, että mä vaan äkkiä sen leikkaan pois. Naomilta kun olen leikannut takut, kun ei tarvitse enää kehiin säästää turkkia. EN tiedä miksi, mutta leikkasin suoraan päältä, mitä en koskaan tee (aina laitan saksen takun läpi ja leikkaan ulospäin). Yhtäkkiä huomaan, että mitä täs jalassa on, täällähän on ihan haava! Verta ei tullut ja koira ei ollut sanonut mitään. Olin tyylikkäästi terävillä trimmaussaksilla viipaloinut palkeenkielen jalkaan. Paikka oli paha, haava ei umpeutuisi helpolla, joten soitto lähimmälle yksityiselle päivystävällä eläinlääkärille. Niin sitten mentiin Keravalle paikattavaksi. Onneksi Naomi on maailman rauhallisin koira ja jalka vain puudutettiin, eikä tarvinnut nukuttaa. Siinä sitten eläinlääkäri tikkasi 3 tikkiä jalkaan ja kipulääkkeet ja antibiootit päälle. Naomi olisi saanut joka tapauksessa kuulemma tikit (ja antibiootit), koska kilpirauhasvaivaisilla koirilla haavat paranevat hitaasti, etenkin kun lääkitys ei ole vielä kohdillaan.

Juhliin ehdin juuri parahiksi, kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Naomi joutuu mun mokani takia nyt olemaan 10 päivää sukka jalassa ja yksinollessa pönttö päässä.Niin ja hassu puudelinkarva etujalka, kun jalasta on karvoja ajeltu…

Jekku otti vieraat ihan hyvin vastaan, alussa kauhistui ihmismäärää, joka puski ovesta tasaisena virtana sisään (hänen kotiinsa tulee kerta heitolla monta kymmentä ihmistä ). Niistä jotka tuppasivat suoraan liian liki, Jeeku ei aluksi tykännyt, mutta poika osaa olla valikoiva, tosin kun lihapulla otettiin kehiin, niin Jekun mielestä kaikki vieraat oli superkivoja juttuja. Serkkuani koira rakasti ensi silmäykseltä, koira oli kun sulaa vahaa madellen pitkin lattioita. Toisen serkkuni 4v neiti, oli myös super ihana. Pupu taas rakasti ihan kaikkia ja rajusti… niinpä se pääsi vieraiden joukkoon vasta kun viimeisimmät koiravarmat oli paikalla.

Eläinlääkärissä, jalkakarvat jo ajeltuna, puudutuksen vaikutuksen odottelua. Naomista tosin hyvä palvelu, lämmitetty lepoalusta

loka 26 2011

Villakoiran turkki

Posted on 26.10.2011 by admin

Päädyin nyt lopulta siihen, että ei tuo Pupun väri riitä yhtään mihinkään ja leikkelin turkin helpompaan malliin. Pupusta tuli taas minipupu ja harjakoirat näyttää isoilta sen rinnalla Ihan nätiksi sen sai, vaikka tuosta continental leijonasta on yleensä aika vaikea saada mitään järkevää. Seuraavassa trimmissä sitten katsellaan, jos tulee jo ihan jotain muuta. Nyt ei tarvii stressata Pupun tukan kanssa, et pitäis tehdä ja laittaa, se pysynee nättinä ainakin kuukauden, jollei kaksi.

Koiran turkin kasvu sen sijaan ihmetyttää, niin harjakoirilla kuin villakoirilla sama ilmiö. Kun turkin leikkaa koneella lyhyeksi katki, niin ekana sieltä puskee tummaa ”pentuväriä” ja sitten hetken päästä taas sitä samaa haaleampaa aikuisväriä. Tämä näkyy hyvin Pupun pää kuvassa ennen trimmiä.

Karvanpäät on ruskeat, pohjalta puskee vaaleaa.