Otatin molemmista harjakoirista PLL-testin, joka tutkii kantaako koirat linssiluksaatio sairautta. Linssiliksaatiosta tässä linkissä. Ilohan oli kantaja, mutta nyt sekä Naomi että Jekku ovat sen osalta NORMAALEJA eli eivät kanna geeniä, josta sairaus tulee. JEEE!!
Category Archives: Nao
Hämeenlinnan pentunäyttely
Posted onEilen oltiin Tuuloksen kauppakeskuksessa, Hämeenlinnassa pentunäyttelyssä. Vastassa oli 13 harjakoiraa. Jekku mölliäinen pöllöili pöydällä harjatessa ja mietin, että mitenhän meidän kehässä pöydällä käy. Mutta Jekku yllätti ja oli pöydällä tosi kauniisti, eikä edes pakitellut yhtään. Tuomari huokaili Jekulle sen kauniista päästä ja kun ei ole liikoja poskiakaan, tuomarin sanoin hällä meni kylmät väreet Jekun päästä 😀 . Niin se oli sitten parantunut näköjään viime viikosta 😀 . Jekku voitti urokset ja lopulta myös oli koko harjakoirien kaunein koira (ROP). Sitten alkoikin taas pitkä odotus loppukilpailuja mutta kannatti odottaa. Jekku tuli kääpiö-ja seurakoiraryhmässä kolmanneksi, toyvillakoiran ja kiinanpalatsikoiran jälkeen! Pojat oli iloisia, kun kotiintuomisina oli taas pokaaleja ja ruusukkeita ja Pupusta oli kiva taas saada ruokapalkinto (syötän Jekun voittamat nappulat Pupulle 😀 )
Tuomarina: Juha Putkonen
7kk. Erinomainen tyyppi ja rungon mittasuhteet. Kokoa ei saa tulla enempää. Hyvä pään pituus, jossa sopivasti jaloutta. Oikeat kallon ja kuonon mittasuhteet. Hyväasentoiset korvat. Keskiruskeat silmät, hieman pyöreät. Hyvä purenta ja pigmentti. Erinomainen rintakehä. Hyvä kaula ja ylälinja. Lanteen päälle kaartuva häntä. Eturanteissa löysyyttä. Riittävä sivuaskelpituus. Miellyttävä käytös.
PU-1, KP, ROP, RYP-3
Jekku osasi olla kauniisti tuomarin pöydällä.
Vauhti oli kovaa, kuten aina.
Paras pikku pentu Jaska ja paras isopentu vastakkain.
Jekku ROP ja Honey VSP (Jekku vaan päätti jälleen kerran, ettei seiso millään ROP kuvassa, avustuksella saatiin se hetkeksi paikalleen :D)
RYP-3 pallilla.
Epäuskoa ruokien kanssa…
Posted onOlin tuossa kipeänä, enkä jaksanut hakea barfpötköjä koirille. Niinpä koirat sai kotiruuan jämiä ja Jekun laatunappuloita. 10 päivää trimmauksesta tajuan, että Pupulla kasvaa jo aikamoinen parta! Sitä ei ole tapahtunut aikoihin, sehän tarkoittaa, että turkki kasvaisi sittenkin. Voihan se olla pelkkää sattumaa, mutta aika jännästi juuri nyt kun on nappulaa saanut, on turkkikin kasvanut. Nyt on sitten ihan kokeeksi jatkettu nappulalla…
En itseasiassa syytä barffia vaan noita Murren pötköjä. Mietin vain miten laadukkaita aineita niissä on vaikka mainostavat, että kävisivät ainoaksi ruuaksi. Ne ovat kumminkin aika edullisia. Ilmeisesti niissä liha ei ole kovin laadukasta ja kasviksetkin on ilmeisesti aika pitkältä kurkkua ja salaattia. Barffia pitäisi jaksaa barffata kunnolla, oikeilla aineilla itse tehden, jotta tietäisi varmasti, että laadukasta uppoaa ja koira saa kaiken tarvitsemansa. Naomille nuo barffipötköt on hyvin riittäneet, mutta nyt kun on ollut nappulalla, ei lääkityksen alettua ole ollut olossa mitään eroa, niinkuin ennen. Nyt minulla ei ole mahdollisuuksia alkaa barffaamaan ihan oikeasti, vaikka raakaravinnon puolella olenkin. Luulen, että raakaruokitaan sitten joskus myöhemmin kunnolla, kun on voimia siihen ja jatketaan tällä samalla sekaruokinnalla, mutta vähemmän noita valmispötköjä.
Lihominen on myös nyt ongelmana. Pupu on leikkaamisen jälkeen aloittanut selkeästi keräämään painoa. Naomilla paino oli viimeksi jo vähän tippunut, kiitos lääkityksen, mutta edelleen sitä pitäisi tiputtaa, eläinlääkärin mukaan. Wilma ja Pilvi eivät aikanaan näin lihoneet leikkaamisen jälkeen, mutta jos oikein muistan, ne söivätkin light nappulaa…
Ja montakos pentua tulossa 😀 Pikkasen on tainnut saada liikaa ruokaa, lisäksi kupillinen nappuloita turvonneena masussa. Tosi asia on, että leikattu narttu lihoo helposti.
Olen aina ihmetellyt tätä peltoa… Pelto täynnä voikukkaa, kilpikonnien paratiisi 😀
Kollarinmäellä, Pupu rakastaa juosta mäkeä ylös alas.
Kukkulankuningas
Olipas tuomari :D ja koirankorjausta
Posted onLohjan pentu show takana ja ei voi kuin ihmetellä tuomaria. Tuomarilla ei ollut oikeuksia harjakoirille, mutta pentunäyttelyissä voi pentuja arvostella kuka vaan. Noh kun tuomarille sitten pläjäytetään 19 harjakoiraa nenän eteen, niin tietämys ei ole aina suurta. Jekulle hän toivoi pidempää kuonoa ja parempia kulmauksia. Hauskaa sikäli, että Jekulla on pisimpiä kuonoja mitä teidän ja kulmauksetkaan ei ole huonot 😀 Kehässä Jekku kulki upeasti metrin edellä ja meinattiin törmätä edellä menevään. Seisomiset sujui ok, mutta pöydällä oloa pitää vielä hioa.
Tuomari: Kati Kilpeläinen
Sopivan kokoinen, jolla hyvät mittasuhteet. Sopiva Luusto, hyvä kallo. Kuono voisi olla pidempi. Lyhyt kaula. Etuasentoinen lapa, riittävä eturinta & runko. Laskeva selkälinja. Voisi olla paremmin kulmautunut. Liikkeiden tulee vielä vakiintua. Kaunis karva, rauhallinen luonne.
PEK-4
Eilen kävi hyvä ystäväni meillä yökylässä. Hän on nykyään kouluttautunut ongelmakoirakouluttajaksi. Vihjailin etukäteen, että Pupu riekkuu ja hyppii eikä jätä tulijaa rauhaan koko aikana ja Jekku poika haukkuu. Nopealla analyysillä, Pupu ei ole kuulemma mahdoton, sille ei ole vain opetettu käytöstapoja ja sen pitäisi saada enemmän liikuntaa vauhdin purkuun. Jekku oli sitten vähän haasteellisempi, se nimittäin kuvittelee olevansa iso rottweiler uros, jonka tehtävänä on suojella emäntää 😀 . Nyt Jekulle tehdään pienillä eleillä selväksi, että emäntä kyllä osaa ihan itse pitää itsestään huolen. Vaikeinta tässä on ehkä mulle, olla pari päivää huomaamatta Jekun haukkua, en saa komentaa enkä reagoida 😀
Ja tämä olisi tuomarin mukaan kaivannut lisää pituutta 😀
Minun pieni rottweiler, on sitä myös kehässä 😀
Tuomarin arviossa…
Kaulaton, kulmaukseton, kuonoton 😀
Omenoita
Posted onJekun korvat pysyvät jo hienosti pystyssä, mutta lepattavat reunoilta vielä. Alhaalta korvat on jo selkeästi kovettuneemmat. Nyt sitten teipattiin enää vain pientä varmistelua. Haluan vetää nämä korvat varman päälle, kun ei teipatuista korvista kokemusta ole 😀 Oma usko horjuu satunnaisesti mutta kyllä ne kuulemma siellä ylhäällä pysyvät. Ehkä kohta jätetään teipit pois ja uskaltaudutaan katsomaan kuin käy.
Kuvassa on omena. Meillä kaksi puuta on tuottanut tänä vuonna älyttömän sadon ja omenoita on tippunut hirmumäärät. Koirat ovat popsineet ison määrän omenoita ja kun kummempaa ei ole niistä tullut, maha reagoinut tai mitään, niin ovat saaneet popsiakin. Pupu tosin käyttää omenoita myös pallojen korvikkeena.
Sadekeli tekee turkeista kamalia, onneksi edes Jekku menee huomenna pesuun näyttelyä varten, muut joutuu vielä esiintymään raparipoina, kun flussa iski, enkä viitsi alkaa turhaan hillimaan turkkien kanssa. No eipä nuo takkuun mene tms, sekaisilta vaan näyttävät.
Kun naama on viikon ajelematta, niin hauskasti siitä tulee ihan valkoinen.
Saapui syys
Posted onEilisen myrskyn (joka ei ees täällä ollut myrsky) seurauksena piha on keltaisten lehtien peitossa. Koirat etsivät nappuloita aktivointina ruohon seasta ja niiden loputtua kaksi alkoi villin taka-ajon. Naomi vaan jatkoi nappulan etsintää myös kukkaruukuista, koska niihinkin niitä oli lennellyt, mun heittäessä. Jekku innostui jahtaamaan tuulen mukana lenteleviä lehtiä, kuin Ilokin aikanaan.
Ensimmäisellä pihakäynnillä paikalle tulivat vanhempani, jotka Jekku haukkui tapansa mukaan häntä tiukasti uhotessa selän päällä… Mutta kavereitahan tulijat oli, kunhan vaan piti ensin haukkua.
Siis onko täällä jotain?
Jekku yrittää etsiä pienen pieniä nappuloita 😀
Äitiinsä tullut pimiö…
Karkuun!
Hippulat vinkuen (mitä se lie tarkoittaakaan 😀 )
Lehtien metsästystä
Kaks hullua juoksi pitkin pihaa…
Ja yks etsi edelleen nappuloita…
Elämä on koulutusta
Posted onKyllä huomaa, että Naomilla alkaa olemaan lääkitys enempi kohdallaan. Tänään pidin iltahämärissä koiria irti tyhjässä puistossa ja normaalisti Naomia olisi saanut huudella ja odottaa, sekä varmistaa, ettei koira hukkaa meitä. Naomilla kun ei ole ollut koskaan kovin voimakasta tarvetta lauman kasassa pitämiseen, kyllä lauma hänestä huolehtisi. Nyt Naomi kulki hyvin mukana, jäi kyllä haistelemaan, mutta sai juosten (! kyllä, juosten) meidät kiinni helposti. Lopuksi kun Naomia huusi haisteluista hihnaan kiinni, koira juoksi onnellisena täyttä laukkaa luokseni. Ontumisetkin jäi, ainakaan en ole havainnut, joko särkylääkityksen ansiosta tai kilpparilääkityksen tultua kohdalleen. EI Nao vieläkään ole super vilkas, mutta semmoinen eloisampi ja iloisempi sekä yritteliäämpi. Jekkua kouluttaessa on aina yksi harmaa tunkemassa, et mä kans. Voisin veikata, että nyt lääkitys alkaa olemaan paremmin kohdalla.
Lenkillä alkoi itseäni naurattamaan, että lähes kaikki toiminta on jonkinlaista koulutusta ja sillä on tarkoitusperänsä. Nytkin kävelin puistossa reipasta vauhtia, koirien piti pitää itse reipasta vauhtia, että pysyivät mukana. Puistossa eteen tullut kivi, toimi pienenä koulutusalustana ja jokaisen oli vuorollaan hypättävä kivelle (no Nao reipas pomppi koko ajan selkeästi huutaen ”Minä! Minä!”). En myöskään pysynyt puistotiellä, vaan poukkoilin pitkin poikin puiden seassa. Aina kun koirat lähti vauhdilla edelläni johonkin suuntaan, tein 90 asteen kulman toiseen suuntaan. Mahtoi näyttää hassulta, jos joku katseli. Lisäksi huomasin hetken tulleen, kun Jekku hetkeksi pysähtyi haistelemaan. Nopea piiloutuminen lähipuun taakse. Hetken Jekku kattoi, et ei hemmetti, mihin se hävisi. Jätettiinkö mut yksin noiden hullujen kanssa. Mutta sitten se sai hajun tai ainakin havaitsi minut ja kipitti kiireesti luokseni. Tietenkin voivoittelin kauheasti, että mihin se pieni Jekku raukka hävisi. Tällä vahdistin koiran epävarmuutta jäädä lenkillä yksin ja vahvistin koiran pysymistä lauman mukana, niin, että koira oppii itse seuraamaan, eikä sitä tarvitse huudella.
Kotona, jos joku koira haluaa silityksiä, siltä yleensä vaaditaan ensin jotain. Jekkua esimerkiksi laitetaan seisomaan lattialle tai pöydälle ja vasta sen jälkeen se saa haleja ja rapsutuksia. Näin seisomisesta ja käsittelystä tulee ihan arkea ja haluttua toimintaa. Lisäksi se on pientä aktivointia arjen keskellä, jokaiselle otukselle.Jos näitä alkaisi aktivoimalla aktivoimaan, niin kyllä siihen saisi päivänsä kulumaan. Ja jollei muuta, niin aina voi vaikka laittaa pompulan uusiksi 🙂
Etupihallamme kasvaa useampikin kärpässieni. Koirien reagoiminen sieniin on ollut mielenkiintoista. Ensin mentiin haistelemaan, et mikäs tänne on tullu, onko se lelu. Mutta kun pääsivät haisteluetäisyydelle, niin kaikki kavahtivat sientä ja kiersivät sen kaukaa.
Eläinlääkäri soitti taas…
Posted onNyt Naomin jalkatuloksista. Ortopedi ei ollut löytänyt Naomin jaloista mitään vikaa, kulumat ei kuulemma kuvissa näykkään, vaan sitten pitäisi tehdä tähystys. Ortopedi ei suositellut tähystystä näin pienelle koiralle, sillä se voisi aiheuttaa enemmän ongelmia, koska sitä olisi vaikea suorittaa ja se voisi raapia luupintoja tms. Nyt mennään särkylääkkeellä tämä viikon kuuri. Jos sitten vielä ontuu, niin särkylääkettä voi kuulemma popsia loppuelämänkin, ettei tarvitse kärsiä kipuja, jos on esim. kulumia.
Minun on vaan vaikea kuvitella Naomille mitään nivelkulumia, sen verran vähän liikkuva kaveri on aina ollut. Toki painoa oli jossain välissä, mutta kyseessä on kumminkin pikku koira. Myös ajatus kipulääkkeiden syömisestä loppuelämän tuntuu erikoiselta, etenkään kun syytä ei lopulta ole tiedossa. No toivotaan, että se onkin vain joku venähdys ja menee näillä lääkkeillä ja levolla ohi. Jos ei, niin sitten kyl kokeillaan varmaan jotain osteopaattia tai hierontaa.
Piti tähän vilä lisätä, että eläinlääkärikin puhui vanhuuden vaivoista, mutta minun mielestäni 6-vuotias kiinanharjakoira ei ole mikään vanha vielä. Poliisikoiratkin tekee tuon ikäisenä vielä täysillä töitä.
Nyt osui nappiin pesussa aineet ja Naomin turkista tuli todella hieno!
