Category Archives: Näyttelyt

tammi 30 2013

Kuljetusta

Posted on by

Olen viritellyt noita näyttelykuljetushommia. Myin pois meidän rattaat, kun meni hermo kantaa käsissä erikseen pöytää ja toisella kädellä yrittää saada rattaita eteenpäin. Pöytä on kevyt 7kg, mutta silti siinä on kokoa ja painoa ja muoto on sellainen, että kantaminen on hankalaa. Kaikenlaista on meilläkin jo kokeiltu ja nyt sitten päädyin hankkimaan  Bauhaussista laatikoiden kuljetusalusta 32,90e (n.60cm x 40cm), jonka päälle laitan häkin. Hupille on kevythäkki, joka on Jekulle liian matala, joten hommasin Jekulle metallihäkin. Nyt niitä voi työnnellä alustan päällä yhdessä tai erikseen. Pitää vielä ommella häkkiin päällinen. Pöytääkään ei enää tarvita, kun koiran voi laittaa häkin päällä.

Bauhaussista ostettu alusta häkeille.

Pojat testaa.

Jekku on kuin putous hahmo, selkeästi Jekku-Raipe Helminen ja mumisee ”Sama se ny mulle o mitä sää sanot”

Ja sit tukka takas kiinni.

Ehdottomasti paras hampaiden irrottaja, vanha solmittu sukka.

tammi 21 2013

Turun näyttely

Posted on by

Eilen oli Turussa koiranäyttely, johon Jekku osallistui. Se oli viimeinen nuorten luokassa, seuraavat kisat onkin sitten avoimessa aikuisten luokassa ja tavoitteena on saada se viimeinen serti, jotta tulisi Suomen muotovalioksi. Aikalailla sitä voi joutua tahkoamaan, viime aikoina ei ole ollut oikein voittokulkua 😀 Eikä eilenkään. Eilen saatiin vain ERInomainen ja sen jälkeen oli kiitos ja näkemiin. Jekun askel ei videoiden perustella ollut yhtä lennokasta kuin ennen. En tiedä vaivasiko kakkahätä vai mikä poikaa pidätteli.

Isäntä kävi edellisenä iltana varta vasten ostamassa Jekulle lihapullia mukaan näyttelyyn ja koira ei suostunut koskemaankaan niihin. Aloin jo olemaan ihan pulassa, kunnes tuttuni Anni kysyi haluanko kokeilla Helga-koiran nameja, kananpaloja. Ja voi vitsit mikä riemu syntyi, Jekku sekosi täysin ja toimi todella reippaasti, kun oli herkkukanaa namina. Pakko pyytää reseptiä, miten Anni nuo kanat teki 😀

Meno matkalla turkuun sattui jännittävä tilanne. Jekku oli omassa kevythäkissään takakontissa ja Aslan poika oli siellä koiraverkkojen takana vapaana. Siis samassa tilassa, Jekku vaan omassa boksissaan. Pojat murraili aluksi, mutta rauhoittuivat. Hetki ennen näyttelypaikkaa Jaana huomasi, että tausta peilistä  näkyy kaksi poikaa. Pieni paniikki, kun ei tiedetty alkaisiko ne tappelemaan… No minä menin pikaisesti selvittämään mitä siellä tapahtui. jekku näytti selittävän ilmeellään, että ”mä vaan lepäsin ja sitten tossa yhessä mutkassa kierähdin ulos häkistä, hups vaan”. No todellisuudessa Jekku ei ollut murtautunut ulos häkistä, vaan todellakin varmaan vahingossa tullut ulos. Häkin sivuoven vetoketjut oli kokonaan auki, pikku neiti apulainen kotona, kun tykkää niitä rämpätä, enkä mä ollut tarkastanut niitä 😀 . No eipä ne pojat olis edes tapelleet, kehien jälkeen leikkimään vaan ryhtyivät.

Tuomari: Agneta Kappers, Ruotsi

Bra hane med stark kropp, aningen upprätt skuldra men i övrigt bra front. Har ngt korta armbåg vilket gör honom underställd. Rör sig med bra steg som kunde vara lite generösare bak. 

Hyvä uros jolla vahva runko. Hieman yläasentoinen lapa mutta muuten hyvä etuosa. Hieman lyhyet olkavarret mikä saa koiran seisomaan hieman jalat vatsan alla. Liikkuu hyvällä askeleella, joka voisi olla hieman runsaampi takaa.

ERI

Vähän jännitin miten Hupi pärjää päivän kotona muiden hoidossa, tuleeko pisuvahinkoja tms. Mutta eipä ollut tullut, hyvin oli kotona pärjätty.

Tällä kertaa saatiin Jekusta hienoja videoita, kiitos kuvaajalle, joka oli Mari Sammal.

Jekku yksilöarvostelussa

Kaikki nuorten luokan pojat (joista osa odottaa reunoilla vuoroa)

Ja sitten lopuksi valinta, ketkä ERIn saaneista pääsee jatkoon ja sijoittuu luokassaan.

Meille tuli pitkä päivä kun olimme kimppakyydillä ja keskarivilla Aslan oli rotunsa paras ja piti jäädä loppukilpailuihin. No Jekku sai möllötellä häkissä, kävellä käytävillä, shoppailla ja lopuksi vielä leikkiä Aslanin kanssa.

Oikealla Aslan, (POHJ MVA FI MVA DK MVA SE MVA NO MVA HeJW-11 JV-11 V-12 JMV-11 EEV-12 BALTV-12 PMV-12 DKV-12 BAZAAR’S CATCH A FLYING DREAM) oli hienosti rotunsa paras.

 

tammi 2 2013

Uusi vuosi, uudet kujeet

Posted on by

Viime vuosi sujui meillä upeasti. Jekulla 17 näyttelyä, joista se sai 14 erinomaista, 3 sertifikaattia, oli yhden kerran rotunsa paras (ROP) ja yhden kerran Vastakkaisen sukupuolen paras (VSP). Näillä ansioilla Jekku oli suomen 11. kaunein harjakoirauros suomessa. Tänä vuonna jatketaan. 22.2 Jekku täyttää kaksi vuotta ja sen jälkeen alkaa viimeisen sertin metsästys. Harjakoirien määrän kun näyttelyissä tietää, sitä jouduttanee hakemaan hetken aikaa, osa on hakenut jopa vuosia. Mutta näyttelyvuosi alkaa treenauksen merkeissä tammikuussa Turussa ja sitten pientä taukoa (kun ei ole sopivia kehiä) ja sen jälkeen varmaan aloitamme lapppeenrannasta sertin metsästyksen. Jekku on käynyt viime vuonna sen verran laajasti eri tuomareilla, että ihan jokaiselle ei tarvitse viedä.
Jekku aloitti myös agilityn ja vaikutti aika hyvältä siinäkin lajissa. Lisäksi pitää muistaa erinomaiset terveystulokset, jotka Jekku sai.

Pupu kävi viime vuonna yhdessä näyttelyssä, joka oli villakoirien erikoisnäyttely. Silti se pokkasi sieltä erinomaisen ja oli avoimenluoka 3. Erittäin hyvä tulos suomalaisella tuomarilla ja noin haalistuneella värillä. Pupu saattaa käydä tänäkin vuonna jossain kehässä, riippuen ihan miten jaksan turkkia pitää ja miltä väri pitkänä näyttää.

Naomi on saanut lepäillä vain laakereillaan. Lääkitystä on saatu jo vähän kohdilleen, mutta edelleen taistellaan sydänvian, sydämen möykyn ja kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Päivä kerrallaan, huonoina päivinä mietin jo viimeiselle matkalle viemistä, mutta vielä on hyviä jaksojakin, joskus jopa pari viikkoa…

Hupi saapui ihastuttamaan meidän elämäämme ja olen ollut todella iloinen, että sen saimme. Hyppäys uuteen rotuun on kannattanut, olen ollut täysin ceskyn lumoissa (niinkin pahasti, että minut on saatu jo mukaan cesky yhdistyksen toimintaan…). Kovasti odotamme, että tämäkin poika kehittyisi rotumääritelmän mukaiseksi kaveriksi, erityisesti jännäämme nyt vaihtuvia hampaita ja korvien lopullista asentoa. Jos ne on ok, niin tie on auki kehiin. Hupin eka kehä tulisi olemaan myös Lappeenranta, joskin eri päivänä, kuin Jekulla ja siitä lähtee käyntiin sitten myös Hupin näyttelyelämä.

No tämä vuosi on edellisten kaltainen siltä osin, että jatkamme harjakoirien näyttelyharkoissa käyntiä molempien poikien kanssa. Voi olla, että kipaisemme jollain agilitykurssilla Jekun kanssa ja toko on edelleen haaveena Pupsan kanssa. Ja tietenkin pitkiä kävelyretkiä lähiympäristössä, metsissä ja mökeillä. Sekä leikkiä ja peuhaamista pihamaalla. Pientä jatkuvaa treeniä joka päivä.

Näin rennosti koirat otti vastaan ilotulitukset. Tosin viettivät pommituksen ajan sisätiloissa, verhojen ollessa kiinni ja musan pauhatessa täysillä.

joulu 12 2012

Prinsessa paksujalka

Posted on by

Hupaisa Hupi ja kynnenleikkuu… Takkujen avaus… tai ihan mitä vaan normista poikkeavaa, niin silloin kannattaa huutaa ja kun on hetken protestoinut, niin sitten kannattaa mennä ihan paniikkihuutoon ja jos sekään ei tehoa, niin kannattaa yrittää iskeä naskalinsa lähimpään kohteeseen. Jos sekään ei auta, voi tyytyä nurisemaan… Tätä on meidän kynsienleikkuu, välillä pidän vain tassusta kiinni, leikkurit ei ole lähelläkään ja seuraan melkein nauraen tuon drama queenin toimintaa lietsoa itsensä paniikkiin, josko sillä pääsisi irti. Hommahan jatkuu meillä siitä mihin jäätiin, heti kun hölmöily pysähtyy. Myös kamman pysähtyminen pieneen syheröön oli vallan kammottavaa, sama huuto ja tappelu kampaa vastaan, sekä rystysiäni, jotka sattuivat osumaan kohdalle. Silloin kyllä pääsi muutama ärräpää. Mutta yleensä hommaa voi jatkaa kaikessa yhteisymmärryksessä siihen asti kunnes tulee uusi epämiellyttävyys. Harjakoira nartut on meillä olleet tälläisiä, en olisi uskonut terrieriuroksesta…
Itseasiassa kynsiin keksin jo keinon, poikahan on älyttömän ahne. Niinpä nostin namikupin viereen ja jokaisen kynnen naksauksen jälkeen sai namin, yhteinen sävel löytyi välittömästi 😀

Nyt kun on vähemmän pakkasta, niin koiriin kerääntyy lunta, etenkin Hupiin. Ajattelin sitten, että vetäsen sille Wilman vanhan Hurtta-haalarin, kun sille on sopivia Wilman takitkin. Ähersin ja ähersin lahkeita jalkoihin, käänsin koiran selälleenkin, jotta saisin helpommin, mutta pakko oli luovuttaa ja todeta, että koiralla on liian paksut jalat haalariin ja etenkin ihan liian isot tassut, että ne mahtuisivat edes lahkeesta läpi 😀 .

Kekustakin saatiin muutamia kuvia messakeskuksesta:

Kaunis ja ylpee

Pojan hillittyä menoa lauantailta

joulu 10 2012

Messarin molemmat päivät 2012

Posted on by

Noniin, sitten Jekun messarikoitokseen. Jännitin hirmuisesti miten Jekku käyttäytyy, kun on ollut niin pitkä tauko näyttelyissä. Oli kyllä ihana palata taas kehien äärelle. Mutta ihan turhaan jännitin, Jekku toimi tällä kertaa hyvin. Lauantaina oli kiltisti pöydällä kopeloitavana ja liikkui omiin silmiin hyvin upeasti. Jekku oli toinen ikäluokassaan, pahimman kilpakumppaninsa Edin perässä ja sai SA:n eli pääsi jatkoon. Mutta paras uros kisaan oli päässyt niin paljon koiria, että me karsiuduimme sieltä aika alussa. No olin tyytyväinen, ERIä lähdin hakemaan ja luokka kakkonen ja Sa tulivat vähän kuin bonuksena. Itsellä kun ei todella ollut hajua miten koira nyt käyttäytyy, onko ikä tehnyt jo tehtäväänsä.

Tuomarina oli Jan Sonne-Schmidt, Tanska

Normal size, typical head, correct ears, eyes, muzzle and bite. Strong neck. Good topline. Correct tail. Well angulated in front and behind. Good chest. Lovely soft coat. Good bones in feet. Exellent movement & temperament.

Normaali kokoinen, tyypillinen pää, oikeanlaiset korvat, silmät, kuono ja purenta. Vahva kaula. Hyvä ylälinja. Oikeanlainen häntä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä rintakehä. Ihana pehmeä turkki. Hyvä raajaluusto. Erinomainen liikke ja temperamentti.

ERI, NUK-2 SA

Sunnuntaina olikin sitten toinen tuomari ja taas jännitti, tekeekö Jekku sitten tänään kilarit tuomarille, mutta ei. Mä taidan jännittää sitä ikuisesti, kun ne pari kertaa törttöili. Toivottavasti ne oli vain nuoruuden hölmöilyä. Jekkua ällötti suunnattomasti kehämatolla olleet kakkatahrat ja se väisteli niitä ällöten. Myöskään sunnuntaille ei enää saatu muutenkaan normaalidraivia kehään, ehkä koirakin oli väsynyt vieraiden kyläilystä ja myöhään valvomisesta 😀 Jekku sai kehästä vain EH:n ja sijoittui ikäluokassaan neloseksi. Jotain ihan uusia pikkuvikoja koirasta löytyi, mutta suurinpana syynä oli varmaan tuo kippurahäntä. Osa tuomareista ei sitä vain millään sulata.

Tuomarina oli: Heinesche Laurent, Luxembourg

Exellent face with very nice proportion. Correct front. Good topline. Good chest. Rear angulation is minimal. Good tail set, curving too much on the back. Good texture. Correct movement behind, a little close in front. Correct carriage in profile.

Erinomaiset kasvot, kauniilla mittasuhteilla. Oikeanlainen etuosa. Hyvä ylälinja. Hyvä rintakehä. Takakulmaukset on minimaaliset. Hyvä hännän kiinnitys, kaartuu liikaa selän päälle. Hyvä turkinlaatu. Oikeat takaliikkeet, hieman ahtaasti edestä. Kantaa hyvin itsensä.

EH, NUK-4

Esitin myös urosten avoimessa luokassa Sisun (Valanyan Fame monster), mutta se sai myös EH:n. Kameraa ei ollut mukana kuin lauantaina, jolloin otin pari kuvaa, mutta totesin kuvaamisen melko mahdottomaksi, nyt pitää bongailla oltaisiinko osuttu jonkun muun linssin eteen…

Yhdestä kuvasta jo Jekun bongailin.

Vasemmalla Jekun pahin kilpakumppani Edi eli Adventurous Spirit Akwen, keskellä Jekku ja oikealla Pinky Twinky Pajunkissa. Kuvaaja Johanna Kangasala.

joulu 5 2012

Pakkasta ja Messarin odottelua

Posted on by

Eilen oli vähän mukavampi keli illalla. Heti kun pakkanen laski alle 10 asteen, niin ei enää pennulla jalkoja palellut, vaan lenkki viipotettiin vailla huolen häivää. Tänään aamulla mittari näyttää taas hurjia -18 lukemia, ei varmana ulkoilla ilman kiroilua ja kiljuntaa Hupin suunnalta.

Nyt alkaa näyttää vähän siltä, että kohta otetaan paperit pois. Pissoja tulee paperille enää 1-2 kertaa päivässä, kakkoja satunnaisesti  0-1 kertaa päivässä. Muuten on kaikki tulleet kotosalla jo aikalailla pihalle. Hupi osaa mennä ovelle palloilemaan ja odottelemaan, eikä pissakaan tule heti, jollei sekunnissa ole ovea auki. Varmaan kun kirjoitan tämän, tulee heti käänne huonompaan päin 😀

Itse jännitän jo viikonloppua. Silloin on messukeskuksen näyttely, johon Jekku osallistuu molempina päivinä. Tuskin menestystä tulee, kun on yli 100 harjakoiraa paikalla, mutta messari on aina messari, sinne on päästävä. Perjantaista sunnuntaihin meille tulee myös Jekun kasvattaja parin harjakoiran kanssa. Saapa nähdä millainen show  Jekulla siitä tulee, Mehmet pojan kanssa varmaan pientä katselua kumpi on kukko tunkiolla ja Helmi tyttöä Jekku varmasti rakastaa syvästi 😀 Muuthan varmaan ottaa ne ihan normisti vastaan, Pupu yrittää liiskata ne onnesta, Naomia ei kiinnosta ja Hupi on varmaan iloinen leikkikavereista.

Tämä ulkoilu on maailman tyhmintä…

Ja kaksi vain riehuu pakkasesta välittämättä.

Hupilla on lämmikeenä Wilman vanha skottitakki. Silti vähän alkoi aamuleikeissä varpaat eilen palella.

loka 30 2012

Agiliitoa ja näytelmätreeniä

Posted on by

Tänään ne oli, ekat agilityharkat. Pelotti etukäteen, muistissa oli kahden viikon takaisen näyttelytreenien vain tyttöjen perään vouhottaminen. Olin tarkoituksella antanut eilen puolikkaan ruoka-annoksen ja tänään Jekku ei ollut saanut vielä mitään ennen treeniä. Turhaan pelkäsin, agility oli Jekusta kivaa, treenaaminen oli kivaa ja lihapullat maistuivat! tarkoituksella en päästänyt kenenkään koiran luo ja estin tuttavuuksien yrittämisenkin, jotta Jekulle olisi selvää, että nyt treenataan ja kun ei treenataan, odotellaan kaikessa rauhassa. Pystin pitämään Jekkua hyvin irti silloin kun tehtiin, se oli ihan intona tekemään. Odotusajat oli tietysti kiinni. Tänään treenattiin ensin yksilönä pöytää, sitten pujottelua muutamalla kepillä, hyppy ja putki. Kun jokainen oli ohjaajan kanssa treenannut muita kuin putkea, saatiin jatkaa itsekseen noita ja yksitellen käytiin putkella. Jekulle kaikki oli helppoa ja hauskaa. Onnistui pöytä, siinä odottaminen. Onnistui hyppy, pujottelut, tosin pujottelussa piti olla vaan ohjaajan nopea, koska pojalla oli intoa ja kiire. Putkessa Jekku meni pari kertaa ok, mutta sitten yritti pelleillä, että mites käy jos kääntyykin alun jälkeen takaisin ja tulee ulkokautta. No yksi kunnollinen läpimeno hihnan kanssa ja sitten lopetettiin siihen.

Mietin miten Hupi pärjäisi, koska se joutuisi odottamaan tunnin boxissa treenien ajan, mutta hyvin poika pärjäsi. Se esitti suloista ja joutui olemaan boksissa vain muutamia minuutteja. Sylejä löytyi missä odottaa ja katsella Jekun treeniä 😀

Agititystä jatkettiin viereiseen tilaan näyttelytreeneihin. Hyvin huomasi, että Jekusta oli pahin puhti poissa, poika ei mennyt kahtasataa. Mutta jos Jekku oli luonnonlahjakkuus agilityssä, niin Hupi oli näyttelyharkoissa. Lihapullan voimalla pieni seisoi kuin tatti aina kun pysähdyttiin ja silloinkin kun sitä ei edes pyydetty. Ja niin reippaana käveli Jekun vieressä rinkiä. Mitä nyt meni vähän jänisloikkaa, mutta tärkeintä on, että kulkee ja on kivaa. Lopuksi pääsi koirat taas leikkimään. Hupi ahdisteli pientä harjakoirapoikaa, jonka mielestä pieni musta parrakas oli ällöttävä. Hupi olisi niin halunnut leikkiä. Hupi porhalsi kuin vanha tekijä saaden silityksiä ja herkkuja ja harjoitellen koirien kieltä.

dsc_0343.jpg
Kivaaaa! Mitä tehtäis sitten?

dsc_0346.jpg
Tuolla ne treenaa…

dsc_0350.jpg
Peilin kautta kuvattuna Kun Hupi yrittää parastaan, että lihapullaa tulisi.

dsc_0353.jpg
Jekku ja Ares ottaa mittaa toisistaan (ja Hupi sukeltaa häntä heiluen ohi), mutta ei pojat mitään rähinää aikaseksi saaneet.

dsc_0354.jpg
Hupi yrittää kauheasti leikkiä harjakoira lapsen kanssa, mutta ei toinen innostunut.

loka 2 2012

Melkein julkkiksia :D

Posted on by

Showhau kävi näyttelytreeneissä seurantapentua ja samalla sitten kameran kuviin joutui muutkin. Itse vieläpä vedin tällä kertaa treenit, joten saatan olla kuvissa, kääk :D. Saapa nähdä miten leikkaavat, mutta siellä se Jekkukin viipotti kameramiehen kameran edessä kiinnostuneena. Ohjelma tulee ulos Fox-kanavalta tiistaina 16.10 tai 30.10 klo 18:30 (jossain vaiheessa tulee kuulemma nettiinkin).

En tiedä johtuiko kuvausryhmästä, mutta Jekulla oli vauhtipäällä, sen piti esiintyä oikein urakalla. Batmanin ja Robinin isäntään ihastui ikihyviksi ja kieri pitkin lattioita ja hyppi onnessaan syliin (kunnes Robin tuli paikalle ja ilmoitti, että on muuten hänen isäntänsä 😀 ). Batmania Jekku vahtasi koko ajan, en tiedä mitä yritti, luuliko poikaa nartuksi :D. Jekku myös hyppeli kuvausmiehenkin päälle…

dsc_0083.jpg
Jekku oli aivan otettu Batmanin ja Robinin isännästä. Takana näkyy kuvausryhmä.

dsc_0086.jpg
Kivaaa!

dsc_0087.jpg
Jekku yrittää Robinia, menossa mukana myös Nemo.