Pupulla on ollut tänään todellisen levoton päivä, en tiedä mikä sitä on vaivannut. Pekka ja Heidi kun tuli kylään, tuntui että koiralta irtoaa nahka ja häntäpropelli. Hyörimisestäkään ei meinannut tulla loppua kuten yleensä. Onneksi vieraat on tottuneet koiriin, muuten olisi voinut hirvittää tuo mieletön meno (saati kevyemmät kaverit lentäneet pitkin poikin). Pupu on todella vilkas ja menevä, mutta tänään se oli jotenkin aivan ylivilkas. No parin tunnin vierailun ja sen päälle korttelin ympärilenkin jälkeen koira lopulta simahti, vaikkakin lenkillä vielä virtaa riitti. Lenkin jälkeen sanoinkin Janille, etten tiiä mitä mä tolle teen, viime aikoina kun on lenkitetty ja touhuttu normaalia enemmänkin ja silti koira tuntui aivan lähtevän käsistä. Lenkilläkin haukkui toisia koiria, sinkoili hihnassa puolelta toiselle ja uikutti, kun en päästänyt sinkoilemaan… Pupu oli rauhallisempi tuossa välissä, joten nyt ihmettelen mistä ihmeestä tämä on nyt tullut? Toivotaan, että on ohimenevää 😀

Ilo ja Nao hurmasivat vieraita, onneksi Ilo oli kasvanut jo niin, ettei uhkailuista huolimatta mahtunut enää Pekan taskuihin.

Käytiin tänään tuulessa ja tuiskussa kävelemässä koko perheen voimin. Kävelimme uudella rakentamisen alla olevalla asuntoalueella katselemassa rakenteilla olevia omakotitaloa. Yhden talon luona rakennusmies kiinnostui Pupusta ja halusi silittää sitä. Pupu kieppui tietenkin kuin hullu ja mies totesi, koiran olevan samanlainen kuin muutkin. Mies kertoi omistaneensa ennen mustan isovillakoiran, jolla oli aikanaan teetetty pennut. Pentue oli suomessa harvinaisuus, sillä pentueessa oli ollut 4 ruskeaa pentua. Mies muisteli, että pennut melkein vietiin käsistä ja ympäri Suomen soiteltiin, sillä suomessa oli tuolloin hyvin vähän ruskeita, hän muisteli, että kaksi, joista molemmat tuotu ulkomailta… Itselleni tuli heti mieleen, ettei olisi vaan ollut Pupun sukulaisia nuo muutamat tuodut ruskeat.

Alueelle on jo tehty kävelytietkin, jotka vielä kulkevat täysin keskelle peltoja (koko asuinalue tulee keskelle peltoa). Siellä pystyin hyvin päästämään koirat irti. Pupu painalsi kahta tuhatta aivan onnessaan poikien ja meidän väliä. Kotiin tultua meillä oli kaksi hyvin rapaista koiraa ja yksi joka hohti edelleen valkoisena. Edes suihkuttaessa Naomista ei tullut kuraa. En tiedä miten se sen tekee, kun kulki kumminkin siellä mutapellollakin, missä koiranuorisokin. Juokseminen pellolla ei riittänyt, kotiin tultua Ilo ja Nao veti hirmu rallia ympäri kämppää. Pidin Pupua kiinni, jottei suditellut sisällä liukkaalla parketilla ja ettei mennyt möyhimään Iloa. Ilo jaNao juoksi rallia varmaan 10 minuuttia hulluina ähisten.

Kuvat suurenee klikkaamalla.

Tätä mä en käsitä, ei musta Pupulla ole niin löysä nahka, että silmät lörpöttäisi juostessa.

Mietittiin, että jossain vaiheessa tuomarit varmaan mainitsevat näistä neidin kieroista silmistä. Ne menevät kieroon, kun koira on onnellinen…

Tämä mökki kiinnosti Iloa aivan tavattomasti ja muut meni ihmettelemään mitä jännää siellä oli. Talo oli joku sähkökeskus tms keskellä peltoa.

No laittamalla kolmelle koiralle päähän tavalliset pannat ja kiinnittää jokaiseen5m flexin. Sitten lähtee tuonne pimeeseen lenkille… On tosi kiva yrittää onnettomassa katuvalaistuksessa (täällä maalla harvakseltaan himmeä valo), selvittää mikä on kenenkin hihna ja mistä se menee. Odotin että ois vielä tullut joku koira vastaan, kun tytöt oli pahimmassa solmussa, mutta onneksi toiveeni ei toteutunut. Millä siitä selvittiin? Päästämällä Naomi irti 😀 . Naomi ei jotenkin ymmärrä flexiä tai sitten se esittää vaan. Se ei jotenkin osaa tai halua osata vetää flexiä pitkäksi vaan nököttää ihan vieressä. Pitää sitä jossain metsäreissulla opettaa vetämään hihnaa pitkäksi, mutta kun ei se vedä normistikkaan, niin miksi flexissäkäään.

Musta tuntuu, että meen kohta Naon ja Pupun kasvattajalle pariksi viikoksi oppiin miten tämmösiä koiria tehdään. Olin päivällä postilaatikolla, pikkutytöt irti ja Pupu flexissä. Jäin siihen laatikolle setvimään postia, kun silmäkulmasta havaitsin Naon terästäytyneen ilmeen. Vilkaisin ja huomasin kääpiösnautserin tulevan tietä pitkin. Kutsuin Naoa ja Iloa, joka ei ollut huomannut koiraa ja lähdin ovea kohti. Molemmat lähti seuraamaan ja sain ne sisälle ilman ongelmia kun snautseri meni meidän pihatien ohi. Pupu piti harvaa haukkuaan sille. Olen vaan tottunut vuosien saatossa kun koirani havaitsevat toisen koiran, alkaa mieletön haukkuremakka ja irti olevat koirat sinkoaa toista koiraa kohti jääden metrin päähän haukkumaan. Siinä sitten kiva huudella ja hakea koiria takaisin, etenkin kolmea… Hetken pelkäsin Naoa kutsuessa, että kuinka tässä käy, kun tämmösiä tilannetta ei vielä ole ollut. No koira tuli mukaani, kuin koko vierasta koiraa ei olisi ollutkaan. Pupu ja Ilo toimisivat varmasti kuin entiset koirani, mutta Ilo ei nyt ehtinyt havaitsemaan koiraa. Pupulla on nyt raivostuttava tapa haukkua kaikkea. Lenkillä toisia koiria ja äsken marsuhäkkiä hakenutta pariskuntaa (portin takaa). Eikä sitä meinaa saada hiljaiseksi kun haukku jatkuu ja jatkuu… Lenkillä olen ollut nyt aika tiukkana, ettei ala provosoimaan muita.

Naomi on kyllä täysin hurmannut minut, iltaisin, niinkuin nyt, se makaa puoliksi päälläni nojatuolissa kun istun koneella. Muut makaa pitkin lattioita ja koiransänkyjä, kun ovat alempiarvoisia koiralaumassa. Se on semmoisen luonteinen koira kun olen aina haaveillut, rauhallinen, kiltti ja tottelevainen. Miten elämä olisi helppoa, jos kaikki koirat olisi tälläisiä 😀 . Mutta huomaa, että joku muu on tehnyt pohjatyön sen kanssa, mun oma ADHD luonne tarttuu myös koiriini…Onhan Naokin jo vilkastunut entisestä.

Nyt se on keksinyt sen, eli ovikellona toimimisen. kumea ison koiran haukku tulee, kun joku kulkee oven ohi tai tulee ovesta sisään tai soittaa ovikelloa. Niin ja välillä ei tarvita mitään. Kylhän ne ennenkin jotain tämmösiä pikkuhaukkuja teki, mutta nyt Pupun ääneen on tullut entisestään voimaa.

Sisääntuloa tänään myös harjoiteltiin. Pupuhan sählää kun tullaan sisään, mutta rauhoittuu kun ei huomata. Lapsetkin pääsevät kaatumatta ovesta. Tänään tulivat vanhempani ja kehoitin heitäkin olla huomaamatta Pupua. Pupu ei niinkään hypi päälle vaan kieppuu kahta sataa ympärillä. Mutta millä kouluttaa isä, ettei komenna tai hyvittele sinkoilevaa koiraa? 😀 Pupu nimittäin kieppui hetken, mutta rauhoittui sitten hyvin, kun kukaan ei komennellut, pitänyt kiinni tai muuten huomannut sitä. Ennen jos piti kiinni, tuntui, että koira sinkosi entistä kovemmin jojona heti kun irti pääsi. Pitäisi palkata ihmisiä tulemaan ovesta sisälle harjoitukseksi, riittäisköhän kahvien tarjoaminen ? 😉 Meillä kun käy hyvin harvoin ketään.

Mietin myös miten montaa nimeä koiran pitää osata, että tarkoitetaan sitä. Kutsumanimiä kuin meilläkin on isoliuta ja kaikki toimii yhtä hyvin… Enkä edes muista puoliakaan.

Pupu: Puppis, Pupsa, Hupsis, Hupsispupsis, Huppis, Pup, Puppelsson, Papu (isäni käyttämä)
Ilo: Ilppa, Iippa, Ilppis, Ilomi, Ii-ii, nakkimakkara
Naomi: Nao, Naoppis, Napsukka, Natsukka, Natsku (äitini käyttämä)
Yhdistelmänä on hauska käyttää Ilo-Nao, Ilomi-Naomi
Niin ja sitten se aina niin tehokas Perkele ja Nyt pr… Mistä tulee mieleen, että kesällä Pupu riehui mökissä ja äitini yritti muistaakseni komentaa, niin Simo 3v. huikkasi Mummille ohjeen mökin ovesta: Sano, sille Peekele… Jep jep, niin se poikakin tietää mikä on viimeinen sana tottelemattomalle koiralle. No eipä tuota nykyään ole ihmeesti tarvinnut, sen verran kilttiä porukkaa tää on.