Pari päivää sitten totesin Unilta ekan hampaan irronneen ja nyt sillä alkaa olee eskari hymy, eli ala keskihampaat puuttuu, uudet alut ovat kyllä jo tulossa. Nyt sitten sormet ja varpaat ristiin, että kaikki tarvittavat hampaat tulevat.
Ilo sitten oikein repäisi tänään ja kakkasi keskelle keittiön mattoa mun silmieni alla ja sai kyllä kuulla kunniansa moisesta toiminnasta. Takaovi oli auki pihalle, joten ei nyt olisi ollut kauhea vaiva mennä pihalle asioilleeen 🙁 .
Ompas taas varsinaista. Ilon pissailu on pahentunut. Kun lattialla on paperit, niin ensin kyykistyi niihin ja nyt jo matoillekkin… Mietittiin juuri, että pennun tulo varmaan pahentanut tätä, jollei pissailu lopu pennun lopetettua, on koira tutkittava läpikotaisin. Jos onkin vaikka joku rakenteellinen vika tms. Nyt olen sitten pukenut taas vaippoja, jotta muistaisi taas, ettei saa pissailla. AInakin viimeksi se hieman auttoi.
Tänään sitten löytyi uusi lottovoitto, joku oli kakannut sänkyyni! Tapahtuma hetkellä ainoat mahdolliset syylliset oli Naomi ja Uni. Kokeiltuani, että Uni ei pääse sängylle, ainoaksi syylliseksi jäi Naomi ja näkihän sen siitä muutenkin. Siivotessani Naomi istui vieressäni ja tärisi. Mikä lie idea tuo siltäkin oli…
Pupu taas on sitten ollut pari päivää huono ruokainen ja oksennellut… Mikä näitä koiria oikein vaivaa 😀
Uni sai eilen oman kurahaalarin, kun Naomin ei ole enää vähään aikaan mahtunut päälle. Samanlainen Janutexin haalari kuin Pupullakin, mutta punainen. Ostin suoraan samaa kokoa kuin Pupulla ja alussa vain pienennän sitä nauhalla. On ihan turhaa ostaa ns. oikeaa kokoa, koska se on parissa kuukaudessa pieni. Tämä saattaa mennä loppuelämän tai sitten aikuisena tarvitaan hitusen isompi, mutta luultavasti ainakin vuoden menee. Lisäksi tilasin tänään kankaita kurahuppuja ja tossuja varten.
Kuvat kamerakännykällä otettuja:
Pakko oli laittaa tääkin söpö kuva, joka on otettu kun Uni oli vielä pieni.
Peppi ja Pupu, mutta kumpi on kumpi?? ( Pupu vasemmalla)
Eilen oltiin Kotkan näyttelyssä. Lähtiessä oli kiva sumusade, joka kiharrutti koko koiran lopullisesti. Kotkassa sitten olikin täysi helle, paahduimme koko päivän järkyttävän kuumassa ilmassa, varjottomalla hiekkakentällä. Onneksi oli teltta varjona, mutta se oli sisältä kuin sauna. Muutenkin teltan kasaaminen oli aika mielenkiintoinen urakka. Jaanan teltta oli vanhanaikainen irtoputkineen, eikä ohjetta ollut. Yritettiin sitten etsiä ympäriltä vastaavia telttoja ja sen mukaan kasata. Oikein se ei varmasti mennyt, mutta pystyssä sentään pysyi 😀 . Haaveena onkin TÄLLÄINEN Peten koiratarvikkeen teltta, joka Lauran porukalla oli mukana, se oli sisältä paljon viileämpi kuin meidän ja kasaus oli superhelppo…
Pupun turkin leikkauksen aloitti Jaana, mutta Henni leikkasi lopulta koko koiran. Ja nätin Pupusta saikin, huolimatta kiharoista. Ennen kehää kokeiltiin miten Pupu kulkee muilla kuin minulla. Pupuhan kulkee minulla täysin ”päättömästi”, koska tuijottaa koko ajan minua. Hennin kanssa Pupu kulki naama eteenpäin, joten kehään viejä oli selvä. Henni palveluskoiraihmisenä (mm. malinoisseja), osasi käsitellä Pupua ja Pupu ei sitten pelleillyt Hennin kanssa. Pupu sai ERInomaisen ja sijoittui lopulta paras narttu 2. (PN-2) saaden vara-sertin ja vara-cacibin, mutta taas mustan Selesten taakse… Kolmanneksi tuli Pupun sisko Peppi.
Telttamme oli menestyvä Pupun tuloksen lisäksi teltassamme oli kaksi rotunsa parasta koiraa, musta keskikokoinen villakoira Elli (Lifolong Eternal Joy), joka loistavasti vielä voitti kääpiö- ja seurakoira ryhmän ja palasi vielä tänään yrittämään Best In Show (BIS) voittoa ja voitti sen ollen koko näyttelyn kaunein! Onnea! Jaanan Lali (Regenfield Lysander) oli myös ROP (rotunsa paras) keskikokoisten aprikoosi/harmaa/punainen väristen joukossa.
Tuomarina oli Rafael Malo Alcrudo Espanjasta.
Feminine and typy exc. Square format. Nice head and expression. A bit straight in shoulders. Correct topline. Balanced angulation. Free mover, i would like more reach.
Narttumainen ja tyypillinen erinomainen neliömäinen muoto. Miellyttävä pää ja ilme. Hieman suora olkapäistä. Virheetön ylälinja. Tasapainoiset kulmaukset. Vapaa liikkuja, toivoisin enemmän ojennusta.
ERI, NUK-2, PN-2, vara-sert, vara-cacib
Omaa kameraa ei ollut mukana, mutta Katja onneksi ehti kuvaamaan Pupua. Tässä jo muutama, lisää on kuulemma tulossa.
Seleste (Sanifanin Nightingale), Pupu ja Peppi (Scarpebox Pretty Brunette)
Tänään paineltiin kauniilla ilmalla pihamaalla koko illan. Virtaa kaikissa tuntui riittävän. Huomenna sitten ois vaihteeksi Pupun pesua ja laittoa kohti Kotkaa. Onneksi sain Lauran kautta Pupulle tukanlaittajan paikan päälle, niin ei tarvitse itse säveltää!
Voimakaksikko
Siimaleikkuri käynnistyi aidan takana ja kiinnosti hurjasti.
Huiiii! Pihalta löytyi jotain pelottavaa, tunisiankilpikonnamme Heka.
Punnasin ja mittasin Unin, on se hitusen isompi, kuin Pupu aikanaan.
Pupu 13vk 40cm, 8kg
Uni 13vk 42-43cm, 10kg
Aletaan lähenemään isovillakoiran alarajaa jo nyt (45cm). Voisin kuvitella, että Unista tulee Pupua isompi, melko lailla Pilven kokoinen. Ruoka sille maistuukin ihan eri lailla kuin Pupulle tuon ikäisenä, mutta kokoonhan nyt vaikuttaa lähinnä geenit eikä nykykoirien tasapainoinen eväs. Ruokinnassa on pääpaino nykyään nappuloilla. Näin monen koiran perheessä se on yksinkertaisin ratkaisu ja Ilon kannalta ainut mahdollisuus, muu ruoka saa Ilon kakkaamaan lattioille, jos saa sitä liikaa. Nappularuokaa täydennetään ylimääriseksi jääneellä kotiruualla, raa’alla lihalla, sian ihralla, kasviksilla jne. Mutta saattaa mennä päiviä pelkällä nappulallakin. Ruokaa koirat saa kaksi kertaa päivässä ja Uni vielä 3 kertaa päivässä. Ruokina koirilla on näitä (määrät noin määriä):
Pupu, hoikka, ei liho helposti, koska liikkuu paljon:
6dl Purina Pro Plan pentu kana-riisi
Kaikki ylijäämä ruoka, enempi tai vähempi välillä parikin desiä (paitsi peruna, joka saa koiran haisemaan)
Silloin tällöin sian ihraa, öljyä, karpalojauhetta, Biotin-Plus tabletteja.
Uni, ahmatti, pohjaton, lihoo:
4-5dl Purina Pro Plan pentu kana-riisi (Pupu sai tässä iässä jo 6dl päivässä, joten nostanen määrää Unillakin nyt kun on hoikka)
1-2rkl lisuketta (raejuustoa, piimää, viiliä, raakaa lihaa)
Silloin tällöin öljyä, karpalojauhetta.
Ilo, ahne, lihoo hyvin helposti:
1dl Robur Light & sensitive
1tl lisuketta (raakaa, lihaa, kasviksia, ylijäämä ruokaa)
Silloin tällöin öljyä, karpalojauhetta.
Naomi, lihoo helposti, liikkuu vähän, silmät vuotaa ruuasta helposti:
2dl Robur Light & sensitive
1rkl lisuketta (raakaa, lihaa, kasviksia, ylijäämä ruokaa, peruna käy loistavasti)
Silloin tällöin öljyä, karpalojauhetta, Biotin Plus tabletteja.
Ilo ei saa Biotiini tablettaja, koska sillä on turkkia ihan liikaa muutenkin 😀 . Mutta muutkin saa satunnaisesti, koska en aina muista antaa. Karpaloa annan lähinnä ennaltaehkäisemään hiivaa ja virtsatietulehduksia ja onhan se muutenkin terveellistä. Hiivaa oli Pupulla pentuaikana korvissa ja ei ole nyt enää näkynyt, Naomin värjäymät johtuvat siitä, että hiiva ja bakteerit jyllää kosteissa silmän alusissa, eli myös sitä hillitsemään. Friskiessiä meillä syötiin aikasemmin aika paljonkin, se maistui hyvin, eikä ollut lyhyessä käytössä sen kummempaa kuin muukaan ruoka. Pidempään syötynä se oli sen verran köyhää ravintoa, että Pupulla ja Naomilla alkoi lihakset hupenemaan. Lisäksi kakkaa tuli isompia määriä. Tuo pikkutyttöjen Robur on semmoinen kompromissi ratkaisu, laatu muona, joka valuttaa vähiten Naomin silmiä.
Helpottavaa on ollut nyt oma rentous ruokinnassa, jos ruoka ei maistu, kerään tylysti kupit pois ja tarjoan uudestaan vasta seuraavalla ruualla. Näyttely ym erikoispäivinä jätän aikuisilta aamuruuan antamatta ja sitten annan illalla enempi. Tämä lähinnä siksi, ettei autossa oksennella (Naomi) ja että on virkeänä kehässä ja namit kiinnostaa. Ennen huolestutti Pupun ja Ilon syömättömyys pentuaikana ja nyt sitten Unin kauhea nälkä 😀 . Raukka parka kun on aina nälkäinen.
Pupun oma lisäruoka sukat ja alushousut, on nyt jääneet ruokalistalta pois. Unin tultua, vain kerran olen löytänyt yhden syödyn sukan ja sekin saattoi olla vanha!
Pesin ja konetin neidin kasvukuvia varten. Neiti oli vaan niin pallo, että päädyin hieman leikkaamaan turkkia. Taisin vaan innostua hieman liikaa. Onneksi se kasvaa takaisin, niiltä osin jos mokasin. Nyt Uni näyttää ihan villakoiralta eikä enää pennun pallerolta. Unin turkkia on helppo leikata, se on hyvin karkeaa ja suoraa sekä tiivistä. Uni seisoi hienosti paikallaan leikatessa. Ulkomuodoltaan Uni näyttää edelleen olevan ison askeleen Pupua edellä.
Tänään oltiin Auran näyttelyssä. Arvostelu oli myöhässä, joten ehdittiin katsomaan myös villakoiria. Lauran keskarit pärjäsivät upeasti, molemmat, Missi sekä Elmo sai sertin tuomisiksi.
Meidän tytöt löivät minut ällikällä. Olin täysin kypsynyt tyttöjen EH putkeen ja mietin, että jos ei kummempaa taas tule, niin aloitetaan vaikka vuoden tauko harjoille, että Naomi saadaan kulkemaan ja Ilo saisi vartaloa (harjakoirat kehittyy hitaasti). Mutta kuinkas sitten kävikään. Ilo sai arvosanan ERInomainen ja pääsi jatkoon ja voitti ikäluokkansa! (4 koiraa) .Naomi sai myös ERInomaisen ja oli omassa avoimessa luokassa 3.! (11 koiraa). Aivan uskomaton tulos molemmilta tytöiltä! Sitten tajusin, että molemmat tulee kehään samaan aikaan ja Laura oli jo lähtenyt… Onneksi Naomin isän emäntä auttoi ja vei Naomin paras narttu kehään. Kiitos Päivi! Kumpikaan nartuista ei sijoittunut lopulta. Ehkä me kumminkin piipahdetaan jossain näyttelyissä 😀
Molemmat tytöt esitin vapaasti ja Naomi liikkui aivan upeasti entiseen verrattuna, no alustana mieluinen asfaltti… Naomia herättelin ennen kehää, laittamalla tytöt kilpailemaan keskenään lihapullista ja kehässä tein odotusaikoina ylimääräisiä kieppailua ja lihapullan metsästystä. Tällä sai viritettyä Naomin vauhtiin.
Tuomarina oli Dubravka Reicher, Kroatia.
Ilo:
18 months. Rather small and compact. Correct head. Good neck, topline, anggul, movement. Good bite.
18 kuukautta. Hieman pieni ja kompakti. Oikeanlainen pää. Hyvä niska, ylälinja, liike. Hyvä purenta.
ERI, JUK-1
Naomi:
4 years. Correct head. Goog enought neck. Correct backline. Good angul and movement. Good coat. Correct bite.
4 vuotta. Oikeanlainen pää. Hyvä riittävä niska. OIkeanlainen selkälinja. Hyvät kulmaukset ja liike. Hyvä turkki. Oikeanlainen purenta.
Tulin tänään töistä kotiin ja mitä oli vastassa… Kaksi isoa villakoiraa! Uni oli siis karannut yksiöstään, lisäksi portti eteiseen ei ollut kunnolla kiinni (kun noi aikuiset siellä pysyy kumminkin) mutta sisään tullessani molemmat villat oli tulleet siitä sitten ulos. Pakko oli kantaa Uni yksiöönsä ja katsoa mistä ihmeestä se tuli pihalle… No kutsuessani neitiä, se alkoi hyppimään aidan reunassa ja yritti ponnistaa samalla seinästä vauhtia, no eipä epäilystä miten se sitten sieltä tuli. Tää neiti on kyllä uskomaton, ei meillä ole ollut yhtään tämmöistä koiraa, joka jos jotain haluaa, myös saa haluamansa, keinolla millä hyvänsä.
Kaikki koirat popsii taas kevään kunniaksi voikukkia. EN tiiä mikä siinä on, mutta samaa oli viime keväänä ja tapa jäi kesän mittaan pois. No ainakin voikukassa on paljon kaikkea terveellistä, joten popsikoon.
Neidit laitettiin tänään huomista Turkua varten ja otimpa muutaman kuvan Unistakin. Unia ei sade haittaa, joten kuvassa on sateessa kirmaamisen jäljiltä kiharaisena ja likaisena.
En esiinny yhtään…
Ilo vähän pöffi, mutta huomiseksi pitäisi turkin laskeutua.