Mr. IsoEgo

Posted on

Käytiin Jaanan pihalla leikkimässä kolmen keskarivillapojan kanssa. Jekku oli nyt kai ekaa vai toista kertaa mukana ja voi että, ei meinannut herra IsoEgo mahtua pijalle poikien kanssa. Pojille piti murista ja yrittää nousta selkäänkin, mutta onneksi muut pojat piti Jekkua silkkana pojan kloppina ja eivät kummemmin suuttuneet sen urposta käytöksestä. Olisi kyllä saanut joku hieman näyttää kaapinpaikkaa pojalle, niin oppisi olemaan. Aikaisemmin ei ole harjakoirien seassa ole ollut moista käytöstä, joten tämä tuli ihan puun takaa.

Toissa päivänä käytiin vetäsemässä taas pyörälenkki Urpon ja Turpon kera. Jekku veti taas kuin hullu ja onneksi oli nuo uudet Y-valjaat, niin ei ihan niin hönkinyt henkihieverissä. Tuntui että Pupu otti suht rauhallisesti, mutta Jekku halus mennä vaan täysiä. Vajaa 5km vedettiin ja sen jälkeen olikin ihan läkähtynyt olo. Mutta kun iltapäivällä tuli vieraita, niin energiaa taas riitti, vaikka luulin koirien olevan väsyneempiä 😀 Ei niitä saa millään puhki kävelytettyä tai juoksutettua. Eilenkin käveltiin päivällä reilu 5km ja illalla 3-4km ja silti koirat jaksoi juosta pihalla ja leikkiä…

Naomilla on viikon päästä se sydän ultra… Toivottavasti jotain selviäisi. Naomilla on välillä huonoja päiviä, kuten eilen, kun tärisytti pitkin päivää maatessakin. Ja yhtenä päivänä kun oli pesu ja trimmi, niin koira meni niin väsyneeksi, ettei tullut edes kerjäämään, kun paistoin jauhelihaa tai  kun syötiin ruokaa. Tavallisesti Naomi olisi ollut päivystämässä, nyt se ei jaksanut. Mulla on hyvin epäileväinen olo, että elääkö Naomi enää syksyyn asti. Toiaalta välillä on niitä hyviäkin päiviä…

050620121055.jpg
Aslan ( Bazaar’s Catch A Flying Dream)  ja Jekku ottaa mittaa toisistaan.

050620121056.jpg
Lali (Regenfiel Lysander), Aslan ( Bazaar’s Catch A Flying Dream), Mr IsoEgo Jekku ja Pupu riehumassa ja säntäilemässä pallojen perässä. Kuvista puuttuu Vanha Simba herra (Madelief’s Lucky Lionheart), joka oli pääosin pallon kanssa jalkojen luona.

030620121048.jpg
Joku poika on ihan läählääh lähes 5km juoksulenkin jälkeen, mutta ulkonäkö huijaa, pojassa riitti vielä virtaa iltaan asti 😀 (pikkuneiti on jo päästetty peräkärrystä pois).

050620121053.jpg
Pupun mystinen tapa viikata joko yksi jalka tai välillä molemmat jalat alle maatessa 😀


Urpo ja Turpo ja The Täydellinen koira

Posted on

Rakastan aina vatvoa asiaa, mikä oli se seuraava koira ja rotu. Enkä ole ainut ystäväpiirissäni 😀 .

Olen jumittunut kahteen rotuun, ensin villakoiraan ja sitten uskalsin harpata harjakoiraan ja koin positiivisen yllätyksen. Harjakoira vaikutti täydelliseltä minulle, mutta lopulta sitä ei voi tietää, kun ei ole kokeillut muita rotuja 😀 Haavekoirani, melkoisen epätodellinen kylläkin, olisi kuin Naomi, mutta hitusen enempi virtaa. Eli hillitty, haukkumaton, tarpeen vaatiessa reipas, mutta ei sekoa, jos ei tänään pääsekkään remuamaan ja saa aktivointia. Ottaa iloisesti vieraat vastaan, mutta ei ahdistele vieraita ylenpalttisella riehumisella ja sinkoululla. Karvaa ei lähde. On sisäsiisti. Koiraa voi tarvittaessa kouluttaa ja se toimii pienilläkin eleillä tarvittaessa (no Naomilla on jo sen verran ikää, että toimii kuin ajatus). Siis sellainen helppo perhe ja kotikoira, josta saa tarvittaessa kaverin jollekkin tokokurssille ja näyttelykehään, mutta joka on kumminkin helppo. Tiedän, että tälläisiä koiria on paljon olemassa, olen törmännyt useisiin.

Alanko mä tulla vanhaksi, kun haluan helpon koiran 😀 Koko ikäni olen toiminut energisten ja vaativienkin koirien kanssa. Mutta sitten kun näkee ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä erityistoimia koiriensa kanssa, sitä miettii, että hei, tästä voisi selvitä paljon helpommallakin. Etenkin kun laumassa on jo kaksi energista jäsentä, niin tähän soppaan vielä yksi virtaveikko olisi ehkä jo vähän liikaa. Toisaalta, minulta on kyselty, haluanko todella rauhallisen ja möhkiäis koiran. Olen tiputtanut 15 kiloa painostani ja matka jatkuu vielä 30 kiloa ja kuulemma sen jälkeen olen niin laiha ja energinen, etten jaksaisi mitään rauhallista koiraa 😀

Ei taida ihan vielä vaan olla pennun aika. Naomin tilanne on nyt niin pinnalla, että sen selvittäminen on nyt ykkösasia. Lisäksi on tietenkin Urpon ja Turpon pitäminen liikkeessä ja poissa hölmöilystä (Pupu on tietenkin se Urpo ja Jekku on Turbo). Mutta näitä on niin ihana pohtia ja vatvoa 😀 Ja ne joita asia kiinnostaa, niin haavelistalla löytyy niin ceskyterrieri, shih tzu kuin harjakoirakin ja on siellä keskikokoinen ja kääpiövillakin, jos tästä kauheen energiseksi ja reippaaksi alkaa itsensä tuntemaan 😀 Ei sitä tiedä minkä otuksen elämä sitten tuo eteen, kun on sen aika. Enemmän merkitsee yksilö, kuin rotu.

dsc_5200.JPG
The täydellinen koira 😀

dsc_5213.JPG
Urpon ja Turpon normi meiningit <3

dsc_5153.JPG
Kun rinsessa ravistaa, on normaalia, että vatsanahka hölskyy mukana 😀


Puhelu lääkäriltä ja luppakorva

Posted on

Tänään soitti Naomin lääkäri. Kuvissa näkyvä möykky ei ole ratkennut. Nyt sitten Naomi ultrataan uusiksi kahden viikon päästä ja mukana on myös toinen sydänlääkäri. Jospa sen jälkeen olisimme viisaampia tämän asian suhteen. Samalla Naomilta otetaan uusinta verikokeet, jotta näkisi onko annostus nyt kohdallaan, koirasta kun sitä ei edelleenkään näe. Ja samalla rokotetaan Jekkukin.

Kun nuo Jekun korvat eivät tiedä missä olisisivat, niin kevensin Jekun korvia ja katson nousisiko ne, kun ne sitä kovasti yrittävät. Mutta karvan ajelu etu-ja takapuolelta (ei reunoja) sai vain korvan laskeutumaan paremmin luppaan 😀 Ilmeisesti sisäpuolen karva sai ne nousemaan tai jotain. Kokonaan en raaski ajella, kun on noita kehiä tässä tulossa, niin olisi taas superurpokorvainen, kun on nyt vain urpokorvainen 😀


Naomin uutisia

Posted on

Eilen soitti viimein lääkäri. Kilpirauhasarvot on nyt vaihteeksi yläkantissa… Yli 50 oli arvot, kn olisi pitänyt olla alle. Lääkitystä muutettiin nyt sitten niin, että saa 3/4 tablettia aamuin illoin. On vaan todella huvittavaa, että koirasta ei näy lainkaan toi liikatoiminta tai no, kai se vähän kovempaa heilutti häntää. Koiran arvioiminen on super vaikeaa…

Sydämestä on nyt tietoa sen verran, että ilmeisesti se ei ole trombi, koska ei ole sen oloinen. Joten nyt vahvoina epäilyinä on kasvain tai paksuuntuma, joka johtuu jostain aortta ongelmasta. Kasvaimet sydämessä on aika harvinaisia, mutta kun mielestäni kun kyseessä on harjakoira, niin ihan mikä vain on mahdollista… Loppuviikosta lääkärin pitäisi soittaa uudestaan, jos olisi saanut kuvista lisätietoa. Harkinnassa on myös lääkärillä, että lähettääkö meidät eteenpäin uuteen sydänultraan jonnekkin todella spesialistille. Kyselin kauheasti tuosta sillä se mietityttää kovasti. Sydämen toimintaan se ei ainakaan sydämen koon perusteella näytä juurikaan vaikuttavan mutta se voi kyllä aiheuttaa esimerkiksi rytmihäiriöitä. Koiraa ei saa edelleenkään lenkittää, stressatata tai rasittaa. Nukuttaa ei voi myöskään, kun ei ole varmaa mitä tuo on. Naomi on ollut viime päivät outo, on taas kakannut lattialle parinä päivänä. Vatsa ei enää kestä selkeästi mitään vahvempaa edes pieninä määrinä, kun olen antanut muutaman pienen maksan palan herkkuna annoksen päälle tai sitten on joku muu juttu. Koira on myös maannut tavoistaan poiketen sisällä lattialla… Ulkona köllöttelee auringonpaahteessa heikkalaatikon lämpimässä hiekassa (mut tää on kyl ihan normaalia 😀 ). Tuosta koirasta ei voi oikein lukea miltä siitä tuntuu, niin sitä koko ajan tarkkailee tiiviisti, jotta näkisi ne pienet jutut, että onko jotain vialla vai ei.

dsc_4509.JPG
Voi kun se puhuisi, niin kertoisi sattuuko johonkin ja mikä on olo…

dsc_4429.JPG
3-jalkainen harjakoira

dsc_4430-001.JPG
Ilmassa

dsc_4534-001.JPG

dsc_4550.JPG
Erittäin hyvä kuva Pupun rakenteesta, mitä nyt tuo pallo pilaa hieman pään profiilia 😀

dsc_4557.JPG
Lepakkokorvat

 dsc_4584.JPG
Kaatuva koira? 😀 Ei vaan, kiire pallon perään

 dsc_4589.JPG
Söpis lintukoira

dsc_4596.JPG
Onni on palloa heittelevä poika <3


Pitäisikö kokeilla jotain uutta…

Posted on

Eilen meillä kävi trimmissä supersuloinen Manu (Bayarin MR. Maestro), rodultaan bichon havanese. Pesun aikana herra oli tosi nätisti, mutta föönatessa se oli hassu. Se piti samanlaista ääntä, kuin mitä sorsat pitää lentäessään. Antoi pusun ja sitten huusi onk, onk, antoi taas pusun ja sitten taas onk, onk ja pusu 😀 Trimmauskin onnistui ok, vaikkein kyseistä rotua ole koskaan leikannut. Poika sai polkkatukan ja toiveissa oli säilyttää Manumainen ilme, joten nostin parran päälliskarvat ylös ja leikkasin suun ympäriltä karvat ja kun päälliskarvat laski alas, ei edes huomannut, että turkki oli leikattu parrastakin. Oli muuten todella ilo laittaa koiraa, joka oli ensiluokkaisesti pidetty turkiltaan. Ja kun koirakin oli luonteeltaan todella ihana ja helppo.

Sitä jäi oikeasti miettimään, että pitäisi kokeilla itsekkin välillä muita rotuja kuin harjakoiraa ja villakoiraa, joku muu rotu voisi sopia täydellisemmin meille. Villakoirissa hieman häiritsee se ylitsevuotava rakastaminen ja siitä seuraava hyppiminen ja sinkoilu, lisäksi ainakin meillä on ollut kaikilla haukku herkässä. Ja harjakoirassa taas häiritsee se reaktioherkkyys ja herkkähaukkuisuus ja epävarma sisäsiisteys (ja siis Naomihan on epätyypillinen harjakoira, joten sitä ei lasketa tähän). Silti tykkään molempien rotujen kiltteydestä ja siitä, että niihin voi luottaa, että tulevat kaikkien kanssa toimeen. Molempia on myös helppo kouluttaa. Mutta Manun sekä sen ceskypennun tavattuani totesin, että oikeesti voi olla olemassa Naomimaisia rotuja, joista ei lähde karvaa ja elämä voisi olla siten koirien kanssa vielä helpompaa 😀

No trimmin jälkeen Manu ei edelleenkään vihannut minua, vaan oli kaikkien kaveri ja veti Jekun kanssa rallia ympäri kämppää. Pojat kun on aika samaa ikää. Jekulle laitoin varmuudeksi vaipan ja olihan se jonnekkin yrittänyt pissiä isotellakseen, toisin kuin Manu… Mut pojilla oli hauskaa, Jekku otti kunnon vauhdit ja tarkoituksella liukui parkettia pitkin mutkaan… 😀

Tänään oli Jekun vuoro käydä pesussa ja huomenna Riihimäelle kehään vaihteeksi.

dsc_3921.JPG
Ihanainen, minut hurmannut Manu

dsc_3930.JPG

dsc_3923.JPG
Voiko tämmöistä vastustaa?


Pieni hahmo lasioven takana…

Posted on

Eilen oltiin saunassa ja huomasin pienen koirahahmon hiipineen lasioven taakse. Oletin heti sen olevan Jekun, joka ei halua jättää ”mamiaan”, mutta havaitsimmekin sen Naomiksi. Ei muuta kuin kysymys, tuutko saunomaan ja Naomi sukelsi oven alitse saunaan. Autoin neidin lauteille ja siinä se sitten köllötteli saunan lämpimässä. ensin ajattelin, että saa varmaan sydänkohtauksen kuumasta, mutta sitten tuli mieleen, että ihan sama, antaa koiran nyt nauttia, kun vielä voi. Naomi olisi varmasti jäänyt vielä saunan lämpöön, mutta meidän lähtiessä nostin senkin pois. Aikaisemmin Naomi kävi useammin saunassa, täällä asuessa ei ole tainnut olla kuin kerran reilu vuosi sitten.

Naomia katsoo ja käsittelee nyt ihan eri tavalla, kun tietää, että aika voi olla vähissä. Jotenkin haluaa tarjota sill paljon yhteistä aikaa, kun ei se enää lenkeillekkään pääse. Koulusta haku reissullekkin se lähtee autoon mielellään, vaikka ennen inhosi autoilua. Nyt saa sillä tavalla vähän vaihtelua ja virikkeitä elämäänsä. Äitienpäivä kyläilyllä anopilla, naomi oli myös mukana. Voihan se olla, että onkin tuossa vuosia, mutta sitä ei vielä tiedä… Odottavan aika on pitkä, tällä viikolla eläinlääkäreiden pitäisi soittaa lääkityksestä ja tuosta kasvaimesta…


Elossa vielä ja pentupohdintaa

Posted on

Hitaasti hiipi tajuntaani, että Naomi on nyt joka tapauksessa parantumattomasti sairas ja voi olla että se porskuttaa tuossa vielä vuosia tai sitten vain kuukausia. Alkaa tuntumaan, että mulle ei kannata myydä koiraa, en saa pidettyä niitä elävän kirjoissa vanhoiksi (Roosa lopetettiin 5v, Wilma 7v, Pilvi 8½v, Ilo 3v), vaikkakin kaikki on lopetettu ihan syystä.

Mutta kun nyt Naomi ei ole kuollut äkkikuolemaa näinä parina päivänä, niin eiköhän se nyt jonkun aikaa tässä vielä pyöri. Nyt se on vaan käynyt pihamaalla itsekseen tepsuttelemassa, eikä osallistu enää kunnon lenkityksiin. Nyt pitää vaan seurata, että onko se väsynyt silti vai piristyykö. Sillä pieni epäilys lääkärillä oli, että kun Naomi ei piristynyt kilpirauhaslääkityksestä, että tämä sydän on voinut vaivata jo silloin ja väsyttää. Naomihan nukkuu  ne ajat milloin ei syö, kerjää tai lenkkeile 😀 . Mutta mistä näitä tietää, pelkkää arvailua. Kiitän kyllä onnea, että käytiin tuolla uudessa lekurissa, vaikka se on vähän kalliimpi, vanhassa ei ois välttämättä edes sydäntä kuunneltu (ja kun mietin, niin en ole varma onko sitä verikokeen otossa kuunneltukkaan viime aikoina…).

Pentukuume on vaivannut minua viime kuukaudet. Tuo on ihan pirullinen vaiva ja sitä pitää aktiivisesti torjua. Mutta Naomin terveystulokset saivat miettiliääksi. Sitten kun koiran aika on, niin onko se sitten kumminkaan harjakoira. Tykkää rodusta hirmuisesti ja mielestäni se sopiikin minulle hyvin luonteeltaan, mutta tuo terveystilanne ei hetkellä oikein parhaimmasta päästä. Tarkkaan pitää katsoa yhdistelmiä, mitä sieltä takaa tulee. Ja harmikseni kahden kiinnostavan pentueen suunnitelmat kaatuivat viime metreillä (eli näitä himoitsemiani pentuja ei tule). Sitten on vielä se, että iso pelko on poikien välisestä kilpakusemisesta sisätiloissa, etenkin harjakoirilla tätä riittää. Jeksu on sisäsiisti ja en todella halua, että se aloittaa mitään kuseksimisia. No tätä samaa on pienissä villakoirissa ja pienissä koirissa ihan yleisestikkin… Noh pitää katsella ja tutkailla taas näyttelyissä mitkä viehättää, mutta aina taidan kallistua lopulta sinne villakoira-harjakoira akselille… 😀 Joka tapauksessa, vielä ei ole aika pennulle, Jekun pitää kasvaa ja saada vähän aivoja ja ikäeroa seuraavaan urokseen, jottei tarvitsisi mitään arvojärjestysjuttuja tapella. Mutta ainahan nämä mielessä pyörii…

dsc_3825.JPG
Jekku haisee nykyään usein pissalle, kun jalkaa nostaessa on helmakarvat jo kasvaneet niin pitkiksi, että saavat suihkun. Kokeilin tuollaista klipsua ja se toimikin, mutta heti seuraavalla ulkoilulla unohdin laittaa klipsun 😀

dsc_3874.JPG
Elossa

dsc_3883.JPG


Naomin sydämessä vikaa…

Posted on

Käytiin tänään kilpirauhasen kontrolliverikokeissa ja sydämen kuuntelussa löytyi sivuääni. Naomille suositeltiin sydänultraa, koska ääni oli epätavallinen. Saimme ajan samalle päivälle, onneksi. Sydämessä oli pientä virtausvuotoa vasemmalla eteis-kammio läpissä ja läpän reunat rosoiset. Sydämen koko oli normaali ja supistuvuus normaali, joten ei aiheuta vielä vajaatoimintaa eikä siihen tarvitse lääkitystä. Vasemman kammion seinässä muutos, seinän paksuuntuma, trombi tai kasvain. Suurin oletus kasvaimesta, koska seinämässä kiinni. Huomasin sen ominkin silmin, näytti yllättävän isolta sienenmalliselta möykyltä, joka liikkui sydämen tahtiin. Lääkäri konsultoi vielä muita kokeneempia lääkäreitä, tulokset ensi viikolla.

Jos trombi niin ainut lääkitys on aspirin. Jos kasvain, suositteli keuhkokuvia ja oireiden mukaista mahdollista hoitoa. Lähinnä siis etsitään onko levinnyt ja kuinka paljon.

Jos on trombi ja  jos lähtee liikkeelle, loppu voi olla nopeakin, jos juuttuu jonnekkin pahaan paikkaan. Samoin jos kasvaimet levinneet ympäri ämpäri.

Ei enää rasittavaa liikuntaa, stressiä tms. Naomi saa elää kissanpäiviä auringossa köllötellen… Jos olo käy tuskaisaksi, niin päästämme Naomin pois. Tuo kilpirauhas sairaus aiheuttaa sen, että en lähde enää pitkittämään minkään muun taudin osalta.

26042012918.jpg